Kuntoluokitus määrää kolikon arvon, eli kuinka kulunut se on. Samoin kolikon materiaali. Kirjastosta voi lainata ja katsella erilaisia vanhoja kolikkoja käsitteleviä oppaita, mutta niiden arviohintatiedot saattavat olla vanhentuneita.
Numismatiikan erikoisliikkeet antavat tarkempia arvioita kolikoista.
Suomen Numismaatikkoliitto ry auttaa myös alan harrastajia. Sivulla on tietoa ja keskusteluryhmä ym.
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön!
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Sitaatti on Louis-Ferdinand Célinen teoksesta Voyage au bout de la nuit (1932). Teos on suomennettu nimellä Niin kauas kuin yötä riittää ja sen suomensi Jukka Mannerkorpi vuonna 1966.
Louis-Ferdinand Céline: Voyage au bout de la nuit (1952, s. 170)
Jeannette Bougrabin kirjoja ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu, eivätkä haut kotimaisista kirjastotietokannoista tuottaneet ranskankielisiäkään tuloksia. Edes Bougrabin Suomen-vuosina Helsingissä syntynyttä Lettre d'exil -kirjaa ei näyttäisi suomalaiskirjastoista löytyvän.
Silta on rakennettu vuonna 1961.
Lauttaluettelo lakkautetuista / sillalla korvatuista ylityksistä löytyy täältä:
Lautat, lossit ja lautta-alukset – Tiet (mattigronroos.fi)
Lastenkirjoista tulee mieleen Aurinkosarjassa (1., v. 1987) julkaistu helppolukuinen lastenkirja Vili, lystikäs lääkäri (Willi, Tierarzt für Kinder) / Elfie Donnelly, suom. Kaija Pakkanen.
Vai voisiko kyseessä olla elokuva Unser Willi ist der Beste (Saksan Liittotasavalta 1970, ohj. Werner Jacobs) pääosassa Heinz Erhardt (Willi)?
Kirjaa en löytänyt tällä nimellä, ja kyseinen elokuva on aikuisten komedia, vaikka ei se lapsilta kiellettykään ole (Saksassa ikäraja 6 vuotta).
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Maijaliisa Dieckmann on julkaissut useita historiallisia Porvooseen sijoittuvia romaaneja. Esim.
-Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet
-Fredrika-rouvan koulu
-Keisari ratsastaa kaupunkiin
-Kolme hopeasormusta
-Hopeasormuksen taika
-Kartanon aaveratsastaja
Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto on julkaissut useita kirjoja, joissa esitellään eri teattereita ja niiden henkilökuntaa. Esimerkiksi:
Teatterin maailma 1965: Suomen teatterilaitos ja teatteriväki (toim. Verneri Veistäjä)
Suomen teatterit ja teatterintekijät: yhteisö- ja henkilöhakemisto, 1974 (toim. Martin, Niemi, Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät , 1983 (toim. Ilona Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993
Teatterit ja teatterintekijät, 2005 Like Kustannus
Tietokirjan kirjoittaminen elossa olevasta henkilöstä kannattaa aloittaa keskustelemalla asiasta kyseisen henkilön kanssa. Kirjoittajalla on vastuu siitä, millaisen kuvan hän henkilöstä luo. Suosittelen tutustumaan aluksi kirjoittamisen opaskirjoihin ja Suomen Tietokirjailijat ry:n verkkosivuihin. Toivottavasti kirjaprojektisi etenee.
Ohjeita tietokirjan kirjoittamiseen löydät esimerkiksi alla olevista teoksista:
Tiina Raevaara & Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (2019)
Virve Mertanen: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Suomen Tietokirjailijat ry:n verkkosivut: https://www.suomentietokirjailijat.fi/
Lista Suomen kustantamoista: https://kirjoittaminen.fi/kirjan-kirjoittaminen/kustantamot-suomessa/...
Imatralla ilmestyi vuosina 1927-1993 Ylä-Vuoksi niminen sanomalehti, jonka painotus oli paikallisissa uutisissa ja tiedonvälityksessä. Muita yleissanomalehtiä ei tietojeni mukaan Imatralla 1960-luvulla ilmestynyt.
Ei sada. Sadepilvet syntyvät vesihöyryn noustessa lämmön vaikutuksesta korkealle taivaalle. Merivedessä oleva suola ei kuitenkaan höyrysty veden mukana, sillä tähän vaadittaisin huomattavasti suurempi määrä energiaa, minkä vuoksi se jää alas odottelemaan jälleentapaamista myöhemmin alas satavan veden kanssa. Tällä sivustolla kerrotaan, miten jokainen voi itse todetä tämän ilmiön todeksi tekemällä kotona pienen tieteellisen kokeen suolaveden kanssa: https://letstalkscience.ca/educational-resources/hands-on-activities/wh…
Tämä on Lucy Maud Montgomeryn ihastuttava romaani Sininen linna (The Blue Castle, 1926), joka kertoo Valancy Stirlingistä, happamasta äidistä ja halveksivasta suvusta.
Hei,Tokrajärvestä ei näyttäisi löyvyän omaa paikallishistoriaa. Lähtisin liikkeelle näistä Ilomantsin alueen paikallishistorioista:Björn, Ismo, ja Anne Vikkula. Suur-Ilomantsin Historia: Enon, Ilomantsin Ja Tuupovaaran Historia Vuoteen 1860. Suur-Ilomantsin Esihistoria. Suur-Ilomantsin Talonhaltijaluettelo. Paikallishistoriatoimikunta, 1991.Björn, Ismo, ja Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta. Ilomantsin Historia. [Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta], 2006.Härkönen, Armas, et al. Koitere Ja Kylät: Elämää Satasaarisen Järven Rannalla. Koitereen kylät / Seppo Lehtinen, 2020.
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa toimi useita kymmeniä sotasairaaloita, osa melko lyhytaikaisesti. Suuntaa-antava luettelo sotasairaaloista löytyy Wikipediasta:Luettelo Suomen sotasairaaloista toisen maailmansodan aikana – WikipediaSotavuosien lääkintähuoltoa on käsitellyt lääkintäeversti evp, lääkintähuollon dosentti Ilkka Mäkitie teoksessaan Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina : terveydenhuolto tulikokeessa 1939-1945 (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021). Mäkitalo listaa teoksen liitteissä talvisodan sotasairaalat, ja jatkosodan sotasairaalat sekä syksyn 1941 että talven 1944 osalta. Teoksen sotasairaaloita käsittelevissä luvuissa ei mainita, että mikään sotasairaaloista olisi ollut luonteeltaan salainen. Useiden...
Kuvituksen perusteella kyseessä on Rachael Davisin kirja Pärjäät aivan varmasti! Se on kuvittanut Leire Martín ja suomeksi riimitellyt Katariina Kallio. Kustantanut Mäkelä vuonna 2024.
Helmet-kirjastoilla ei ole käytössä Lääkärimatrikkelin verkkoversiota. Verkkopalvelu on rajattu vain Lääkäriliiton jäsenille. Viimeisintä, Suomen lääkärit -matrikkelia vuodelta 2022 voi lukea Pasilan, Töölön, Tikkurilan, Myyrmäen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. lääkärit matrikkelit | Hakutulokset | helmet.fiLääkäriliitto - Lääkärimatrikkeli
