kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen".
Tässä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä vastaavantyyppisiä teoksia. Kaikki teokset löytyvät Helmet-kokoelmista https://helmet.finna.fi/. Helsingin Sanomien jutussa 28.9.2024 mainitaan pari ensimmäistä listalla olevaa kirjailijaa https://www.hs.fi/taide/art-2000010707521.html.Argonautit / Maggie Nelson - S&S 2018.The art of cruelty : a reckoning / Maggie Nelson. – New York : W.W. Norton & Co., 2012Wanderlust : a history of walking / Rebecca Solnit. - Granta Books 2014A field guide to getting lost / Rebecca Solnit. - Canongate Books 2017Orwell's roses / Rebecca Solnit. - Granta 2021.Inventarium / Catarina Ryöppy. - Musta Taide [2020]Sivullinen ihminen / Colin Wilson. - Sanasato 2012 2. painosUlkopuolisuudesta / Emilia...
"Vakka-Suomen saaristolle tunnusomainen luotonimitys karra eli karta tarkoittaa matalaa pikkuluotoa, jonka maankamara on kivistä moreenia. Karra on siten hiekkaisen säikän (yleiskielen särkän) ja kivikkoisen riutan välimuoto."Lähde: Sakari Hinneri, Vohdensaaren paikannimet
Ihan suoraan tuollaisia päiväkohtaisia listoja tuskin on, mutta näistä teoksista voisi olla apua:Sinun vuotesi -sarja, vuodet 1946 - 1983 (tekijöinä Kiti Friman tai Juhani Töytäri)- uutistapahtumat kuukausittain ja päivän mukaan, syntymäpäiviä, iilmiöitä50 vuotta sitten -sarja, vuodet 1957 - 1963 (Pekka Tuomikoski)- mitä tapahtui ja milloin, keskeiset uutistapahtumat Suomessa ja maailmallaMitä - missä -milloin -vuosikirjat 1950-luvun alusta lähtien- trendejä, ilmiöitä, uutiskatsaus kuukausittainMitä - missä - milloin, Sankarin vuosi, 1957 - 1970- mitä tapahtui missäkin kuussa ja minä päivänäJos on yhdestä tietystä päivästä kysymys, ko. päivän sanomalehti on myös hyvä tietolähde.
Eero Piirron esittämään valssiin Eron kyynel löytyy nuotit julkaisusta "Kaksipa poikaa Kurikasta" : nuottikirja (s. 314). Nuottiin on merkitty vain melodia ja soinnut, ei sanoja. Paikoin melodia poikkeaa hieman Eero Piirron esityksestä, mutta kyseessä on kuitenkin sama sävellys. Nuottikirjan voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Varauksia tehtiin myös ennen tietojärjestelmää. Varausten muistaminen oli vain silloin haasteellisempaa.Varaukset merkittiin listaan kirjan nimen mukaan. Lista saattoi olla vihkotyyppinen tai myöhemmin "kehittyneempi" liikuteltava lista pienistä pahvisuikaleista, joihin kirjoitettiin kirjoituskoneella teoksen nimi. Suikaleet pujoteltiin sitten pieniin tauluisin kuin valokuvat kehyksiin.Kun kirja oli löydetty, katsottiin joko samasta listasta tai toisesta kortistosta varaajan nimi ja yhteystiedot. Jos lainaamiseen käytettiin vielä detroit-systeemiä, voitiin varaus merkitä kirjan lainauskorttiin, jolloin sen huomasi heti kirjan palautuessa.Nämä ovat hataria mielikuviani nuoruuden kesätöistä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun...
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
Pekka Parikan Talvisodassa huomio puna-armeijan jalkaväen ohjesäännöstä kuullaan luutnantti Haaviston (Vesa Mäkelä) ja everstiluutnantti Laurilan (Esko Salminen) sananvaihdon yhteydessä (1:22:17–1:22:30):Haavisto: Kuinkahan kauan se yrittää suoraan tulla – ja aivan pystys. Laurila: Niillä on sellane jalkaväen ohjesääntö, ne ei saa sitä heti muutetuks.
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Dušetška Душечка (1899). Siitä on ainakin kolme suomennosta.Juhani Konkan suomennoksessa novelli on nimeltään Kullanmuru. Suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksista Anton Tšehov: Suudelma ja muita novelleja (1986) sekä Valitut novellit , 2 (1959).V. Leväsen suomennos Sydänkäpynen sisältyy teokseen A. P. Tshehov: Kertomuksia (1953). Matti Lehmosen käännös Sydänkäpynen on luettavissa teoksesta A. P. Tshehov: Valittuja : Kertomuksia ja novelleja. 2 (1945). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6628https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=34
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana...
”Joulupuu on rakennettu” -laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, johon on olemassa muitakin sanoituksia kuin Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittamat viisi säkeistöä. Samalla sävelmällä on laulettu suosittua ”Lapsen laulua”, joka alkaa: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton”. Tästä sanoituksesta on erilaisia versioita, joita löydät esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Tässä yksi esimerkki:Lapsen laulu kirjassa Uusi kuva-aapinen : lasten ensimäistä opetusta varten : laajempi painos / toimittanut Kustaa Kuusela (Isak Julin, 1904):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928238?term=Lapsi&term=laulawainen&term=Pieni&term=wiel%C3%A4&page=28Juteini,...
Hei,
kokeilepa aineistotietokantaamme http://www.libplussa.fi ja kirjoita asiasanaksi musiikki ja lapset ja vaihda kohtaan Näytä -kaikenlaista aineistoa- - vain kirjoja -
voit myös koittaa asiasanalla musiikkikasvatus tai lapset ja luovuus
Lisää teoksia saat Helsingin yliopiston kirjaston Helkatietokannasta samoilla asiasanoilla
osoite on http://helka.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=bbSearch&SEQ=20011011181…
Artikkeleja aiheesta pääset hakemaan kirjastojen nettipäätteillä artikkelitietokannoista Arto osoitteessa http://linneaw.helsinki.fi/lib_hel/ ja Aleksi osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
Kirjaa näyttää olevan saatavana Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät tältä sivulta:
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/ytiedot.htm
Kirjan tiedot:
Henrik Mustonen (Swarta) sukukunta, Kaavin Niinivaara no 4 / toim. ja kust.: Aulis Mustonen . [Kaavi] : [A. Mustonen], 1985
Lehtiuutisissa on kerrottu Birgitta Sirny-Kampuschin Epätoivon vuodet -teoksen ilmestyvän 7.8.2007. Näyttäisi siltä, että tämä kirja on ilmestynyt saksaksi elokuussa 2007 nimellä Verzweifelte Jahre: mein Leben ohne Natascha (ISBN 9783800072958). Minkäänkielisestä käännöksestä ei ole vielä tietoa, ei ainakaan suomeksi tai englanniksi. Saksaksi ei taideta hankkia, ainakaan Vantaalle. Valitettavasti emme vielä pysty tämän tarkemmin kertomaan asiasta.
Hei
Kate Atkinsonin romaani Elämä elämältä sopii etsimääsi kirjatyyppiin. Teoksen päähenkilölle Ursulalle kuvataan erilaisia vaihtoehtoisia elämiä.
Toinen ehdotus on Lauren Olivierin nuorten aikuisten kirja Kuin viimeistä päivää. Teoksen juonta kuvataan näin:
Yllätyksekseen Sam herää seuraavana aamuna ja huomaa elävänsä elämänsä viimeistä päivää loputtomana uusintojen sarjana. Yksi päivä on vastaus toiselle, kumoaa sen tai ottaa jonkin tyystin toisen suunnan. Seitsemän päivää muodostavat seitsemän vaihtoehtoista totuutta, jotka nivoutuvat sekä Samin että hänen läheisimpiensä tulevaisuuteen. Oikukas kohtalo paljastaa Samathalle asioita, jotka lyövät kaikki ällikällä – myös hänet itsensä. Eikä onnellinen loppu olekaan enää...
