Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvässä Fineli-tietopankissa voi vertailla erilaisten elintarvikkeiden koostumuksia. Tietopankin mukaan pekaanipähkinää (sadassa grammassa 72.0 g rasvaa) rasvaisempi on macadamiapähkinä eli australianpähkinä (75.8 g). Jos otetaan huomioon kasvikunnasta saadut jalosteet, niin kasviöljythän ovat 100-prosenttista rasvaa.
Lähteet:
Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://fineli.fi/fineli/fi/index
Emme valitettavasti tunnistaneet runon alkuperää. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mikä Anhavan runoista voisi alkaa noilla sanoilla? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäisiä Erast Fandorin -romaaneja ovat kääntäneet suomeksi Kari Klemelä ja Anton Nikkilä. Nikkilän suomennoksista kaksi, Erikoistehtäviä ja Valtioneuvos, ovat ilmestyneet ilmestyneet Into Kustannuksen julkaisemina vuosina 2015 ja 2016. Erikoistehtäviä sisältää itse asiassa kaksi romaania, Patasotilas ja Somistaja.
Syitä käännösten kesken jäämiselle voi olla useita. Niitä voi tiedustella esimerkiksi kääntäjiltä itseltään tai teosten alkuperäiseltä Suomen kustantamolta WSOY:lta.
Sukututkimusseuran sivuilta ei löytynyt varsinaista tutkimusta. Jos kyse on siitä, että haluat ottaa itsellesi Oksa -sukunimen, se on mahdollista, jos pystyt todistamaan, että sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä. Tai jos nimi on käytössä lähipiirilläsi (lapsesi, sisaruksesi, puolisosi, adoptiovanhempasi). Viraston tilastojen mukaan Suomessa elää nyt 1107 Oksa-nimistä henkilöä. Oksa-nimi on useimmiten otettu nimi, luontoaiheisena nimenä se oli usein suosittu 1800-luvun länsi-Suomessa. Joissakin tapauksessa nimi perustui talonnimeen. Tietoja Oksa-nimisistä henkilöistä on 1840-luvulta alkaen.
Sukunimen muutoksen hoitaa Digi- ja väestövirasto. Käytännön tietoa...
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
Luontomyönteisyys eli luontopositiivisuus on melko uusi termi, jolla viitataan luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon toipumiseen. Luontopositiivisuus tarkoittaa sitä, että lajien, populaatioiden ja ekosysteemien kunto on kasvamaan, ei katoamaan päin.
Kirjoituksia ja lähteitä luontopositiivisuudesta:
Valtioneuvosto
Sitra
Vihreät
Lahden kaupunki
Ympäristö Nyt
Naturepositive.org
Varsinaista kirjasarjaa, jossa miljöönä olisi siirtolapuutarha, ei löytynyt. Sen sijaan on useita chick lit -teoksia, joissa puutarha ja puutarhanhoito ovat jollakin tapaa keskiössä:Katie Ffjord: Salainen puutarhaLiina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarhaJenny Bayliss: TalvipuutarhaNancy Thayer: Charlotten puutarhaNora Robertsin teoksissa Musta ruusu, Punainen lilja ja Sininen daalia päähenkilö työskentelee puutarha-alalla.
Biografiasammosta löysin tällaiset lasten nimet: Lapset: Jyry S 1909, K 1919; Vesa S 1910; Päiviö S 1913, K 1940; Sirkku Helena (Lähetkangas) S 1918, K 1946.Kansallisbiografian artikkeli, https://biografiasampo.fi/henkilo/p411Kantele.netin artikkeli, https://www.kantele.net/pasi-ja-kantele/764Koska Pasi Jääskeläinen oli haapavetinen kuuluisuus, saattaisi Haapaveden kirjastosta löytyä hänestä tietoja, mutta valitettavasti Haapaveden kirjasto ei enää osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastaamiseen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Haapaveden kirjastoon ja kysyä, onko heillä siellä paikalliskokoelmaa, https://www.haapavesi.fi/kirjasto
Lohikäärme Glaurung esittää Silmarillionissa kahdessa eri kohdassa samankaltaisen tervehdyksen. Kyseiset tervehdykset kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan sekä suomennoksessa että alkuperäiskielellä. Ensimmäinen tervehdys on suomennettu seuraavasti: "Terve kohdatessamme, Húrinin poika!" (s. 217) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu puolestaan: "Hail, son of Húrin. Well met!" (s. 254)Toinen tervehdys on puolestaan suomennettu seuraavasti: "Terve Nienor, Húrinin tytär." (s. 228) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu: "Hail, Nienor, daughter of Húrin." (s. 267)Suomennetun tervehdyksen "kohdatessamme" näyttää siis perustuvan alkuperäistekstin tervehdyksessä esiintyvään huudahdukseen "Well met!".Lähteet:Tolkien, J. R. R.,...
Olisiko kyse mahdollisesti Tracy Hickmanin Prossikronikat-sarjasta? Finnasta pääsee katselemaan sarjan ensimmäistä osaa tästä linkistä: Mystinen soturi | Anders-kirjastot | Finna.fiKate Thompsonin kirja Vihreän saaren laulu voisi sopia: Vihreän saaren laulu | OUTI-kirjastot | Finna.fi Libba Brayn Kauhun ja kauneuden valtakunta voisi myös liipata läheltä tai kiinnostaa muuten: Kauhun ja kauneuden valtakunta | Anders-kirjastot | Finna.fi
Kyseinen lippu toimi Etiopian virallisena lippuna vuosivälillä 1975-1987; nyttemmin sitä käyttävät ajoittain Etiopian opposition edustajat. Aikaisemmin sama lippu on ollut myös Etiopian keisarikunnan käytössä.https://en.wikipedia.org/wiki/Flag_of_Ethiopia
Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
Kovin ylellisiä juoksuhaudat ja korsut tuskin aivan asemien etureunassa olivat, eikä tulituskaan asemasodan vuosina jatkuvaa allut. Korsuelämän perinteitä kokoavassa teoksessa Sotasavotta : korsuelämää 1939-1944 (Otava 1975) Matti Kuusi kirjoittaa, että "sodassa olemisesta on 99% odottelemista ja 1% sotimista". Teoksessa kerrotaan korsujen rakentamisen motiiveista talvisodan alkupuolella: "Talvisodan alettua majoituimme maanpäällisiin telttoihin, jolloin tykistö- ja lentopommitusten aikana alkoivat telttatappiot muodostua luvattoman suuriksi. Niinpä pian annettiin määräys, että teltat oli upotettava maahan vähintään metrin syvyyteen. Koska maa vielä tuolloin ei ollut kovinkana paksussa roudassa, upotus kävi vaivattomasti ja täten...
Purolan koulu ei ollut toiminnassa tulipaloon asti. "Koulu lakkautettiin vuonna 2006, jolloin kaupunki myös myi rakennuksen yksityiselle."Lähde: Kainuun Sanomat 15.2.2011.
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia".
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen valikoimassa on olemassa myös isotekstisiä kirjoja heikkonäköisempiä lukijoita varten. Helmet-verkkokirjastossa näitä voi selailla asiasanalla 'isotekstiset kirjat' : Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi . Myös omassa lähikirjastossa kannattaa kysyä isotekstisten kirjojen sijainti! Lisäksi kannattaa tutustua myös saavutettavuuskirjasto Celian palveluihin: Tietoa Celiasta - CeliaCelian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on eri syistä vaikeaa. Celia välittää kirjoja esimerkiksi äänikirjoina ja Celian asiakkuus on ilmaista. Täältä löydät lisäksi miten Celian asiakkaaksi pääsee: Asiakkaaksi - Celia
Puolalaisista kirjailijoista suosittelemme lämpimästi lukemaan ainakin näitä:Olga Tocarzuk: esimerkiksi teokset Alku ja muut ajat ja Aja aurasi vainajain luitten yliWisława Szymborska: esimerkiksi Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–2003Hanna Krall: esimerkiksi Herttakuninkaan matkatIsaac Bashevis Singer: esimerkiksi Lublinin taikuriPuolan keskiaikaan sijoittuvia teoksia ovat ainakin nämä: Andrzej Sapkowski: Hussilaistrilogia, jonka ensimmäinen osa Narrenturm 1. Sarja liikkuu fantasian ja historiallisen seikkailukertomuksen välimaastossa. Henryk Sienkiewicz: RistiritaritIsaac Bashevis Singer: Peltojen kuningas
Vennamo, Meri, Lähikuvassa Veikko Vennamo / Meri Vennamo 2009 (Keuruu : Otavan Kirjapaino). Meri Vennamo on kirjoittanut kirjan isästään Veikko Vennamosta ja lapsuudenperheestään muutenkin.Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (1973) [maanalainen kommunistiaktivisti, kansanedustaja 1945–51, sisäministeri 1945–48]Annikki Kalela: Isäni A. K. Cajander (1985) [pääministeri 1922, 1924, 1937–39]Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja – suomalainen sovittelija (1986) [ulkoministeri 1951–52, pääministeri 1953–54]Kukka-Maaria Karjalainen: Isä (Ahti Karjalainen) 1998Vappu Tuomioja: Sulo, Hella ja Vappuli (Sulo ja Hella Wuolijoki) 1997
Kohtauksessa käytettiin oikeita nuolia, jotta näyttelijä Toshirō Mifunen pelkoreaktio olisi mahdollisimman uskottava. Ne nuolet, jotka häneen osuivat, olivat kuitenkin onttoa bambua ja niiden kärkinä oli lyhyet neulat. Nuolet ammuttiin pitkin lankoja, jotka ohjasivat ne osumaan tiettyihin paikkoihin Mifunen haarniskassa. Haarniskan alla Mifunella oli suojalevyt.Lähteet:"Shooting the Arrows in Throne of Blood" (video)Internet Movie Database 1, 2
