Kaikilla keräilyesineillä on jokin arvo, mutta se määräytyy vasta kun löytyy kiinnostunut ostaja. Vanhat setelit ovat yleensä minkään arvoisia vain siinä tapauksessa, että ne ovat nimellisarvoltaan suuria, jostain muusta syystä valmistettu vain pieni määrä, kunto on hyvä tai erinomainen ja ennen muuta samaa seteliä liikkuu markkinoilla vähän. Jos sadan setelin kokonaisuus on edelleen alkuperäisessä nipussa eli käyttämätön, sen arvo on todennäköisesti suurempi kuin sadan erillisen setelin yhteenlaskettu hinta.
Kysyjä ei mainitse tarkemmin, minkä aikakauden markan setelistä on kyse. Oletan kuitenkin, että puhe on vuoden 1963 markasta, ei vuoden 1918 rahasta. Tätä "viljantähkä"seteliä valmistettiin valtavat määrät, mutta toisaalta joukossa...
Näyttäisi siltä, että kirja on ollut aiemmin luettavissa vapaasti eKirjaston kautta, mutta että se olisi nyt tarjolla vain myytävänä Ellibissä. Sen sijaan paperisena teosta on useammassa yleisessä kirjastossa, vaikkakaan ei Pikikirjastoissa. Lähikirjastosi kautta voisit saada sen kaukolainaan.
Seuraaviin elossa olevien suomalaisten kirjailijoiden teoksiin liittyy Ranska:
Hannu Väisänen: Elohopea https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4284835
Milja Kaunisto: kaikki teokset https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Kaunisto%25252C%252BMilja
Kira Poutanen: Rakkautta au lait https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30733
Leena Rantanen: Vastaantulijoita https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23697
Katja Kallio: Yön Kantaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4400185
Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen: Nainen parvekkeella https://www....
Aleksis Kivi julkaisi vain yhden runokokoelman, Kanervala (1866), eikä se sisällä tämännimistä runoa. Silmäilin runot läpi, eikä tätä ilmaisua "Himmerrys otsalla" näyttäisi olevan myöskään minkään runon sisällä. En myöskään onnistunut löytämään googlaamalla mitään mahdollista muutakaan runoilijavaihtoehtoa, tällaista sanaparia (tai "himerrys otsalla") ei yksinkertaisesti näytä löytyvän. Jos asiakas on varma runon nimestä, se ei liene erityisen tunnettu runo ainakaan.
Heikki Poroila
Valitettavasti emme löytäneet tekijää tälle muistolauseelle. Saattaa olla, että tekijää ei olekaan, muistolauseen on joku keksinyt, ja se on jäänyt elämään lehtien kuolinilmoitusten ja hautaustoimistojen kautta. Lause kuullostaa lyyrilliseltä, joten voi olla, että se on jonkun virren tai hengellisen laulun säe.
Suvulla tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan samasta esivanhemmasta polveutuvia henkilöitä. Sukua on sekä isänpuoleinen että äidinpuoleinen suku. Joissakin yhteyksissä myös puolison voidaan ajatella kuuluvan sukuun. Ihminen kuuluu geneettisesti yhtä lailla niin isänsä kuin äitinsä sukuun.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa sukututkimuksesta eli genealogiasta, joka on sukulaisuussuhteiden selvittämistä ja henkilöhistoriallista tutkimusta: https://www.genealogia.fi/etusivu
Väestöliiton sivuilta löytyy tietoa, miten sukunimi Suomessa määräytyy https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/sukunimi/ . Henkilön sukunimi voi olla niin äidin, isän tai puolison sukunimi tai...
Etsimäsi satu on Oscar Wilden kirjoittama "Onnellinen prinssi", josta on useampia käännöksiä ja kuvituksia.
Erittäin hieno kuvitus ja Kirsi Kunnaksen oivaltava käännös löytyy seuraavasta painoksesta :
Onnellinen prinssi
The happy prince
Kirja
Wilde, Oscar ; Kunnas, Kirsi ; Janecek, Ota
Weilin+Göös 1969.
Ulkoasu
56 sivua : kuvitettu ; 29 cm
Kieli
suomi
Julkaisija
Hki : Weilin+Göös 1969
Jos sinulla on Rutakko-kirjastoverkon kirjastokortti, voit etsiä tällaisia aarioita Naxos Music Library -palvelussa (https://iisalmi.naxosmusiclibrary.com/page.library_cardno.asp). Hakukenttään (oikeassa yläkulmassa oleva Keyword Search) voit kirjoittaa hakusanoiksi esimerkiksi "cantata soprano".
Omia suosikkejani ovat esimerkiksi Johann Sebastian Bachin Auch mit gedampften, schwachen Stimmen sekä Georg Friedrich Händelin Ombra mai fu (oopperasta Serse).
Voit uusia lainasi Kirkes-kirjastojen verkkopalvelussa. Voit myös ottaa yhteyden suoraan Järvenpään kirjastoon. Verkkokirjasto ja kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä:
https://kirkes.finna.fi/
https://kirkes.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86098
Linkkaamaasi kirjaa on Järvenpään kirjaston kokoelmissa yksi kappale, joka on tällä hetkellä lainassa. Voit tehdä kirjaan varauksen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Lisätietoja seutuvarauksesta löytyy osoitteesta https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#varaukset. Jos verkkokirjastoon kirjautuminen ei onnistu, voit ottaa yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon, he auttavat sinua varauksen kanssa.
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa.
Kirjasammosta löytyy puolalaisia satuja, olisiko joku niistä etsimänne, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20Puola? Valitettavasti hakua ei pysty tekemään niin, että saisi rajattua alkukieleksi puolan, joten kirjojen joukossa on myös ne, joita on käännetty puolaksi. Puolaksi kirjoitetut saa näkyviin hakemalla kaiken puolankielisen kirjallisuuden, sivun alalaidassa on satukirjoja ja kuvakirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fdbpe…
Helmetistä hakemalla ainoa kuvakirja, joka löytyy suomennettuna puolan kielestä tuohon aikaan, on Maria Krügerin Apoleika ja hänen aasinsa, mutta siinä ei ole tuollaisia tarinoita,...
Sinun täytyy kirjautua Vaskissa https://vaski.finna.fi/ omalla kirjastokortillasi ja PIN-koodilla oikeasta yläkulmasta. Sen jälkeen voit valita valikosta Omat tiedot, jolloin tulet Kirjastokortin asetukset -sivulle, jolta löytyy Tallenna lainaushistoria. Lainahistoria näkyy vain siltä ajalta, kun tallennus on aktiivinen eli saat lainahistoriaan tallennuksen jälkeen tulevat lainat.
Hei!
Tikkurilan kirjastossa ei voi, mutta Keskustakirjasto Oodissa onnistuu. Tikkurilassa on myös firma nimeltään Tikkurilan kopiopalvelu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaalla_avataan_lisaa_palvelu(211623)
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle. He vastasivat: "Valitettavasti meiltä ei löydy tähän suoraa vastausta. Uskoisin, että mahdollinen ihmisvirtsan vaikutus riippuu paljolti pensaasta, maaperästä ja virtsan määrästä."
Kyseessä on Elina Aron kirja Ystävämme Karoliina (1955, Valistus). Siinä kerrotaan kirvesmiehen tyttärestä Karoliinasta, köyhästä Emiliasta, joka haluaa tanssijaksi, ja sahan kartanon Hildurista. Karoliinalla on vaikea niveltulehdus, joka vaikeuttaa kävelemistä. Sen takia hän tosin pääsee kouluun ja asumaan täti Saldeenin hospitsiin. Koulussa hän ystävystyy rikkaan Hildurin kanssa, vaikka kotipaikkakunnalla he eivät ole tunteneet toisiaan. Kirja kertoo koulunkäynnistä, ystävyydestä, pienistä tapahtumista ja suurista tapahtumista tyttöjen elämässä.
Kirjasta on tullut vuonna 1978 uusi painos. Jos oikein muistan ensimmäisen painoksen alkua, Karoliinan tyttären mietelmiä, niin jotain käsitöissä oli modernisoitu. Puhuttiinkohan...
