Kokeilin monia tietokantahakuja, mutta en löytänyt mitään tulosta tuolla merkkijonolla. Haut käyttävät usein katkaisumerkkejä, mutta useimmissa on käytössä asteriksi *
Varmaan haku pitäisi jakaa pienempiin osiin? (en osannut arvata, mitä haluat hakea)
Kannattaa käyttää tietokantojen tarkennettuja hakuja. Niihin voi lisätä monta hakusanaa kerralla.
Monihaku Frank hakee suomen kirjastojen tietokannoista. Haun voi rajata esim. yliopistojen-, maakuntien- ja erikoiskirjastoihin. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kansalliskirjaston Melinda-haulla löytyvät esim. kaikki suomessa painetut aineistot. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PJ46H4SVG45549TY1D99CLSBIKR54JDFMV6LECQ5E788FVP77U-04814?func=find-d-0
Finna hakee...
Nämä kysymykset ovat hyvin yksilöllisiä. Jos sarja epäilyttää - siinä kissaklaanit kuitenkin taistelevat toisiaan vastaan - voisit itse lukea sitä kokeeksi. Mutta jos lapsi itse ei tunnu järkyttyvän Soturikissoista, voit antaa hänen lukea niitä. Tärkeintä on säilyttää lukemisen ilo, jotta harrastus jatkuisi aikuisuuteen asti.
Kansalliskirjaston digitoidun aineiston tarjontaa voi tutkia täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Digitoituja lehtiä voi etsiä julkaisupaikan mukaan. Loviisan seudun lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Pietarsaaren digitoidut lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun yliopiston Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluihin.
https://www.finna.fi/Record/utu.992956985405971
Yhteystiedot: https://utuguides.fi/c.php?g=93737&p=605460
En löytänyt tätä runoa suomennetuista teoksista
Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia 1992
Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille 2009
enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Älä osta mitään -päivää vietettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa vuonna 1992 nimellä No Shop Day ja sen loi kanadalainen taiteilija Ted Dave. Nykyisin se tunnetaan englanniksi parhaiten Buy Nothing Dayna. Adbustersin johdattelemana ajatus on saanut suuren kannatuksen ympäri maailmaa ja levinnyt laajalle. Älä osta mitään -päivää vietetäänkin tällä hetkellä yli 65 eri maassa. Vuonna 1997 päivä siirrettiin samalle perjantaille Black Fridayn kanssa, tosin se järjestetään kyseisenä ajankohtana ainoastaan Pohjois-Amerikassa, Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Muualla maailmassa se osuu vasta seuraavalle päivälle. Ted Dave itse oli eri mieltä päivän siirrosta marraskuulle, koska hän ei olisi halunnut että se...
Auringosta tulevat hiukkaset ionisoivat maapallon ilmakehän yläosan molekyylejä, niin että noin 50 - 400 kilometrin korkeuteen muodostuu sähköisesti varautuneiden hiukkasten vyöhyke, ionosfääri. Se koostuu eri kerroksista, joiden elektronitiheys on erilainen.
Ionosfääri vaikuttaa radioaaltojen kantautumiseen. Ilman sitä valtaosa radioaalloista karkaisi avaruuteen. Sen sijaan radioaallot voivat heijastua ionosfääristä takaisin maan pinnalle ja siten kulkea kauas horisontin yli tuhansiakin kilometrejä. Toisaalta osa ionosfäärin kerroksista myös vaimentaa radioaaltoja. Riippuu radioaaltojen aallonpituudesta, miten ionosfäärin kerrokset vaikuttavat niihin.
Auringon tuottama hiukkasvirta vaihtelee. Voimakkaan...
Kauppalanpuiston kasviselvitys puiden osalta löytyy Helsingin Rakennusviraston kaupunkipuuselvityksestä Julkaisut 2014/4
Kavillisuusinventoinnit ovat Rakennusviraston teettämiä ja ainakin 40 kpl on sen julkaisuissa. Helsingin kaupungin ohjeistus puistojen kulttuurikasvillisuuden inventoimiseksi.
Lista Rakennusviraston julkaisusarjasta löytyy https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuarkisto/rakennusviraston-julkaisusarja
Osa kasvillisuusinventoinnesta löytyy myös Helsingin kaupunkiympäristön julkaisuista. https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuja-sarja
Helmet-hausta löytyy 14 julkaisua haulla Helsingin kaupunki. rakennusvirasto ja aiherajaus haun jälkeen puistot....
Kuu määritellään yleensä planeetan tai pikkuplaneetan luonnolliseksi kiertolaiseksi. Määritelmään ei sisälly mitään tarkkaa rajanvetoa kiertolaisen koosta suhteessa planeettaan. Periaatteessa esimerkiksi monet pienistä kappaleista, jotka muodostavat Saturnuksen renkaat, voitaisiin lukea kuiksi. Näitä ei kuitenkaan lasketa kuiksi, koska ne kiertävät planeettaa osana rengasjärjestelmää.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni ei ole päättänyt tarkkaa määritelmää kuulle. Joskus on määritelty, että kuun täytyy olla kooltaan riittävän suuri, että painovoima on muovannut sen jotakuinkin pyöreäksi. Tähän määritelmään eivät kuitenkaan mahtuisi esimerkiksi Marsin pienet kuut Phobos ja Deimos.
Samoin jos kuu on lähes samankokoinen...
Painettua nuottia ei näytä löytyvän ainakaan kirjastoista.
Verkosta sen sijaan löytyy ainakin tällainen pianosovitus videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=3_U71rSTg0M
Kappaleen kitarasoolosta löytyy vastaava nuotinnos: https://www.youtube.com/watch?v=kvFT0GpQGJw
Sointukartta: https://chordify.net/chords/beth-hart-joe-bonamassa-songs/i-ll-take-car…
Kirjastoauto pysähtyy tällä hetkellä Kalasatamassa Capellan puistotiellä. Painetussa versiossa (pdf-tiedosto) on kirjastoauton varsinaisen pysäkin osoite, mutta Junonkadulla ei tällä hetkellä pysty pysäköimään tietöiden takia. Yleensä auto on Capellanaukiolla suunnilleen kaupan kohdalla, mutta tarkka paikka voi hiukan vaihdella kadunvarren paikoitustilanteen mukaan.
Parnasson numerossa 3/2010 sivuilla 34 – 38 on Aki-Petteri Lehtisen artikkeli Ranskalainen ongelma : Albert Camus askarruttaa yhä.
https://finna.fi/Record/arto.013782399
Vanhat Parnasson vuosikerrat ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa sekä Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/toimipaikat-ja-tilat/paakirjasto-kaisa-talo
https://helka.helsinki.fi/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
Mihinkään kirkolliseen menoon ei Timon kommentti liity, vaan sanailussa on kyse saman asian sanomisesta moneen kertaan. Timo sanoo kaksi kertaa "Vuohen-maito on hyvääkin", mitä Lauri ei täysin ymmärrä, vaikka on juuri nimittänyt veljeään "Jukolan hallavasilmäiseksi vuohipukiksi", ja vastaa kummallakin kerralla "Häh?" Tätä Timo kommentoi sanomalla "Pappi praakaa kolme kertaa, mutta hän saa makson." Ajatuksena tässä on siis yksinkertaisesti se, että pappi – jolle puhumisesta maksetaan – voi kyllä sanomisiaan toistella, mutta muiden ei maksa vaivaa, jos sana ei mene perille.
Lähde:
E. A. Saarimaa, Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin"
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun?
Katkelma on Kantelettaresta. Tarkalleen ottaen se menee "Nosta lapset laavitsalle, pese silmät, pää silitä..."
Kokonaisuudessaan voit lukea tekstin Kantelettaren laulusta 152. Tapa toinen ottaminen.
Kanteletar löytyy vapaasti luettavana e-kirjana Project Gutenbergin kautta.
