Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kirjasta tämä aukeama voisi olla. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tutkimme lähteinä Vesa-Matti Loirin muistelmateoksia ja Pauli Hanhiniemen Kerran elettyä -elämäkertaa. Niistä ei vastausta löytynyt, ei myöskään verkkohauilla. Paulilta voisi ehkä suoraan tiedustella näistä kappaleista artistin facebook-sivuilla.
Oikein hyvää kesää myös sinulle!
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
Katkelma on Kantelettaresta. Tarkalleen ottaen se menee "Nosta lapset laavitsalle, pese silmät, pää silitä..."
Kokonaisuudessaan voit lukea tekstin Kantelettaren laulusta 152. Tapa toinen ottaminen.
Kanteletar löytyy vapaasti luettavana e-kirjana Project Gutenbergin kautta.
"Tytöt pyykillä" -nimistä laulua en löytänyt, mutta "Lapset pyykillä" -laulussa "tytöt pyykille kiiruhtaa" pesemään nukenvaatteita. Tarkoitatko kenties sitä? Laulu alkaa: "Kevätaurinko kirkas kun paistaa". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Ester Melander. Laulu sisältyy nuottiin Melander, Ester: "Päivä paistaa : lauluja ja leikkejä" (WSOY, 1952; nuotinnos kosketinsoittimelle, sanat ja leikkiohje).
Kollegani selailivat Levolan runokokoelmia, mutta tätä tekstiä ei niistä löytynyt. Kaj Chydeniuksen Kuorolauluja 2 -vihkosen mukaan Chydenius on säveltänyt tekstin vuonna 1986. On mahdollista, että kyseessä on kokoelmien ulkopuolella julkaistu tai varta vasten laulettavaksi kirjoitettu teksti.
Olisiko tähän yksinkertaisin ratkaisu vain mainita kuoressa jokainen kutsuttava etunimellään.
Esim. Matti, Maija, Liisa ja Lasse Virtanen / Matti ja Maija Virtanen
Tässä kerättyjä vinkkejä:
1) Renate Dorresteinin Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa, sekä Paco Rotan hieno sarjakuvateos Ryppyjä.
Hanna Jensenin kirjat 940 päivää isäni muistina, Äitini muistina : toinen kierros
Henna Helmi Heinonen, Sairauden voittamat: äiti ja isä
William Wharton, Isä
Arno Geiger, Vanha kuningas turvapaikassaan
Marita Aapro, Kun sanat tulivat orvoiksi
Milla von Plato: Hyvää iltaa.
Siinä tarina kulkee kahdessa ajassa, 90-luvulla ja 2010-luvulla. Päähenkilö on lama-ajan lapsi, eikä saa vanhemmiltaan tarvitsemaansa läsnäoloa, mutta sitä tarjoaa entisen kodin pihapiirin eläkkeelle jäänyt opettaja. Kun tullaan 2010-luvulle niin päähenkilö on aikuinen ja pitää huolta tästä opettajasta,...
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon...
Kunniamerkkien käytöstä on kirjoitettu yksityiskohtaisia oppaita. Käyttöoppaista ei kuitenkaan löydy suorasanaista syytä siihen, miksi kunnia- ja ansiomerkit eivät saa koskea ihoa. Syy lienee siinä, että koska kunniamerkkejä käytetään vain juhlatilaisuuksissa, tulee kunniamerkkien käytön olla kunnioittavaa. Mahdollisesti on myös ajateltu, että kunniamerkin materiaali säilyy siistimpänä, jos se ei ole kosketuksissa ihon kanssa.
Lisätietoa:
Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja (2003)
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien julkaisema kunniamerkkiopas (2019): Kunniamerkkiopas 3 painos – Ordenshandbok, 3 upplagan - Ritarikunnat
HUS nettisivuilla kerrotaan, että kutsut lähetetään kolmessa erässä. Ensimmäisessä erässä kutsut saavat 1.−10. päivä syntyneet seulontaikäiset naiset. Toisessa erässä kutsut saavat 11.−20. päivä syntyneet naiset. Kolmannessa erässä kutsut saavat 21.−31. päivä syntyneet naiset. Ensimmäisen erän kutsut postitetaan maalis−kesäkuun aikana, toisen erän kutsut kesä−lokakuun aikana ja kolmannen erän kutsut loka−joulukuun aikana. Kutsu tulee kirjeenä postitse ja siinä on varattu aika. Mikäli aika ei sovi, sen voi vaihtaa tai peruuttaa.
https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/kohdunkaulasyovan-seulonta#kenelle
Selitystä sille, miksi tuossa yhteydessä kehotetaan sanomaan juuri Hugo, ei valitettavasti löytynyt. Voisi olettaa, että Hugo-nimi on valikoitunut tähän käyttöön puhtaasti sen sopivien äänteiden perusteella. Hugon ensitavussahan (huu) ilma poistuu puhujan suusta ikään kuin hän puhaltaisi. Ja juuri puhaltamaanhan henkilöä itse asiassa pyydetään edellä kuvatussa tilanteessa.
Vandaalit asuivat useissa paikoissa (mm. Sleesiassa, Andalusiassa ja Pohjois-Afrikassa). Ks. Wikipedia-artikkelit vandaaleista ja kansainvaellusajasta.
Etsimäsi kirja voisi olla Ivor Cutlerin kirjoittama ja Helen Oxenburyn kuvittama Herpertin aamuruoka (Meal one, suom. Jukka Kemppinen, 1973).
Kirjaa ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Googlettamalla kirjan suomen- tai englanninkielisellä nimellä löydät kuvia kirjasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Cutler: Herpertin aamuruoka Onnet-tietokannassa
