Luettelo eduskunnan puhemiehistä löytyy Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_puhemies
Aikavälillä 1960 - 1987 eduskunnan puhemiehinä olivat K.-A. Fagerholm, Rafael Paasio, Johannes Virolainen, V.-J. Sukselainen, Rafael Paasio, V.-J. Sukselainen uudestaan, Veikko Helle ja Ahti Pekkala.
Tällaisia ajatuksia on varmasti ollut monilla kirjailijoilla, mutta yksi heistä oli ainakin William Morris, joka kirjoitti utopiayhteiskuntaa kuvaavan romaanin News from Nowhere (1890; suom. Ihannemaa ja Huomispäivän uutisia). Morris vastusti teollistumista ja kannatti sen sijaan paluuta eräänlaiseen käsityöyhteiskuntaan, joka tosin oli onnellisempi ja tasa-arvoisempi kuin menneisyyden yhteiskunnat.
Morrisin teoksesta voi lukea esimerkiksi Juri Nummelin arvostelusta osoitteesta https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074286926/Uutisia+ei+mistaan. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/News_from_Nowhere kertoo teoksessa ilmaistuista ajatuksista. Kirjaa löytyy kirjastoista erityisesti uudempana...
Hei!
Olisikohan ensimmäisen kappaleen esittäjä pälkäneläinen Aimo Kokkola? Hänen tuotannostaan löytyy levy Nyt huudan eläköön ja sieltä kappale Jatsia ja Emmaa. Levy on omakustanne, eikä sitä löydy Ylöjärven kirjaston kokoelmista. Tämän vuoksi en pysty varmistamaan, olisiko se mahdollisesti tiedustelemasi kappale. Toisen kappaleen nimestä ja esittäjästä ei meillä ole tietoa. Jos haluat, voimme laittaa kysymyksen laajempaan jakoon, jolloin muutkin kirjastot kuin Ylöjärven kirjasto voivat vastata siihen.
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Tarkoitatko Eeva Heilalan runokirjoja? Joroisten kirjastossa ja muissa Lumme-kirjastoissa on monia hänen kirjojaan. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot kirjoista:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Neuvostoliiton ja Viron keskinäisen avunantosopimuksen (28.9.1939) perusteella Neuvostoliitto sai oikeuden perustaa lentotukikohtia Viroon. Neuvostojoukkojen siirtäminen Viroon alkoi 18.10. Lentotukikohtia perustettiin mm. Paldiskiin, Haapsaluun ja Saarenmaalle.
Neuvostoliiton ilmavoimien reittejä kotialueelle talvisodassa on esitetty mm. ev.luutn. (evp.) Esko Lappalaisen Sotakorkeakoulun diplomityössa Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäykset kotialueellemme ja kotialueen ilmapuolustuksen ja väestönsuojelun järjestelyt talvisodassa vuodelta 1975, joka on saatavilla Kansallisarkiston digitaaliarkistossa. Liitekarttojen 1.10., 1.11., 1.12 mukaan alueelle tehtiin pommituslentoja sekä Eestistä että idästä Suomen yli.
Neuvostoilmavoimien...
Tässä muutama kirja, joista saattaisi olla apua:
Paavo Nurmi : elämä, tulokset ja harjoitusmenetelmät
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327159?lang=fin
Paavo Nurmi : Flying Finn - koko elämä aikaan 60.00
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2311259?lang=fin
Paavo Nurmi, juoksijain kuningas
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1468597?lang=fin
Mies josta tehtiin patsas : Paavo Nurmen ennätykset, maine ja perintö
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2299714?lang=fin
Urheilumuseossa voisi tästä olla tietoa, yhteystiedot https://www.urheilumuseo.fi/yhteystiedot/
Hei!
Muistelemasi kirja voisi olla Otfried Preusslerin Pieni Vesimies. Kirjan kannessa Myllylammessa asuva Pieni Vesimies ratsastaa Karpin selässä vedenalaiseen maailmaan.
Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44.
La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon
https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tätä on kysytty tietysti ennenkin. Tässä on aiemmin annettu vastaus. Mielestäni ihan hyvä.
Minä olen käyttänyt apunani Reijo Laatikaisen kirjaa Pötyä pöydässä. Siinä keskitytään kumoamaan tieteellisesti perustelemattomia dieettejä ja terveysväittämiä, mutta myös annetaan opastusta terveelliseen ruokavalioon.
Voisiko kyseessä olla lehti nimeltä Sähköurakoitsija? Se on Suomen sähkötyönantajien liiton lehti ja löytyy mmm. Kansalliskirjastosta Helsingistä. Kansalliskirjaston haku, Yhteystiedot, Frank monihaku
Kyseessä voisi olla Charlaine Harrisin kirjasarja, johon kuuluvat teokset Kuiskauksia haudan takaa, Väristyksiä haudan takaa, Yllätyksiä haudan takaa ja Salaisuuksia haudan takaa. Päähenkilö Harper Connelly etsii velipuolensa kanssa kuolleita ihmisiä, sillä hänellä on on kyky aistia näiden sijainti ja viimeisten hetkien tapahtumat. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 2014-2016.
Kansikuvat ja juonikuvaukset Kirjasammossa: Haku | Kirjasampo.
Valmistaja on saksalainen Wilhelm Kagel Keramik (Wilhelm Kagel Pottery).
Yrityksen perusti Gnoienissa Mecklenburgissa syntynyt Wilhelm Kagel (1867-1935). Hän opiskeli Munchenissä fresko- ja koristemaalausta. Alunperin maalarina työskennellyt Wilhelm perusti 1892 oman pajan Partenkircheniin. Hänen poikansa, myöskin Wilhelm Kagel (1909-1987 tai 1988) opiskeli käsityötaidon vanhempiensa yrityksessä vuosina 1924-1926. Vuodesta 1935 keramiikkatehdas siirtyi pojille Wilhelmille ja Eugenille. Tehtaan toiminta päättyi arvioilta noin vuonna 1987/88.
Kuvien perusteella kyseessä saattaa olla krakleeraustekniikalla valmistettu tuote. Tekniikalla jäljitellään halkeillutta ja kuluneen näköistä maalipintaa.
Kyseinen runo on nimeltään Istu rakkaani ja se löytyy Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971). Hän julkaisi sen 82-vuotiaana.
Kyseinen runo on ilmestynyt mm. myös 1975 julkaistussa runokirjassa Vuorela Einari: Siintää himmeyden metsät (WSOY) sekä Einari Vuorela Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta -teoksessa (WSOY 1979). Runokokoelmaa voit tiedustella lainaksi lähikirjastostasi.
Helsingin Sanomissa on sopivasti tänään 7.10.2021 julkaistu juttu suppilovahveroista (maksumuuri, jos ei ole omaa tilausta, jutun voi lukea kirjastossa). Siinä biologi, sienitutkija ja -kirjailija Jarkko Korhonen arvioi, että suppilovahveron suosio alkoi sienikirjojen havainnollisista värikuvista. Hänkin muistelee, ettei hänen lapsuudessaan 1980-luvulla vielä etsitty suppilovahveroita. Sen jälkeen suppilovahveroiden käyttö ruokasieninä on yleistynyt.
Tietokirjoja ranskaksi Kongosta ei Helmet-kirjastoista juuri löydy.
Helsingissä on mahdollisuus kääntyä Ranskan instituutin kirjaston puoleen (Yrjönkatu 36). Kirjastokortti on maksullinen, mutta teoksia voi käydä lukemassa myös paikan päällä.
Kulttuurileskuksen kirjastokortin avulla on mahdollisuus myös käyttää Culturethėque-portaalin kautta e-aineistoa.
Kongo-aiheista aineistoa ranskaksi on sekä instituutin kirjastossa että e-kirjoina.
http://www.france.fi/kirjasto/
Leo Oksasen säveltämä ja Vilho Jylhän sanoittama Tervakoski-humppa ei valitettavasti sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Hei!
Sekä Ruotsissa että Norjassa on julkaistu kirjat nimeltä Third culture kids. Ruotsissa kyseisen teoksen on koonnut Ra Hidaya Modig ja se on julkaistu ruotsiksi vuonna 2017 ja englanniksi vuonna 2018.
http://libris.kb.se/hitlist?p=1&q=ra+hidaya+modig&t=v&d=libris&s=r&t=v&…
Norjassa kirjan Third culture kids : å vokse opp mellom kulturer on koonnut Aon Raza Naqvi ja se on julkaistu vuonna 2019. Tästä en löytänyt englannin kielistä käännöstä.
https://www.nb.no/items/9f67ce1b4a1c38306f1bdb39e016b63b?page=0
