Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Muistivantaan sivuston julkistaminen on lykkääntynyt kirjastojärjestelmän vaihdon takia, mutta tietojemme mukaan palvelu julkistetaan 15.6.2004. Tällä hetkellä sivustolle näyttää kuitenkin jo pääsevän, osoite siis http://www.muistivantaa.net/ . (Tai klikkaat Vantaan kirjaston sivulla olevaa ikonia).
Jos tarkoitat kysymyksessäsi sivuston sisältämää aineistoa, niin:
- Vantaa-kokoelmaan kuuluva aineisto on pääasiassa vain käsikirjastokäytössä, siis luettavissa vain kirjastossa
- muu aineisto on lainattavissa normaalisti kirjastoista
- jos teos kuuluu museon kirjaston kokoelmiin, sen voi tilata Tikkurilan kirjastoon soittamalla Tikkurilan kirjaston tietopalveluun.
Ei ole olemassa mitään yleistä korvaushintaa, jonka voisin tässä kertoa. Korvaushinta riippuu monesta asiasta, esimerkiksi kirjan iästä, saatavuudesta, arvosta jne. Pitäisi tietää, mistä kirjasta on kysymys.
Kaari Utrion Vaskilintu on loppuunmyyty. Mutta sitä on myynnissä ainakin antikvariaattien yhteisessä verkkokaupassa, jonka osoite on http://www.antikka.net .
Saatavuuden voi tarkistaa kirjoittamalla etusivulla olevaan pikahakuun hakusanaksi Vaskilintu ja valitsemalla hakutavaksi nimikkeen.
Tällä hetkellä on tarjolla neljä kappaletta Kaari Utrion Vaskilintua. Klikkaamalla nimikettä saa esiin kyseisien niteen myyjän yhteystiedot. Kirjoilla on kuntoluokitus, joka ilmoitetaan koodilla.
Sisällissodan ajalta löytyy mikrofilmeinä tuolloin ilmestyneet sanomalehdet Rauman Lehti ja Länsi-Suomi.
Kirjallisuudesta mainitsen erityisesti Tapio Niemen Raumalaisten sisällisota 1918, josta löytyy lisää lähdeaineistoa ja tutkimuskirjallisuutta aiheeseesi. Teosta ei ole kylläkään sähköisessä muodossa.
Vastaus riippuu tietysti siitä, miten määritellään "hyvä pelaaja". Ainakin vuonna 1988 syntyneen Russell Westbrookin peliuraan mahtuu paljon saavutuksia, joihin suinkaan kaikki ammattilaiset eivät yllä. Tästä näkökulmasta hän on epäilemättä ainakin keskimääräistä parempi pelaaja. NBA:n tilastoja löytyy täältä, https://stats.nba.com/player/201566/ sekä Baskettball reference -sivuston tilastoja täältä, https://www.basketball-reference.com/players/w/westbru01.html
Saat poistettua kirjavarauksen Helmet-sivulla ruksimalla varauksen nimen vieressä vasemmalla puolella näkyvän poista-ruudun ja painamalla sen jälkeen varauslistan alalaidassa näkyvän "Tallenna muutokset" -painiketta. Tämän jälkeen valitse "OK".
Tähän kysymykseen saimme apua Kuvataideakatemian kirjastosta. Sieltä vastattiin, että Un Kolor Distinto -taiteilijaduon töiden voidaan katsoa edustavan katutaidetta, englanninkielinen termi on street art. Katutaiteesta voi lukea tarkemmin esim. https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.424008
Laurel Burchin taiteesta ei kirjaston kokoelmissa ole tietoa. Internetissä nähtävillä olevien töiden pohjalta ainakin osan hänen teoksistaan voidaan nähdä edustavan naivismia.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia katutaidetta tai naivismia esitteleviä teoksia voi etsiä helmet-haulla (www.helmet.fi) hakusanoilla katutaide ja naivismi. Suomalaisia naivistisia taidemaalareita ovat esim Alice Kaira, Andreas Alariesto, Martti Lehto ja...
Kirkes-kirjastoissa on tosiaan käytössä varausmaksu silloin, kun aineistoa pyydetään kimppaan kuuluvasta toisesta kirjastosta. Maksun voi välttää siten, että tekee tavallisen varauksen ja merkitsee noutopaikaksi sen kirjaston, jonka kokoelmaan haluttu aineisto sisältyy.
Kannattaa myös muistaa, ettei näkyvillä oleva viimeinen palaustuspäivä välttämättä kerro mitään siitä, milloin laina oikeasti palautuu. Osa lainaajista palauttaa lainojaan reilusti etuajassa, jotkut toiset ovat taipuvasia myöhästelemään. Sen takia ei yleensä kannata kauheasti spekuloida sillä, mikä nide palautuu nopeimmin.
Heikki Poroila
Varsinaisia seikkailu- tai tehtäväratakirjoja emme onnistuneet löytämään, mutta näissä kahdessa kirjassa edetään kuitenkin sankareiden kanssa seikkailusta toiseen. Piilopaikka puussa (suomennos: Anne Luukkanen) -kuvakirjassa Petteri Kaniini ystävineen ratkaisee kolme salaista oravatehtävää. Jukka Lemmetyn Leo Z ja pillerinpyörittäjä -kuvakirjassa seikkaillaan Löytöretkimuseossa.
http://mikkelilukee.fi/ -sivustolla on Mikkelin Lukemisen unelmavuoden tapahtumakalenteri, jossa teemavuoden tapahtumia kalenterimuodossa ja sieltä:
Veden päivä
Aika: 21.03.2019 17:30 - 21.03.2019 20:00
Paikka: pääkirjaston Mikkeli-sali, Raatihuoneenkatu 6
Ohjelma ja kellonajat tarkennetaan myöhemmin
Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari)
https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603
http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/.
https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Mikäli tarkoitat Fono.fi:tä, se sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen. Mikäli kappalettasi ei ole hankittu Yle Arkistoon, sen tietoja ei sieltä löydy. Sinun kannattaa olla Yle Arkistoon, yhteystiedot arkisto.tietopalvelu@yle.fi.
Terveelle aikuiselle yhden päivän syömättömyydellä ei ole suuria vaikutuksia terveyteen, varsinkin jos juotava neste on ollut terveellistä, eikä esim. alkoholia. Tietoa mm. lyhytaikaisesta paastosta esim. apteekki.fi-sivustolta, jolla on haastateltu ravitsemusfysiologian professori Marja Mutasta ja proviisori Elina Aaltosta Apteekkariliitosta:
https://www.apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/kannattaako-paasto.html
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia. Valitettavasti vielä en osaa sanoa, milloin uuden Helmet-haun kautta voi varata aineistoa.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista.
Kuninkaallisesta käytettyjä sukupuolineutraalempeja termejä ovat esimerkiksi kruunu ja monarkki. Myös sellaisia termejä kuin hänen korkeutensa tai siniverinen voidaan käyttää, kun viitataan kuninkaallisiin, mutta ne eivät ole täsmällisiä synonyymeja, vaan voivat tarkoittaa myös muita luokkayhteiskunnan hierarkian yläpäässä keikkuvia.
Englanniksi kuninkaallinen on royal, ja myös rojalisti-termiä käytetään toisinaan suomen kielessä.
Monarkia itsessään ei ole järin feministinen hallintomuoto, koska se perustuu jyrkkään yhteiskuntaluokkajärjestykseen, kun taas feminismi ajaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Ks. lisää: https://www.synonyymit.fi/kuninkaallinen
