Lähdeteos "Suomen kansallisfilmografia. 5, 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat" mainitsee Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan (1955) ulkokuvien kuvauspaikkalistassa lyhyesti vain "Luumäki: Taavetti". Paikallinen suullinen perimätieto kertoo, että kuvauspaikka on ollut nykyisen Kuutostien varrella oleva Väinämöisensuo. Suo on Kouvolaan päin ajaessa tien oikealla puolelle juuri ennen Oy Ansari-Yhtymän kasvihuoneita. Suoalueen näkee halutessaan Google Maps -palvelussakin.
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja
Hei,Outlookissa saa estettyä sähköpostit tietystä osoitteesta ja täältä löytyy siihen ohje: Lähettäjän estäminen - Microsoft-tukiSähköpostin lähettäjä ei saa tietoa, että hänen osoitteensa on estetty, sillä sähköpostit menevät ohjelman roskaposteihin.
Marja Kurkelan kirjassa "Pikkumuija" (WSOY, 1990) on kuvausta vastaava lastenhoitaja, jolla on Goolagong-niminen kissa. Kirjan on kuvittanut Jukka Lemmetty.
Kaiketi elokuvatähden tässä voi ajatella käyttävän yksinkertaisesti puhekieltä."Puhekieli ja kirjakieli poikkeavat toisistaan suuresti. Niiden erot johtuvat tehtävän erilaisuudesta: puhekieli on olemassa lähiyhteyttä, kirjakieli kaukoyhteyttä varten. Keskustelussa ei yleensä ole aikaa täsmällisimpien ilmausten etsimiseen eikä lauseiden huolelliseen rakentamiseen, -- " (Päivi Rintala, Tyyliopin perusteita. – Teoksessa Suomen kielen käsikirja)Puhekieli harvoin on kieliopillisesti täysin korrektia. Siihen sisältyy paljon kielioppisääntöjen vastaista ainesta. Kieltä äidinkielenään puhuvatkin sortuvat säännöllisesti suullisessa ilmaisussa virheisiin, joita tuskin kirjoittaessaan tekisivät. Sitä paitsi, Closen haastattelussa käyttämä "one of the...
Voisikohan kyseessä olla Vibeke Olssonin Ulrike ja sota (Otava, 1976)?"München, syyskuu 1939. Sota on syttynyt. Kaksitoistavuotias Ulrike Beckenbauer on kansallissosialisti koko sydämestään. Oltuaan koko kouluaikansa alttiina Saksan mahtavalle propagandakoneistolle hän uskoo lujasti Saksan asiaan ja valtakunnan voittoon. Nuori Ulrike kestää valittamatta pommitukset, unettomat yöt, nälän ja kylmyyden, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Ja kun sota viimein päättyy on Ulrike melkein kahdeksantoista. Maailma hänen ympärillään on romahtanut ja jotain peruuttamatonta on tapahtunut myös hänessä itsessään. Nuoruus on poissa: pommisuojissa, raunioissa, omaisten haudoissa. On aloitettava elämä."Kirjan kannessa on tyttö, jonka takin olkavarteen on...
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta...
Salakissa Akselista puhutaan Kaarina Helakisan runossa Viiden minuutin laulu (1973). Sen voi löytää esimerkiksi Helakisan lastenrunovalikoimista Posetiivi (WSOY, 1976) – tässä nimellä Viisi minuuttia – ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966–88 (Otava, 1988).
Hei,Kirjasta on Finnassa ennakkotieto ja se ilmestyy vasta lokakuussa. Kansalliskirjaston vapaakappeita ei voi varata, mutta samassa Finna-tietueessa on tietysti jo kirjaa mahdollisesti tilanneiden kirjastojen niteet. Syksyn uutuudet tulevat suurelta osin kirjastoille tarjolle maalis-toukokuussa, joten kirja ilmestyy oman kirjastosi/kirjastokimppasi tietokantaan varattavaksi tässä lähiviikkojen aikana.
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun...
Hei,Tämäpä oli hankala. Uusia lauluja tulee kyllä paljonkin, mutta harvat jäävät elämään ja näköjään ainakin tuohon aikaan hävisivät aika täydellisesti. Selvittelin kollegoilta ja muista vastaajilta, mutta ei tuntunut löytyvän kyseistä kappaletta. Nyt täytyy ainakin toistaiseksi luovuttaa.Muistaisikohan joku palvelun käyttäjistä kyseistä kappaletta?
Jyväskylän seudulle ei mihinkään kirjastoon valitettavasti tule Opas-Guide -lehteä. Haaga-instituuttiin Helsinkiin lehti tulee, ja voimme pyytää artikkelikopioita sieltä kaukopalvelumme kautta.
Voit toki tiedustella lehteä suoraan Suomen opasliitosta ks. http://www.suomenopasliitto.fi/ .
Kolikon keräilyarvo muodostuu kolikon kunnon sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan, joten aivan tarkkaa arviota ei kirjallisista lähteistä kannata hakea.
"Suomen rahahinnasto 2005" -tyyppisestä, ruotsinmaalaisesta keräilijän oppaasta, esim. Tonkinin "Myntbokenista", voi hakea kolikon viitteellisen arvon. Ruotsin 2. äyrin kolikko vuodelta 1897 on vuonna 1993 julkaistun "Myntbokenin" mukaan arvoltaan Ruotsin kruunuissa 1-425, kolikon kunnon mukaan.
Kolikon tämänhetkisen arvon tietänee parhaiten numismaattisten erikoisliikkeiden henkilökunta.
Ruotsin vanhoista rahoista voi lukea Svenska Numismatiska Föreningenin Internetsivuilta, osoite on http://www.numismatik.se/numismatik/numismatik_samla.jsp
Hyvä tiedonlähde numismatiikkaa harrastaville...
Maria on alkuperältään heprealais-aramealainen etunimi. Sen merkitys on epäselvä, mutta tutkijat ovat esittäneet sen tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Maria on kristikunnan yleisin naisen etunimi eri muunnoksineen. Näin pitkälti siksi, että se on Jeesuksen äidin etunimi.
Nimen alkuperä on siis kansainvälinen, mutta se on suomalaiseen almanakkaan kuuluva ja Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa yleinen etunimi. Täysin alkuperältään suomalaisiksi etunimiksi voidaan katsoa suomalaisen kansanperinteen nimet, joita löytyy esimerkiksi Suomen kansalliseepos Kalevalasta.
Sanna nimi on kutsumamuoto nimestä Susanna. Susanna tarkoittaa hepreaksi liljaa. Vanhan testamentin apokryfikirjoissa Susanna on...
Kyseessä lienee valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2005vp, johon liittyy hallituksen esitys HE 91/2005.
Mietintö on verkossa ja löytyy eduskunnan sivuilta www.eduskunta.fi seuraavasti
Asiat ja asiakirjat
- Asioiden valiokuntakäsittely
-- Mietinnön/Lausunnon tunnus: vavm 22/2005
Ensi tarkoittaa esimerkiksi Timo Nurmen laatiman "Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan" (2004) mukaan sitä, joka on seuraava, lähin, joten 25.10. päivän ensi viikonloppu on 28.-29.10.
Satutunneille voi olla erilaisia ikäsuosituksia, mutta Joensuussa niille ovat tervetulleita kaikenikäiset - eikä tarvitse olla hiljaa paikallaan, vaan tunnilla voidaan esimerkiksi laulaa yhdessä. Tulkaa vain kokeilemaan, josko satutunnit olisivat teidän juttunne!
Etsin tietoa kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Eräs kollega ehdotti norjalaisen Tore Renbergin romaania Huomenna nähdään, vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää. Kirjailija on muusikko ja kirjan aihe liittyy rikollisuuteen. Kirjan jatko-osa on nimeltään Iskuja joka suunnasta.
Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on lyhyt kuvaus kirjasta https://like.fi/kirjat/huomenna-nahdaan/ .
Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, missä kaikissa kirjastoissa jokin tietty kirja on kokoelmassa, asiaa kannattaa lähestyä ensin oman kirjaston tai kirjastojärjestelmän kautta. Jos sieltä ei löydy etsittyä kirjaa, voi käyttää Kirjastot.fi-sivun tarjoamaa hakupalvelua, jonka voi kohdistaa kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin yhdessä haulla. Ongelmana tällöin on usein se, että osumia tulee turhankin paljon.
Kysyjän oma asuinkunta kuuluu KAINET-kimppaan (Kajaani, Kuhmo, Suomussalmi, Paltamo, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi). Tämän kimpan kirjoja voi hakea osoitteella https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena.
Muihin yleisiin kirjastoihin kohdistuva haku löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Jos kirja on hyvin...
