Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja...
Täsmällisiä lukuja – sen paremmin kuin epätäsmällisiäkään – on käytännössä mahdoton esittää. Tutkimuksia asiasta on tuskin tehty – ja vaikka olisikin, on enemmän kuin luultavaa, että pohjoiskorealaiset oman etunsa nimissä kiistäisivät kaikki mahdolliset yhteydet Elviksen tai John Lennonin kaltaisiin länsimaisen rappion apostoleihin.
Yleisesti ottaen kaikki länsimainen ja muu vierasperäinen kulttuuri on Pohjois-Koreassa "ei-toivottua". Sitä paitsi, omaan maailmanjärjestykseensä ja omiin idoleihinsa tottuneet pohjoiskorealaiset eivät välttämättä ole edes kiinnostuneita läntisen maailman merkkihenkilöistä ja heidän tekemisistään. Eräs popmusiikin asemaa Pohjois-Koreassa luotaava artikkeli nimeää sen ykskantaan "maaksi, jossa ei...
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon...
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietokannan mukaan Isänmaallinen mies -elokuvassa soivat seuraavat kappaleet:
Rivers of Babylon (esittäjä: Boney M.)
Diggi-Loo Diggi-Ley (esittäjä: Herrey's)
Try To Seduce Me (esittäjä Sabrina Hebiri)
Olisiko kyseessä joku näistä?
Lähde:
Elonet, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1529494
Ohjeet vaalitulosten löytämiseen on koottu vaalit.fi-sivulle. Tilastokeskuksen osalta sivun linkki vie vanhoille sivuille. Tästä pääset suoraan uusien sivujen eduskuntavaaleja koskeviin tilastoihin: Eduskuntavaalit - Tilastokeskus (stat.fi)
Tilly Bagshawe on julkaissut viime vuosina teoksia ainoastaan omalla nimellään ja myös tänä vuonna näyttää olevan tulossa teos The Secret Keepers. Vaikuttaisi siis, että uusia Sidney Sheldon -teoksia ei ole tulossa. Viimeisin on vuonna 2019 ilmestynyt The Phoenix.Lisätietoa:Tilly Bagshawen sivusto: https://www.tillybagshawe.com/Fantastic Fiction -sivustolta löytyy listat Tilly Bagshawen teoksista aikajärjestyksessä: https://www.fantasticfiction.com/b/tilly-bagshawe/
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on aihetta käsittelevää kirjallisuutta niukasti. Hakusanalla "kulkukauppa" löytyy ainakin teos Kulkukauppiaista kauppaneuvoksiin : itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa / Pekka Nevalainen (SKS, 2016). Sen lähdeluetteloa tutkimalla voi saada lisää vinkkejä tiedonhakuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skulkukauppa__Orightresult_…
https://agricolaverkko.fi/review/liiketoimintaa-yli-rajojen-itakarjalai…
Agricolaverkon kirja-arviossa mainitaan kulkukauppaa tutkinut Maiju Keynäs. Hän kirjoitti lisensiaattityönsä Vienan- ja aunuksenkarjalaisten Suomessa harjoittama laukkukauppa maakaupan vapauttamisesta laittoman kulkukauppa-asetuksen antamiseen saakka (1859-1900) vuonna 1981. Teos on lainttavissa...
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla
https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Suomalaisten yliopistojen sivuilla on yleisen tason ohjeita koskien tieteellisten tekstien nimeämistä; esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoille pääsääntöisesti suunnatun "Kielijelppi" -sivuston otsikointia koskeva ohjeistus toimii yhtälailla väitöskirjojen nimeämisen yleisenä ohjeistuksena. Myös Suomen suosituin ja vaikutusvaltaisin tieteellistä kirjoittamista käsittelevä opaskirja, Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran "Tutki ja kirjoita", sisältää otsikointia koskevaa ohjeistusta.
Suomeksi tieteellisestä otsikoinnista löytyy heikosti tutkimusta, mutta kansainvälisesti tieteellistä otsikointia on tutkittu varsin paljon. Näihin tutkimuksiin pääsee käsiksi esimerkiksi käyttämällä Google Scholarissa hakusanaa "dissertation title"....
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua laulun löytämisessä. Mutta, muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Erilaisia foorumeita, joilta apua voi pyytää, on olemassa varsin paljon. Yksi aktiivisimmista tällaisista foorumeista on https://math.stackexchange.com/Foorumien lisäksi https://www.wolframalpha.com/ on mainitsemisen arvoinen sivusto - kyseinen laskentakone on suosittu niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Kun opiskelin itse yliopistossa fysiikkaa pidin erityisen hyödyllisenä WolframAlphan tarjoamaa "step-by-step" -toimintoa, joka näyttää hyvin yksityiskohtaisesti, miten koneen antamiin tuloksiin päädytään. Kyseisen toiminnallisuuden rajaton käyttö vaatii maksullisen jäsenyyden, mutta henkilökohtaisen kokemukseni mukaan se on silti harkitsemisen arvoinen.
kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen".
New Jersey on kieltänyt itsepalvelutankkauksen yleisen hyvän nimissä. Syyt tiukkaan lainsäädäntöön näyttävät perustuvan pääasiassa yleiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin tekijöihin.Tulipalovaaran takia on tärkeää, että kaikki turvallisuustekijät – kuten auton moottorin sammuttaminen ja tupakoinnin välttäminen – tulevat ehdottomasti huomioiduiksi. Autosta poistuminen tankkauksen ajaksi voi olla vaaraksi kuljettajalle, etenkin iäkkäille tai liikuntarajoitteisille: voi kaatua tai tulla jopa ryöstetyksi. Bensiinihöyryille altistuminen on vaaraksi terveydelle, etenkin raskaana oleville naisille.Itsepalveluasemien katsotaan myös haitallisesti vähentäneen korjaus- ja huoltopalvelujen saatavuutta huoltoasemilla, millä...
Kyseessä voisi olla Bill Myersin Kielletyillä ovilla -sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2001. Siihen kuuluu viisi osaa: Pahan lumoissa, Henget puhuvat, Voimat iskevät, Pelon rajamailla ja Viimeinen taistelu.
Sibelius ei alun perin tarkoittanut Finlandian (opus 26) hymniosaa laulettavaksi. Hymniin tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä Sibelius katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. V. A. Koskenniemi on kirjoittanut nykyään yleisesti käytössä olevat sanat (Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa). Sibelius hyväksyi myös tämän version ja sen ensiesitys oli 7. joulukuuta 1940. Joel Rundt käänsi Koskenniemen tekstin ruotsiksi (O Finland, se, din morgonljusning randas). Suomenkielinen teksti oli siis ensin. (Tietoa aiheesta: Finlandia-hymni – Wikipedia)
Vaskissa pystyt hakemaan kaunokirjallisuutta, jonka alkuperäiskieli on portugali seuraavasti:Klikkaa Vaskin etusivun hakulaatikon vierestä suurennuslasin kuvaa. Oikeaan reunaan avautuu hakuehtoja. Valitse kohdasta päägenre kaunokirjallisuus ja kohdasta teoksen alkuperäiskieli portugali. Haun tulos, https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22por%22&type=AllFieldsEsimerkiksi Kirjasamposta pystyy etsimään kirjailijoita kansalaisuus-kentän avulla kirjoittamalla "portugalilaiset" hakukenttään ja valitsemalla yhden kirjailijan tuloksesta. Kirjailijan tiedoissa voi klikata kohdasta Kansalaisuus sanaa portugalilaiset, jolloin saa tuloksen ...
Henkilönimien typografinen lihavointi tai boldaaminen vaikuttaisi olevan vahvasti suomalainen käytäntö, joka Helsingin Sanomien Esa Mäkisen (toimituspäällikkö v. 2019) mukaan saattaa liittyä aikanaan muodissa olleeseen niin sanottuun entry point -ajatteluun, jonka tavoite on helpottaa tekstin lukemista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi juuri sitä, että haastateltavan nimi lihavoidaan, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Useinhan sama virke sisältää myös muuta merkittävää taustoitusta jutun kannalta, kuten haastateltavan tittelin tai roolin suhteessa tekstiin: (asiantuntija, poliitikko, julkisuudenhenkilö, silminnäkijä tms.). Näin lukija voi tarvittaessa helposti palata myöhemmin kyseiseen kohtaan ja tarkistaa oleellisimmat tiedot. Lihavoidun...
Tätä kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Löysin sivuilta Syreenin syntyhistorian ja sanakirjassa tunnetaan sekä merkienanto sireeni että kasvi sireeni.Kotus ei kuitenkaan kerro, missä päin Suomea eri nimityksiä käytetään. Linkki Syreenin synty, Linkki Kotus sanakirja.
Kuluneen kirjastokortin tilalle saa uuden missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota kuluneen kortin lisäksi mukaan voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus. Käytössä kuluneen kirjastokortin korvaaminen uudella ei maksa mitään.
Kirjastossa käyvät henkilötodistukset: Henkilöllisyystodistukset | Helmet
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
