Alexandra Salmelan romaanissa 27 eli kuolema tekee taiteilijan on useita kertojia, mm. pehmoeläin herra Possu. Alice Seboldin romaanissa Oma taivas kertoja on nuori tyttö, joka on kuollut. James Hannahamin (ei-suomennetussa) romaanissa Delicious Foods yksi kertojista on huume, crack-kokaiini. Tibor Fischerin niinikään suomentamattomassa romaanissa The Collector Collector kertojana toimii antiikkinen vaasi. Orhan Pamuksin Nimeni on punainen -romaanissa kertojina toimivat mm. kolikko, Saatana ja syntymätön lapsi.
Hyönteiskertoja on Rebecca Millerin romaanissa Jacob's Folly, ja ainakin hyönteisnäkökulmia mm. Viktor Pelevinin proosateoksessa Hyönteiselämää.
Tunnettuus on subjektiivinen käsite ja se, kuka missäkin tunnetaan, vaihtelee paljon. Usein kuuluisimpia ovat poliitikot ja huippu-urheilijat, joissakin maissa kenties taiteilijat tai vaatesuunnittelijat. Pari vuotta sitten Iltalehti selvitti eri maiden suurlähetystöjen kautta, keitä niiden edustamissa maissa pidetään Suomen tunnetuimpina henkilöinä. Listan kärjessä olivat usein mm. F1-kuski Kimi Räikkönen, presidentti Tarja Halonen ja elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Myös Suomessa vähemmän tunnettuja suomalaisia näkyi kärjessä.
Kirjastojärjestelmämme toimii niin, että kun varauksen tekee kirjaan, jota on hyllyssä, se tarkistaa ensin valitsemasi noutopaikan ja tekee sen mukaan päätöksen minkä kirjaston varausten hakulistalle pyyntösi tulee.
Jos varauksen noutopaikka on Espoossa, kirjastojärjestelmä katsoo ensin Espoon kirjastojen tilanteen, aloittaen noutokirjastosta. Jos noutokirjastossa ei ole vapaita kappaleita, katsotaan ensin isompien kirjastojen tilanne ennen pienempiin siirtymistä. Jos Espoossa ei ole vapaita kappaleita, siirrytään muiden kaupunkien kappaleisiin. Helsingissä aloitetaan ensisijaisesti Helsingin kappaleista ja sitten muut Helmet-alueen kaupungit.
Suljetuiksi merkittyjen kirjastojen hyllyssä-tilaista aineistoa ei...
Helsingin Sanomista käytössämme on Aikakone-palvelu, josta löysin helmikuulta pari pienehköä juttua. Kuvakaappaukset näistä liitteenä.
Lisää lehtiä löytyy selattaviksi Kansalliskirjastosta, jossa on mikrofilmattuina Suomen sanomalehdet 90-luvulta.
Eduskunnan kirjastosta, Espoon kaupungin arkistosta tai Lehtikuvasta ei löytynyt aineistoa tähän konferenssiin liittyen.
Hei, kehotamme sinua kysymään shakkikysymyksiä suoraan asiantuntijalta.
Sait yhteystiedot jo aikaisemmin mutta laitan ne varmuudeksi tähän uudelleen. Shakkifoorumi: https://foorumi.shakkiliitto.fi/. Saat asiantuntijalta varmasti oikean vastauksen ja foorumilla pääsee keskustelemaan aiheesta.
Jyväskylässä toimiva shakkiyhdistys on aktiivinen, paikallinen toimija: https://jyvas-shakki.weebly.com/
Kirjaston kokoelmasta voit hakea aineistoa hakusanalla shakki. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: keski.finna.fi
Uuden Helmet-kirjastokortin saat tosiaan käymällä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjaston hyväksymä, voimassaoleva henkilötodistus. Kirjastokortin saa, jos on Suomessa oleva osoite. Helmetin palvelujen käyttäjän ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…;
Helmet-musiikkivarasto on jo olemassa olevien kirjaston kokoelmien varasto, joten sinne ei valitettavasti hankita teoksia ulkopuolelta. Kirjaston peruskokoelmiin Holy Mackerelin äänitteitä voidaan toki hankkia, jos niitä on saatavissa. Kannattaa laittaa hankintaehdotus Helmet-sivuston kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Jos haluat, voit myös kaukolainata ääniteitä omaan lähikirjastoosi muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit tehdä Helmet-sivustolla: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kaukolainaus on maksullista, täällä tietoa Helmet-kirjaston kaukolainamaksuista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi....
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene kenen haluaisit soittavan. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu ei muutenkaan välitä soittopyyntöjä.
Tuliko pyyntö mahdollisesti väärään kanavaan?
Voit tutustua esimerkiksi kuntalain kommentaariin:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994203604006250
Uskoisin, että teoksesta löytyy vastaus moniin kysymyksiin.
Kunnan kokousmuisti -kirjassa on kuvattu päätöksenteko- ja kokousmenettelyt:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994164734006250
Kuntaliitto on julkaissut Kuntapäättäjän käsikirjan, tämän voi varmaan saada jostakin lainaksikin:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/509512-kuntapaattajan-kokousk…
Toivottavasti näillä pääsee alkuun!
Ystävällisin terveisin,
Valviran ohjeistuksen mukaan asiasta kannattaa aluksi keskustella hoitopaikassa. Jos hoitopaikassa käydyistä keskusteluista ei ole apua, voit tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Jos olet tyytymätön muistutukseen saamaasi vastaukseen, voit tehdä kantelun aluehallintovirastolle.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/tyytymattomyys_hoitoon
Täältä voit tarkistaa mihin aluehallintovirastoon kuntasi kuuluu: https://avi.fi/tietoa-meista/aluehallintovirastot/kuntaluettelo-aluehallintovirastojen-toimialueista
Kantelun tekeminen aluehallintovirastoon: https://www.suomi.fi/palvelut/kantelun-tekeminen-aluehallintovirastoon-…
Antti Häyrysen toimittama Länsi-Helsingin musiikkiopisto 50 vuotta (Munkkiniemen musiikkiyhdistys, 1995) on ainoa kyseisestä musiikkioppilaitoksesta julkaistu historiikki.
Historiikkia on vain muutamassa Suomen kirjastossa ja joissakin teoksen saa vain lukusalilainaan. Voit tehdä teoksesta kaukopalvelypyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Löydät Finna.fi-hakupalvelulla helposti kirjastot, joiden kokoelmiin Länsi-Helsingin musiikkiopisto historiikki kuuluu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3687628
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22L%C3%A4nsi-Helsingin+musiikkiopisto+50+vuotta%22&type=AllFields#helmet.1283603
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Asia vaihtelee varmasti äänikirjapalvelujen mukaan. Joihinkin kirjoihin on saatettu laittaa asiasanaksi ”uskonto”, jolloin asian huomaa niitä tarkastelemalla. Kirjojen kuvauksista saattaa myös käydä ilmi, että teoksessa on jotakin uskonnollista aihetta.
Mitenkään kattavaa uskonnollisen sisällön merkitseminen äänikirjapalveluissa ei taida olla, ja yleensäkin uskonnollisuuden käsite on aika häilyvä. Esimerkiksi C. S. Lewisin Narnia-sarjassa on kristillinen pohjavire, mutta pitäisikö siinä katsoa olevan siksi uskonnollista sisältöä? Ainakin BookBeatin ja Storytelin muutamissa vilkaisemissani Narnia-äänikirjoissa ei näyttänyt olevan erillistä merkintää uskonnollisuudesta.
Vaikuttaa siltä, että panamalaista kirjallisuutta ei toden totta ole suomennettu. Kirjasampo-tietokannan ainoa relevantti hakutulos oli latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden antologia (En färd mot vindens ansikte), jossa on mukana yksi ruotsiksi käännetty novelli Kärlek börjar på A panamalaiselta Rosa Maria Brittonilta. Kirjailija Carlos Fuentes on syntynyt Panamassa, mutta häntä pidetään ensisijaisesti meksikolaisena kirjailijana.
Espanja olisi parempi kielivalinta panamalaisen kirjallisuuden erityispiirteiden selvittelyyn, mutta rajoittunut kielitaito supisti hakijan vaihtoehdot englantiin. Novellit ja runous ovat olleet korostuneen merkityksellisiä panamalaisessa kirjallisuudessa, ja Panaman kanaalia ja sen vaikutuksia väestöön on...
Hei,
Aika niukasti tuossa on ajankohtaan tai muuhun (kauno/tieto, nuorten/aikuistenkirja) liittyvää tietoa, mutta tuon perusteella voisi olla Matti Laineen Pahojen miesten seura (Gummerus, 2012), joka aloitti Elias Vitikasta kertovan kirjasarjan.
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Löysin runon Anne Granlundin ja Heidi Peltolan oppinnäytetyöstä Toiminnallinen pyhiinvaelluspolku Lahden kirkkopäivillä 2011 Theseus.fi
He mainitsevat runon lähteeksi Paletti kortin. https://www.paletti.fi/paletti-tanaan/
Tarkempaa tekijää ei mainita, mutta kenties Paletissa vielä muistetaan onko runo omaa tuotantoa vaiko laina jostain.
Ilmeisesti tarkoitat kirjojen varaamista Helmet-kirjastoissa.
Voit tehdä varauksen itse Helmet-haussa. Tämä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
Helmetissä varaamiseen löydät ohjeet täältä:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi tai sen numero.
Voit myös soittaa kirjastoon ja varata siellä hyllyssä olevan teoksen. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi numero. Puhelimitse varattua teosta ei lähetetä toiseen kirjastoon. Nouda varaus kirjastosta, johon olet soittanut.
https://www.helmet.fi/fi-FI
