Unto Seppäsen näköispatsas paljastettiin 30.10.1960. Pronssisen 2,7 m korkean (jalusta 0,6 m) patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Viljo Savikurki. Henkilöhahmon vieressä olevasta esineestä ei löytynyt painetttua tietoa.
"Suulliset" lähteet kertovat esineen esittävän kannelta. Kirjailija Unto Seppänen oli kotoisin Karjalan Kannakselta, Kanneljärven Liikolan kylästä. Kannel voisi symboloida kotipaikkaa, sekä kirjailijan "sananhelinää".
Kuva patsaasta löytyy esim. kirjasta Suomen muistomerkit osa 8, Kymi.
Vuodesta 1980 lähtien patsas on lakitettu vapun kunniaksi Kouvolan kieltenopiskelijoiden toimesta.
Opiskelijakortteja myöntävät eri opiskelijajärjestöt. Yliopistoissa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), lukioissa Suomen lukiolaisten liitto (SLL), ammattikorkeakouluissa Suomen Ammattikorkeakoulu-opiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK) ja ammattioppilaitoksissa Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry). Muitakin on ks. luettelo yleisimmistä tästä linkistä:
http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijakortit.htm
Oppilaitoksesi kansliassa osataan varmaan neuvoa tarkemmin.
Myös VR ja Matkahuolto antavat kuvallisia opiskelijakortteja. Ehdot saamiseksi löytyvät täältä: http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijat.htm
Voisiko tämä, työtoverin alla kuvailema, olla etsimäsi?
Candy Candy on Kyoko Mizukin ja Yumiko Igarashin luoma manga -sarja, jonka ilmestyminen alkoi vuonna 1975 . Sarjan pohjalta on 70-luvulla tehty myös TV-anime ja myöhemmin elokuva, joka kokoaa sarjan tarinan yhdeksi kokonaisuudeksi. Sarjaa on julkaistu myös suomeksi dubattuna VHS-kaseteilla 80- ja 90-luvuilla.
Tarina kertoo Candice "Candy" White Adlaysta, joka on vaaleahiuksinen, vihreäsilmäinen orpo tyttö.Candy on pirteä,herttainen ja hiukan rasavilli tyttö,jolla on hyvä ystävä Annie,joka kuitenkin adoptoidaan rikkaaseen perheeseen.Candy suree menetettyään ystävänsä,mutta tapaa kukkulalla pojan,joka soitttaa säkkipilliä.Vähän ajan päästä Candy adoptoidaan perheeseen,jonka...
Terveysinfon sivulla kerrotaan punaisen omenan sisältävän enemmän antioksidantteja kuin keltaiset ja vihreät omenat. Antioksidantit estävät haitallisten happiyhdisteiden ns. vapaiden radikaalien muodostumista, eli ne puolustavat ja puhdistavat elimistöä.
http://www.terveysinfo.fi/uutiset/a...li_lue/238
http://www.antioksidantit.com/
Metsästäjätutkinnon opaskirjoina käytetään teoksia 'Metsästäjän opas' ja
'Metsästäjän opas:metsästys- ja aselainsäädäntö'. Näitä kirjoja on hankittu Oulun
kaupunginkirjastoon sekä lainattavaksi että käsikirjastoon, jossa niitä voi lukea kirjastossa.
Kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ voit tarkistaa, onko lainattavia kirjoja
paikalla. Metsästäjän oppaan uusimman painoksen mukaan metsästäjätutkintoon käyvät 6. ja myöhäisemmät painokset.
Lisätietoa myös Metsästäjäin Keskusjärjestön sivuilta http://www.mkj-jco.fi/
Suomessa Ajoneuvohallintokeskus vastaa ajoneuvojen rekisteritoiminnasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. - Ajoneuvorekisterikysymyksen voi tehdä Internetissä, postitse tai tekstiviestillä. Internetosoitteesta http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_yritykset&language=… löytyy lisää tietoa asiasta. Puhelinnumero on luettelossa.
Lyhyesti aiheesta on Kaarina Kaurinkosken Pietari-kirjoissa, mm.Pietarin kaupunki (1989). Boris Ometevin St. Petersburg -teoksessa (1990)on aiheesta jonkin verran, ja valokuviakin. Lisäksi Helka-tietokannasta löytyvät seuraavat teokset:
Elisabeth Lucienne Löfving, Finländska elever i Smolna-intitutet i Petersburg under Finlands förening med Ryssland, opinnäyte (1982). - Helsingin yliopiston kirjasto, Topelia.
Lilli Baeckman, En finskas anteckningar om sin vistelse i det Kejserliga Smolna Institutet, en undervisningsanstalt i Petersburg för adliga fröknar (1946). - Museoviraston kirjasto.
Lilli Baeckman, Smolna, konekirjoitus (ei ilmestymisvuotta). - Museoviraston kirjasto.
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
Vastaus riippuu siitä, millä tarkkuudella kalenterin haluaa täsmäävään. Mikäli riittää, että viikonpäivät täsmäävät, vuoden 2024 kalenteria voi käyttää vuosina 2052, 2080 ja 2120. Vuonna 2024 voi puolestaan uusiokäyttää vuosien 1940, 1968 ja 1996 kalentereita. Tällöin kuitenkaan esim. kuun vaiheet eivät täsmää, ja lisäksi nimipäiviin tehdään muutoksia viiden vuoden välein. Tämäntasoisia vastaavuuksia eri vuosien kalentereille voi etsiä tällä sivustolla: https://www.whencanireusethiscalendar.com/
Mikäli kalenterien haluaa vastaavan toisiaan täysin kaikilta osin (nimipäivät poislukien), täytyy ajassa mennä lähes kuusi miljoonaa vuotta eteen- tai taaksepäin, kerrotaan tässä Ylen artikkelissa: https://yle.fi/a/3-6440753.
Henrik Ibsenin Villisorsaa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 1885. Suomessa se on saanut ensiesityksensä 1892. Villisorsaa on esitetty Suomessa nykypäiviin asti.
Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään ja kahteen eri paikkaan, tukkukauppias Werlen työhuoneeseen ja Hjalmar Ekdalin ateljeeseen. Hjalmar Ekdal ja Gregers Werle ovat näytelmän päähenkilöt.
Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää, mutta melko onnellista elämää. Perheen menneisyydessä on vaikeita asioita, joiden paljastuminen muuttaa kaikkien näytelmän henkilöiden elämää. Näytelmässä palataan nykyhetkestä menneisyyteen käsittelemään näitä asioita.
Lisää tietoja näytelmästä saat Ibsenin Villisorsan esipuheesta, joka on ainakin WSOY:n...
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja vuodelta 1989 ei tunne Serina-nimeä, mutta saman kirjoittajan teoksessa Suuri etunimikirja vuodelta 1999 mainitaan nimen Serena kohdalla, että sen rinnakkaismuoto on Serina. Nimi tarkoittaa latinaksi selkeää, tyyntä, kirkasta, levollista. Kirkollisen perinteen mukaan Serena oli marttyyrineito Spoletosta Italiasta noin vuodelta 290 (muistopäivä 16.8. tai 30.1.)
Taisa-nimestä löytyy hyvin vähän tietoa suomalaisista nimikirjoista. Taisa on muunnos nimestä Taisia. Taisia on ortodoksisessa kalenterissa pyhän naisen nimi. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan Taisa-nimisiä on Suomessa ollut yhteensä 31, Taisioita 93. Venäjällä on käytössä samantapainen nimi, Taisja. Taisan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 10.5.
Lähteet:
Nummelin, Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä (2003)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992)
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle! (2001)
www.vaestorekisterikeskus.fi (nimipalvelu)
A.F. Airosta on kirjoitettu useita elämäkertoja, mutta mikään niistä ei ole hänen tyttärensä kirjoittama. Tarkistin muutaman elämäkerran eikä niistä löytynyt kuin lyhyitä kuvauksia Airon vankila-ajasta. Airo kirjoitti vankilassa kirjan "Liikekannallepano Salaliitto", joka on julkaistu myöhemmin myös nimellä "Puolustustaisteluni v. 1947", mutta sekään ei sisällä kuvausta vankila-ajan harrasteista. Myöskään haastattelukirjassa "Itse asiassa kuultuna" ei puututa vankila-aikaan seikkaperäisesti. Lehtiartikkeleista löytyi mainintoja Airon tyttären Aila Airon puuttumisesta Paavo Haavikon näytelmään Airo ja Brita, jota hän piti totuudenvastaisena. Yksi mahdollisuus, jota en voinut nyt tarkistaa, voisi olla Päivi Tapolan (jalkaväenkenraali K.A....
Nimi Albert on lyhentynyt saksan Adalbert-nimestä. Adalbert on muodostunut muinaissaksan sanoista "adal" (aatelinen) ja "bert" (loistava, kuuluisa), joten nimi Albert voidaan tulkita tarkoittavan "aateluudella loistavaa".
Lisätietoa nimestä löytyy Kustaa Vilkunan "Etunimet" -kirjasta ja myös muista etunimikirjoita, kuten Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" -teoksesta(WSOY, c1997). Molempia mainittuja teoksia on käytetty tämän vastauksen pohjana.
Kirjasarja on mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa. Vaivatonta englantia -osa on seitsemänsivuinen. Voit tulla ottamaan kopiot sivuista (30 senttiä / sivu) tai pyytää kopiot postitse kotiisi (1 euro / sivu). Viimeksi mainittuun tarvitset Helmet-kirjastojen kortin. Voit saada kaukopalvelun kautta sivut skannattuina sähköpostiisi tai kirjepostina lähikirjastoosi. Molemnilla tavoilla hinta on 1 euro sivulta.
Jos Oulun tai Kemin kirjastot ovat sinua lähempänä, kannattaa kysyä kopiointi- tai skannausmahdollisuuksia niistä.
Kuudennusmiehet (ruots. sexmän) toimivat Ruotsi-Suomessa 1400-1860 pitäjäkokouksen valitsemina luottamusmiehinä. "Tehtävänä oli valvoa kirkon ja pappilan kuntoa sekä osallistua kirkkoraadin jäseninä järjestyksen ylläpitoon seurakunnassa; seurakunnan johdossa heillä oli pappien rinnalla johtava asema." (Uusi tietosanakirja, 1966)
Kirjailijaelämäkertoja voit hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1107354478
käyttämällä asiasanoja kirjailijat ja elämäkerrat ja rajoittamalla aineistolajin kirjaan, kielen suomeen ja julkaisuvuoden esim. 1985-2005. Tällä tavoin saat yli sata elämäkertaa. Asiasanoilla kirjailijat ja henkilöhistoria (+ samat rajoitukset) saat enemmän viitteitä, asiasanaa henkilöhistoria käytetään, kun kyseessä on tietty jakso kirjailijan elämästä, ei koko elämäkerta. Vielä lisää viitteitä tulee hakemalla asiasanoilla kirjailijat ja muistelmat (+ samat rajoitukset).
Ohessa suosittuja elämäkertoja, jotka eivät ole missään suosituimmuusjärjestyksessä:
Cherkovski, Neeli: Charles Bukowskin...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy vain kolme teosta, joissa käsitellään hennatatuointeja: Batra, Sumita: The art of mehndi, 1999// Nichols, Pamela, The art of henna--the ultimate body art book, 1999// Fabius, Carine: Mehndi--the art of henna body painting, 1998. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Hennamaalauksen teosta löytyy tietoa seuraavalta www-sivuilta:
http://koti.nettilinja.fi/~afsana/vanhat/10/mehdni.htm
Sivut on Afsana ry:n, ja voit kysyä sieltä tarkemmin, mistä tuotteita voi ostaa. Yhdistyksen viralliset yhteystiedot ovat:
Afsana Ry, osoite: Raivionkuja 4 B 46, 20540 Turku
sähköposti: afsana@nettilinja.fi.
Englanninkielisiä sivuja verkosta löytyy runsaasta sanalla "henna" tai "mehndi...
Kyllä voi. Kontulan kirjastossa on aikuisten käytössä kaksi tunnin konetta sekä kaksi kahden tunnin konetta. Tulosteen hinta on 30 senttiä kappale. Ajan koneelle voitte varata osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/
Lista Sakari Topeliuksen (1818-1898) teoksista ja niiden eri painosten julkaisuvuosista löytyy mm. kirjoista:
Suomen kirjailijat 1809-1916 Toim. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki; 1993.
Lunelund-Grönroos, Birgit: Zachris Topelius' tryckta skrifter. Söderström: Helsingfors; 1954
Molemmat teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta Topeliuksen tuotanto löytyy Kirjasammosta,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ATopelius_Zachris sekä SLS:n Topelius-sivustosta, https://topelius.sls.fi/#/home
ja tietoa elämästä Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2854 sekä 375 humanistia -kokonaisuudesta, https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/zacharias-...
