Tarkoitatko Marissa Jaakolan ja Ari Väntäsen kirjaa Takaisin valoon : kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina? Yksi kappale tätä kirjaa on Kirkes-verkkokirjaston mukaan tällä hetkellä lainattavissa Järvenpään kirjastosta. Alla linkki verkkokirjaston sivulle:
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1300947/Holdings
Aku Ankan vanhoja vuosikertoja voi selailla Päivälehden arkistossa, osoitteessa Korkeavuorenkatu 28, http://www.paivalehdenarkisto.fi/. Vuosikerrat on sidottu kansiin ja niitä saa tilaamalla tutkijansaliin, jossa niitä on sangen mukava selata. Mitään julkaisuluetteloa ei ole. Kannattaa ilmoittaa arkistoon etukäteen jos sinne on menossa.
Vuoden 1969 Aku Ankat on joka tapauksessa nyt käyty läpi. Aku Ankassa numero 34 on Aku Ankka ehostusmestarina -niminen juttu, jossa Iines käy Akun perustamassa kauneushoitolassa, mutta mitään outoja tapahtumia ei seuraa Iineksen käyntiä. Tämä ei siis ole haettu juttu.
Kuva vahvistaa oletuksen, että lyhenne SPKL viittaa Suomen Palveluskoiraliittoon. En löytänyt millaan kuvahaulla esimerkkejä liiton julkaisemista rintamerkeistä, joten julkaisuvuosia kannattanee kysyä suoraan liitosta. Mitä tulee tällaisen rintamerkin hintaan, on sitä jokseenkin mahdoton arvioida. En löytänyt näitä myytävänä mistään keräysliikkeistä tai huutokaupoista. Hintahan määräytyy sen perusteella, haluaako joku tällaisia ostaa. En usko, että tällaisilla rintamerkeillä on yleensä muutamaa euroa suurempaa arvoa, koska niitä tehdään yleensä isoja painoksia. Jos kuitenkin merkintä 8K viittaa siihen, että rintamerkissä on käytetty 8 karaatin kultaa, on merkillä todennäköisesti ainakin jonkun kymmenen euron arvo, koska 8 karaatin kullasta...
Teoksessa Ydinvoima ja innovaatiot (2008) käsitellään myös toriumia (s. 23-27). Kirjan saatavuus selviää Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.631957 mutta se on luettavissa myös PDF-muodossa Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla https://energia.fi/files/276/ydinvoima_ja_innovaatiot.pdf
Ota yhteys kirjastoon ja tarkista ensin, onko kirja palautunut. Kirjaston käyttösäännöt koskien laina-aikoja ja maksuja löytyvät kirjaston kotisivulta, osoite on www.helmet.fi. Sivun yläpalkista Info -kohdan takaa löytyvästä Asiakkaana kirjastossa -linkistä valitaan Laina-ajat ja maksut (https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…).
Valitettavasti ei käytettävissä olevista lähteistä selvinnyt, mistä tuo teksti on peräisin.
Se ei kuitenkaan ole nykyisestä Siionin virsien kokoelmasta. Vanhahtavan tyylin perusteella se lienee jostain vanhemmasta kokoelmasta. Tästä voisi kysyä Herättäjä-yhdistyksen sivun kautta Siionin virsien uudistamisesta tietäviltä, https://www.h-y.fi/siionit/kysy.html
Siionin virret, https://www.h-y.fi/siionit.html
Virsikirja verkossa, https://virsikirja.fi/
Tiedustelimme asiaa Geologian tutkimuslaitoksen kirjastolta, mutta sieltäkään ei kysymykseesi osattu antaa vastausta. Aihetta pohditaan monissakin verkosta löytyvissä artikkeleissa, mutta mitään täsmällistä hiilijalanjälkeä eri jalokiville ei niissäkään ilmoiteta.
https://www.linkedin.com/pulse/whats-carbon-cost-your-jewellery-benn-ha…
https://yle.fi/uutiset/3-6429335
https://slate.com/technology/2010/08/how-to-pick-an-environmentally-fri…
https://www.theguardian.com/sustainable-business/diamonds-conflict-mine…
https://blog.nationalgeographic.org/2012/01/12/conservation-gemstones-b…
Kirjaa on kyllä saatavilla yliopistojen kirjastoissa. Kaukolaina maksaa 3€ + lähettäjäkirjaston kulut. Täytä Kyyti-Finnassa kaukolainalomake tai tule käymään kirjastoon niin tehdään kaukolainapyyntö. Jos täytät kaukolainapyyntölomakkeen verkossa merkitse minkä yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelet, koska monet yliopistojen kirjastot lainaavat kurssikirjoja vain omille opiskelijoilleen.
Mikäli tarkoitat Fono.fi:tä, se sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen. Mikäli kappalettasi ei ole hankittu Yle Arkistoon, sen tietoja ei sieltä löydy. Sinun kannattaa olla Yle Arkistoon, yhteystiedot arkisto.tietopalvelu@yle.fi.
Hei,
katsoin sinulle muutamia erilaisia kissakirjoja:
Päivi Ylikorven kirjassa Kissanhoidon käsikirja, käsitellään kissan käyttäytymistä, hoitamista ja ruokintaa. John Bradshawin kirjassa Kissan mieli kerrotaan kissojen luonteesta. Kaikki kissasta kirjassa kerrotaan asioista, joita kissan omistajan kannataa tietää. Sen on kirjoittanut Catherine Davidson. Kissanpentujen kehittymisestä ja hoitamisesta kerrotaan Brigette Eilert-Overbeckin Kissanpennut kirjassa. Suosittelen myös kirjaa Miukun tassukirja kaikenkarvaisista kissoista (tekijä: Mike Darton), jossa on hauskoja yksityiskohtia esimerkiksi kissojen historiasta.
Toivottavasti näistä on apua. :)
Otatko yhteyttä suoraan Puolangan kirjastoon, yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.puolanka.fi/palvelut/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/yhteystiedot.html
Luettelo eduskunnan puhemiehistä löytyy Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_puhemies
Aikavälillä 1960 - 1987 eduskunnan puhemiehinä olivat K.-A. Fagerholm, Rafael Paasio, Johannes Virolainen, V.-J. Sukselainen, Rafael Paasio, V.-J. Sukselainen uudestaan, Veikko Helle ja Ahti Pekkala.
Dekkareiden piirteitä käydään läpi esimerkiksi näissä teoksissa:
Alussa oli murha: johtolankoja rikoskirjallisuuteen (Gaudeamus 2016)
Juha-Pekka Koskinen: Harkittu murha: kohti täydellistä rikosromaania (BTJ 2009)
Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa (Docendo, 2016)
Myös Kirjasammosta löytyy hyviä jännityskirjallisuuteen liittyviä tietoja ja linkkejä.
Kyllä, Helmet-kirjastoissa on vielä monia Gulla-kirjoja sekä suomeksi että ruotsiksi. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa kirjavarastossa, mutta varaamalla kirjat voi noutaa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Alla linkki luetteloon kirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMartha%20Sandwall-Bergstr%…;
Kysyjä muistelee kaiketi naisten ja miesten eläkeikien yhtenäistämistä koskenutta kiistaa 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1996 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka yhtenäisti lisäeläkejärjestelmien piirissä olevien miesten ja naisten eläkeiät. Suomessa kuitenkin monilla aloilla naiset pääsivät 2-3 vuotta miehiä aiemmin eläkkeelle. Tätä kompensoitiin miehille mm. paremmin palkkaeduin. Käytäntö oli ristiriidassa EU:n päätöksen kanssa, jonka mukaan samasta työstä piti olla sama eläkeikä ja -edut.
EU-komissio: Suomen eläkelaki syrjii miehiä https://yle.fi/uutiset/3-5800473
Suomi laatikin vuonna 1997 lain vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta. Lain valmistelu oli ajoittain hankalaa sosiaali- ja terveysministeriön...
