Sanna on kutsumamuoto Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Heidi, Heide, saksalainen lyhentymä Adelheidista (= jalosukuinen, jalomielinen). Nimen toisena juurena voidaan viitata vanhaan pohjoismaiseen nimeen Heid (valo, valoisa, pilvetön).
Elisabet, Vanhassa testamentissa muodossa Eliseba (hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun). (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja)
Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
En tiedä, onko "Vauva-palsta" jokin käsite, joka pitäisi tuntea, mutta jos rohkeasti oletan, että puhumme nyt Vauva.fi:n keskustelupalstoista, jotka ovat suhteellisen usein keskusteluissa puheenvuorojen vähemmän ylevän tyylilajin takia, niin eipä näyttäisi ainakaan nopeasti vastaan tulevaa maksimipituutta olevan. Säännöistä en löytänyt mitään mainintaa, enkä saanut varsin pitkälläkään tekstimäärällä sitä laatikkoa ilmoittamaan, että raja tuli vastaan. Varmaan siellä joku raja on, ääretöntä tilaa ei voi tarjota, mutta tavanomaiseen keskusteluun se taitaa olla vallan riittävä. Mitä siinä tutkiessani tulin huomanneeksi, useimmille "vieraileville kommentoijille" riitti mainiosti 1-2 sanan tila.
Heikki Poroila
En pysty vastaamaan varsinaiseen kysymykseen, koska en osaa arvioda, mikä olisi "samaa tyylilajia" tai "vastaavia kipaleita". Sen sijaan muistuttaisiin siitä, että tekijänoikeudellisesti ratkaisevaa on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisullaan "oli tarkoitus käyttää". Suomen tekijänoikeuslain mukaan on sallittua sitaattioikeuden puitteissa lainata myös suojattua musiikkiteosta, kun tarkoitus on sillä tavalla havainnollistaa jotain tekstissä käsiteltyä asiaa. Eli jos "käyttäminen" liittyy lopputyön sisältöön olennaisella tavalla, voi yksittäisiä äänitteitä soittaa sitaattipykälän nojalla. En itse tiedä, mihin niitä pitäisi lopputyössä päästä käyttämään "vapaasti". Jos kysyjä ottaa minuun suoraan yhteyttä ja kuvailee aikomaan käyttötapaa, voin...
Kirjaan on varausjono, merkintä 8/10 tarkoittaa, että olet kymmenen varaajan jonossa kahdeksantena. Valitettavasti ei ole käytännössä mahdollista saada kirjaa huomiseksi, vaikka kirjoja on 32 kappaletta.
Voit toki ostaa Anni Polvan kirjoja muttet täältä, sillä tämä on Suomen kirjastojen yhteinen palvelu. Sen sijaan antikvariaateissa on Polvan kirjoja varsin hyvin saatavilla. Osa luultavasti toimittaa tilauksia myös Suomen ulkopuolelle, ja jos asiasta ei ole erikseen mainintaa, sitä kannattaa kysyä.
Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp. Toinen hyvä tilauspaikka on Huuto.net (https://www.huuto.net), jonka myyjistä osa toimittaa ostoksia myös ulkomaille.
Kyseinen lause oli kirjoitettu yhteen Tutankhamonin hautakammion neljästä sisäkkäisestä, kullatusta puusta valmistetusta kammiosta, jotka ympäröivät faaraon sarkofagia. Se on ote muinaisegyptiläisestä kuolleiden kirjasta, papyruskäärölle laaditusta tekstien ja loitsujen kokoelmasta, jonka tehtävä oli auttaa vainajaa selviytymään kuolemanjälkeisen elämän vaiheista. Kuolleiden kirja ei ollut vakiintunut kokonaisuus, vaan siitä tunnetaan suppeampia ja laajempia versioita. Sen tekstejä saatettiin kirjoittaa myös arkkuihin, hautavaatteisiin ja muihin hautaan sijoitettuihin esineisiin.
Edellä mainittu lause voidaan kääntää alkukielestä eri tavoin. Internetistä löytyvistä kuolleiden kirjan englanninkielisista käännöksistä se...
Varsinaista tutkimusta ei löytynyt, mutta Ylen Oppiminen-sivustolla on artikkeli, jolla haastatellaan perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttilaa aiheesta. Nostalgiasta ja sen syistä ollaan oltu hyvinkin erimielisiä eri aikoina, sitä on pidetty mm. sairautena. Nostalgiaa voisi luonnehtia Knuutilan mukaan kaikille tuttuksi, keransuloiseksi katseeksi menneisyyteen, kaipaukseksi, menetykseksi. Koko artikkeli on luettavissa alla olevan linkin kautta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Alla olevista hakutuloksista saattaisi ainakin löytyä hakukriteerisi täyttäviä tutkielmia, artikkeleita ja kirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=totuudenmukaisuus&type=AllFields
https://scholar.google.com/scholar?start=10&q=truthfulness&hl=fi&as_sdt=0,5&as_ylo=2016
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stotuudellisuus__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen, vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Vaski-kirjastojen sivuilta löytyy linkki ja ohjeet eri e-aineistojen saavutettavuuteen ja käyttöön:
https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
PressReader -palvelusta löytyy laaja valikoima näköislehtiä Suomesta sekä eri puolilta maailmaa.
Esimerkiksi Helmet-kirjastot ja Satakirjastot tarjoaa asiakkailleen osittain myös muita etäkäytettäviä palveluja, mutta näitä palveluita pääsee käyttämään vain alueiden omilla kirjastokorteilla. Lisätietoa näistä löytyy alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
https://satakirjastot.finna.fi/Content/eaineistot
Luettelo eduskunnan puhemiehistä löytyy Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_puhemies
Aikavälillä 1960 - 1987 eduskunnan puhemiehinä olivat K.-A. Fagerholm, Rafael Paasio, Johannes Virolainen, V.-J. Sukselainen, Rafael Paasio, V.-J. Sukselainen uudestaan, Veikko Helle ja Ahti Pekkala.
Undecylenoyl Phenylalanine on suomeksi undekylenoyylifenyylialaniini. Se on eräänlainen rasvaliukoinen ihonvähentäjä, joka on tehty luonnollisista aminohapoista. Estää ihosoluja tuottamasta melaniinipigmenttejä.
http://fi.hzlzchem.com/cosmetic-ingredients/skin-whitening-and-lightening/undecylenoyl-phenylalanine.html
Juuri tästä aiheesta löytyy parikin hyvää verkkosivustoa, joista kannattaa aloittaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on artikkeli "Kivi ja sanomisen tapa", jossa käsitellään nimenomaan Aleksis Kiven kieltä:https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kivi_ja_sanomisen_tapa
Toinen hyvä lähde löytyy Nurmijärven kunnan sivuilla olevasta Aleksis Kivi -kokonaisuudesta. Siellä on osio "Kieli ja teokset", jossa Kiven teosten kieltä lähestytään eri näkökulmista. Sivulle on koottu mm. veljesten sanoja ja sanontoja:
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/kieli-ja-teokset/
Kannattaa tarkistaa molemmista sivustoista artikkeleiden lähdeluettelot. Niistä saattaa löytyä mielenkiintoisia tutkimuksia tai teoksia, joissa käsitellään Kiven kieltä. Helmet-...
Mike Nicholsin elokuva Wit (2001) on julkaistu suomeksi sekä nimellä Elämän opetukset että Henki. Jälkimmäistä nimeä on käytetty dvd-julkaisussa, jota on saatavilla myös monista kirjastoista.
Tietoa elokuvasta IMDB:ssä: https://www.imdb.com/title/tt0243664/
Hei,
seuraavat ovat varsinaisesti aikuisten tietokirjoja, mutta voisivat tarjota apua tähän, koska niissä on paljon käytännönläheistä tietoa aiheeseen liittyen:
- Cacciatore, Raisa (2007): Huomenna pannaan pussauskoppiin - eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään. Kirja antaa muun muassa vinkkejä siihen, kuinka vastataan kun lapsi tai murrosikää lähestyvä nuori esittää omaan seksuaalisuuteensa ja kehitykseensä liittyviä kysymyksiä. Ja mitä on hyvä kertoa, vaikka lapset eivät kysyisikään? Vinkkien avulla neuvotaan, kuinka lapsi oppii arvostamaan itseään ja pärjäämään omien tunteidensa kanssa.
- Cacciatore, Raisa (2019): Rakkaus, ilo, rohkeus - seksuaalisuuden portaat. Kirja esittelee 11...
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
