Helmetin kokoelmissa ei ole intiaanikielten oppikirjoja, mutta joitakin oppikirjoja löytyy muista kirjastoista. Ne löytyvät tästä Finna.fi:n hakutuloksesta Amerikan alkuperäiskielet ja oppikirjat, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Sieltä voi myös katsoa sijaintitiedot. Oman kirjastosi kautta voi tiedustella kaukolainaksi haluamiasi teoksia. Alla muutama poiminta:
Introduction to Quechua : language of the Andes / Noble, Judith ; Lacasa, Jaime . Dog Ear 2010. 2nd ed.
Die ethnosyntaktische Struktur der Achê-Guayakí-Sprache : eine Beitrag zur dependenziellen Tagmemik und zu einer kontrastiven Analysenmethode / Paiva, Antônio Firmino de. [Rheinische Friedrich-...
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin runo Katoavat kaukaiset päivät (Kaovad, kaovad mu plikaee kauked pãevad, 1965). Runon on suomentanut Brita Polttila ja sen voi lukea Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (toim. Pirkko Huurto, 1994).https://joki.finna.fi/Record/tiekko.873173?sid=4731119545
Se, mitä nimitetään "raudan mauksi", on tarkalleen ottaen veden ja hapen vaikutuksesta hapettuneen raudan eli ruosteen makua. "Kaikille tuttuna" käsite lienee luultavimmin peräisin niiltä ajoilta, joina elintarvikkeet olivat kuljetuksen ja säilytyksen aikana nykyistä alttiimpia vieraille mauille käytettyjen astioiden ja niissä esiintyneiden puutteiden ja vikojen vuoksi."Kun maitoa joudutaan kulettamaan usein pitkiäkin matkoja, on tärkeää että sitä warten on tarkotuksenmukaiset kuletusastiat. Nykyään käytetään miltei yksinomaan tinatusta teräspellistä walmistettuja kuletusastioita. -- Tärkeää on, ettei astian tinauksessa ole epätasaisuutta, joihin tarttuu likaa ja maidonjätteitä, ja ettei tinaus ole kulunut tahi astia ruosteinen, koska...
Seuraavista teoksista voisi löytyä jotain tietoa aiheesta:Kylä kartanon mailla: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry : 25-vuotisjuhlajulkaisu, 2009. [Lohja]: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry, 2009.https://finna.fi/Record/lukki.6732?sid=4759425440Jönsböle vuosien varrella = Jönsböle under årens lopp. [Lohja]: Jönsbölen kyläyhdistys - Jönsböle byförening, 1995.https://finna.fi/Record/lukki.121593?sid=4759425932Lohjan kylät ja kaupunginosat. Lohja: Lohjan kylät ry, 2017https://finna.fi/Record/lukki.749138?sid=4759424393Lisäksi tietoa voi kysellä Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistykseltä. Yhdistyksen verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.kirkniemi.fi/ ja sieltä tarkemmin sivulta Yhteydenotto: https://www.kirkniemi.fi/yhteydenotto/
Tuomaan päivään liitetyistä symboleista on tähän päivään säilynyt ainoastaan Tuomaanristi, eli lastukoristeinen risti. Valitettavasti en löytänyt mistään etsimistäni lähteistä tietoa vanhoista Tuomaan päivään liitetyistä aurinkosymboleista. Etsin tietoa verkosta hauilla "Tuomaan päivä aurinkosymbolit", "Tuomaan päivä aurinko symbolit" ja "Tuomas aurinko symbolit". Lisäksi kokeilin hakua "talvipäivänseisaus aurinko symbolit" Hain tuloksetta tietoa myös kirjoista Symbolit & merkit : [alkuperä ja merkitys] sekä Hans Biederman ja Pentti Lempiäinen: Suuri symbolikirja
Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa voi tulostaa kaikissa kolmessa kerroksessa. Sekä mustavalkoiset että värilliset tulosteet maksavat 50 c/paperi. Tulosteet maksetaan 1. kerroksen palvelupisteeseen.
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan etsimääsi elokuvaa. Monessa elokuvassa on aineksia kuvailemastasi juonesta kuten esimerkiksi elokuvassa "Hiroshima, rakastettuni", mutta aivan täsmälleen tuollaista juonikuviota emme löytäneet.Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Aluevedellä tarkoitetaan vesialuetta, joka on osa valtioaluetta ja jolle valtion täysivaltaisuus ulottuu, sekä alueen pohjaa. Täysivaltaisuudella tarkoitetaan, että alueet ovat kyseisen valtion omaisuutta ja että valtiolla on niihin valta käyttää niitä ja niiden luonnonvaroja. Muiden valtioiden aluksilla ja toimijoilla ei ole lähtökohtaisesti oikeutta toimia niillä, joskin säännöstä on poikkeuksia kuten viattoman kauttakulun periaate.Sisäaluevedet sijaitsevat lähimpänä valtion rannikkoa, ja niihin kuuluivat perinteisesti satama-alueet, jokisuut ja maantieteellisesti tai historiallisesti sisäiset vesialueet. Niitä voidaan myös rajata laajemmin vetämällä viiva rannikkoa myöten matalan veden alueella tai yhdistämällä rannikon edustalla...
Kyseinen tarina oli arkistrippiä pidempi ns. sunnuntaisarja. Sitä voisi etsiä vuonna 2002 julkaistusta Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985-1995 -albumista, johon sarjan tekijä Bill Watterson on valinnut kokoelman sunnuntaisarjoja. Mikäli kyseistä tarinaa ei löydy tästä albumista, saatavilla on myös neliosainen The complete Calvin and Hobbes -teossarja, jossa on julkaistu kaikki Lassi ja Leevi -sarjat alkukielellä.
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun...
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy 1900-luvun alkupuolen digitoituja sanomalehtiä. Sieltä ei löytynyt ainuttakaan viitettä ilmaisulle "homma hanskassa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22homma%20hanskassa%22&orderBy=RELEVANCEHelsingin Sanomien arkistossa varhaisimmat maininnat ovat vuodelta 1983 ja Finnassa varhaisimmat maininnat ovat 1980-luvulta:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22homma+hanskassa%22&type=AllFieldsNäyttää siis siltä, että ilmaisu on vakiintunut ja yleistynyt kielenkäytössä 1980-luvun alkupuolella.
Ei valitettavasti ole. Paperisilppuri on Helmet-kirjastoista Nöykkiön, Sellon, Soukan, Tapiolan, Töölön ja Viherlaakson kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/P
