Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Alkoholikuvauksia elokuvahistoriasta löytyy runsaasti, mutta tuollainen juonenkäänne on epätavallinen. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kertosäe ”Jalka potkee, suksi notkee sujuilevi sukkelaan” on ”Suksimiesten laulun” ensimmäisestä säkeistöstä. Laulu alkaa: ”Ylös Suomen pojat nuoret” tai ”Ylös Suomen poiat nuoret” tai ”Ylös Suomen poijat nuoret”. Laulun on säveltänyt Karl Collan Julius Krohnin runoon, jonka hän kirjoitti nimellä Suonio. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 11 (kolme säkeistöä) ja nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (viisi säkeistöä; Tammi, 2008).Koko runo sisältyy esimerkiksi kirjaan ”Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat” (Clouberg & kumpp, 1882, s. 61-63). Se on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906666?term=Koti&term=kontion&term=on...
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä...
En löytänyt asiasta luotettavaa tietoa esimerkiksi Pikku G:n haastatteluista tai levyn arvioista. Oletettavasti Räjähdysvaara-albumilta löytyvä versio on varhaisempi, sillä kun kappale julkaistiin cd-singlenä sen nimi oli Me ollaan nuoriso II ja singlen kannessa mainitaan, että kyseessä on 'uusi versio': https://www.discogs.com/release/8186608-Pikku-G-Me-Ollaan-Nuoriso-IIMolemmat on julkaistu vuonna 2003. Räjähdysvaara-albumi nousi albumilistalle viikolla 22 eli toukokuussa. Me ollaan nuoriso II oli vasta kolmas singlelohkaisu albumilta ja se nousi listalle vasta viikolla 43 eli lokakuussa. Eli kappaletta oli muokattu albumin ilmestymisen jälkeen ehkä entistä iskevämmäksi. https://ifpi.fi/lista/artistit/pikku-g/Spotify-...
Yle Arkistosta kerrottiin, että Aamulla on liian myöhäistä -kuunnelmasarjan alussa soi kappale nimeltä Egyptian Fantasy. Sen ovat säveltäneet Sidney Bechet ja J. Reid.
Kuunnelmassa kuultu äänite on vuodelta 1941 ja sen esittävät Sidney Bechet and his New Orleans Feetwarmers: Sidney Bechet (sopraanosaksofoni, klarinetti, yhtye), Henry Allen (trumpetti), J. C. Higginbotham (pasuuna), James Tolliver (piano), Wellman Braud (kontrabasso) ja J. C. Heard (rummut).
Yle Arkisto
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Danielle Steelin romaaneista seuraavat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle:
Ei rakkautta suurempaa (1993)
Hiljainen kunnia (1998)
Isoäiti Dan (2001)
Kadoksissa (1994)
Kaikuja (2007)
Kelpo nainen (2012)
Muuttolintu (1988)
Peilikuva (2000)
Rakkaus ja velvollisuus (1986)
Siivet (1996)
Yksinäinen kotka (2003)
Varsinaisia kertomuksia ei löytynyt, mutta tässä Helmet-hausta löytyviä kirjoja, joista voisi olla apua:
Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
Sanat elämän puuhun : matkalla kirjoittajaryhmän kanssa / Alli Kantola
Kirjoittamisen hinku : muistelma harrastuksesta ja työstä / Markku Tanttu
Suomalaisten salatut elämät : päiväkirjojen ominaispiirteiden tarkastelua / Miia Vatka
Pirjo Saanan ja Dea de Vriesin lastenkirja Mummi on poissa (Nu oma, straks wij!, Lasten keskus, 1976) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Pääkaupunkiseudulla kirja näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista Kaisa-talosta. HelMet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei valitettavasti enää ole.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay/alma9982…
Ilmeisesti jostain luettelointiongelmasta johtuen teoksen tiedot eivät löydy normaalisti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta, mutta Helka-tietokannasta viitetiedot löytyvät.
Lainojen uusimiskertoja on käytössä edelleen viisi. Uusiminen saattaa epäonnistua, jos kirjaan on varaus.
Myös maksukaton (30€) ylitys voi estää uusimisen. Alaikäisillä kortti lakkaa hetkeksi toimimasta, kun he täyttävät 18 vuotta.
"Lainojen uusiminen on kätevintä Helmet-haun omissa tiedoissa. Voit uusia lainat myös soittamalla tai tulemalla paikan päälle kirjastoon. Lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi." Käyttösäänöt
Eläinkokeita tutkimusessa käyttävistä on tehty kyselytutkimus vuonna 2015, https://mmm.fi/documents/1410837/2191243/3R-raportti.pdf/6a9472f5-be0c-…. Raportissa käytetään kyselyyn vastanneista nimitystä tutkija. Tuolloin heitä on ollut arvioden perusteella n. 1500 Suomessa. Kyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli lääketieteen tutkimuksen parissa. Enemmän heidän alastaan, tutkimustyöstään ja koulutuksestaan voi lukea raportista.
Eläinkokeiden ohjauksesta ja valvonnasta löytyy tietoa:
Vastuullinen tiede, eläinkokeet, https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/elainkokeet-ja-…
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES, https://mmm.fi/tokes
Laki tieteellisiin tai...
Geiger on tukholmalaisen käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Gustaf Skördemanin vuonna 2020 alunperin ilmestynyt esikoisteos. Katrina Luoman suomentamana Geiger ilmestyi vuonna 2021.
Valitettavasti en löytänyt mistään tietoa siitä, että kyseinen teos olisi saanut jonkun palkinnon. Suosittu teos kyllä on, sillä sen käännösoikeudet on myyty 20 maahan jo ennen kirjan varsinaista julkaisemista. Lisäksi kirjan pohjalta on tekeillä kansainvälinen tv-sarja.
Käytetyt tietolähteet:
Teoksen esittely ja Gustaf Skördemanin teoksista kertova artikkeli Minerva-kustannuksen sivuilta, viitattu 10.5.2022
Kirjasampo.fi -kirjallisuuspalvelun sivu Gustaf Skördemanista ja teoksesta Geiger, viitattu 10.5.2022...
Karvat liitetään nisäkkäisiin.
Voit lukea asiasta tarkemmin palvelun aiemmasta vastauksesta tähän samaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-joillakin-muilla-elaimilla-kuin?from=best&language_content_entity=fi.
Kaikki teoksen määrittelyn täyttävän tekstin julkaiseminen on tekijänoikeuden alaista. Tekijänoikeudet koskevat myös kääntäjiä. Tekijänoikeuden suoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuden ABC on kompakti esite tekijänoikeudesta, https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2019/01/ABC-FIN-WWW.pdf. Tekijänoikeuskysymyksiä voi esittää Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/.
Helmet kirjastoista löytyy 236 tanskankielistä kaunokirjallista teosta (sekä aikuisille että lapsille)
haussa hakusana korvataan * merkillä, rajataan aineisto kirjoihin ja kieli tanskaan. Edelleen voi rajata hakua kaunokirjallisuuteen. jolloin oppikirjat karsiutuvat joukosta. Helmet hakutulos
Finna-haku löytää tanskankielisiä kirjoja myös muista kuin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Finna-hakutulos.
Pohjoimaisesta kirjastosta (Nordisk Kulturkontakt) Helsingistä löytyy jo enemmän kirjoja. Kaikkiaan 1604 kpl tanskankielista kirjaa. Hakutulos.
En löytänyt tarinaa. Sitä voisi etsiä lehdistä 1960-luvulta, esimerkiksi Iltasanomista. Niitä löytyy mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta ja myös Pasilan kirjastosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… poliisi kertoo -sarja alkaa vasta 1970-luvulta, mutta siinä on myös pari erikoisnumeroa, joita voisi tutkia, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%22pohjolan%20poliisi%20ke…
Äänikirjat ovat lainattavissa vain sen kirjaston kortilla, josta äänikirja löytyy. Kirjastokortin saa muihinkin kuin oman kunnan kirjastoon, mutta se täytyy käydä hakemassa henkilökohtaisesti, koska henkilöllisyys tarkistetaan aina kirjastossa paikan päällä ennen kortin luovuttamista.
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
