Kysymykseen on todella vaikea vastata näillä lähtötiedoilla. Fennica-tietokantaa voi selata omien tietojen osalta ja toivoa, että etsitty osuisi kohdalle ja sen tunnistaisi. Mutta miten tunnistaa kirja, jonka nimeä ei itsekään muista? Kysyjän sähköpostista päättelemälläni nimellä löytyy yli 300 viitettä, mutta vanhimmatkin niistä ovat vuodelta 1990 eli ainakaan Fennicassa ei ole kysyjän nimellä mitään julkaisua.
Heikki Poroila
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta....
Hei!
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas -teoksesta on 31 käännöstä 24 eri kielellä. Japani ei kuitenkaan kuulu näiden kielten joukkoon.
Muita käännöksiä voitte tutkia Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Pitkä kokemus on osoittanut, että on järkevää asettaa varausten määrälle jokin yläraja. Varsinkin tilanteessa, jossa varaaminen on maksutonta, kirjastolla täytyy olla jokin väline, jolla varausten määrää voidaan hallita. Syynä eivät ole useimmat varaajat, vaan pienempi joukko, joka ei halua tai kykene hahmottamaan mielekkään varaamisen rajoja itse.
Varausten maksimimäärää on nostettu, vaikka tiedämme, että esimerkiksi 50 uutuuskirjaa varannut on ongelmissa, kun varauksia alkaa tulvia sattumanvaraisesti esimerkiksi 15 kirjaa kerrallaan. Järjestelmää ei voi virittää nopeimpien superlukijoidn tahtiin, vaan on pyritty löytämään raja, joka hyvin riittää useimmille ihmisille.
Rajan nostamisesta voi toki tehdä aloitteen kirjastoon, mutta...
En tunne hyönteisiä niin hyvin, että uskaltaisin suoraan sanoa mikä ötökkä on kysymyksessä. Löydät vastauksen luultavasti parhaiten näiltä nettisivuilta: https://laji.fi/ tai http://www.otokkatieto.fi/ . laji.fi-sivustolla on myös tunnistuspalvelu, johon voit lähettää kuvan löytämästäsi ötökästä.
Helmet-palvelussa asia on juuri niin kuin sanoit. Sinun täytyy valita omissa tiedoissasi Tallenna lainaushistoria -vaihtoehto. Tämän jälkeen lainaushistoriasi alkaa kertyä. Vanhempia lainatietoja ei voi etsiä.
Kaikki petoeläimet näyttävät ajoittain syövän ruohoa, kuten kotoisat kissat ja koirat. Syytä ei tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti eläin saa sillä lailla jotain tarvitsemaan ainesta. Karhu on luonnostaan sekasyöjä, jolle kelpaavat sekä eläimet että marjat ja hunaja.
Heikki Poroila
Kirjaston on saatava käyttöoikeudet e-äänikirjoihin voidakseen hankkia ne kokoelmiinsa, joten valitettavasti kaikkia e-äänikirjoina ilmestyneitä kirjoja ei saada kirjastojen asiakkaiden luettaviksi. Kirjojen eri formaatit eivät tule kirjastoon yhtä aikaa. Lisäksi kirjastojen e-kirja- ja e-äänikirjakokoelmat ovat paikallisia, eli ne ovat vain tietyn, oikedet hankkineen, kirjastokimpan lainaajien käytössä.
Tilanne voi tältä osin parantua, kun suunniteltu valtakunnallinen e-kirjakokoelma toteutuu. Aiheesta voi lukea Ylen uutisista (5.1.2019):
https://yle.fi/uutiset/3-10583370
Earthwatchilla on tutkimushankkeita myös Euroopassa, niitä kannattaa tutkia, https://earthwatch.org.uk/our-science/research-topics-and-projects
Suomessa vastaavaa toimintaa voisi tiedustella Luonto-liiton kautta, http://www.luontoliitto.fi/
tai Kansalaisareenan kautta, http://www.kansalaisareena.fi/
Makupalat.fi:stä löytyi luonnontutkimukseen liittyviä seurantasivuja, joihin voi ilmoittaa havaintojaan, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/seuranta%20AND%20osallistuminen. Näiden joukossa on Itämeren mm. vieraslajiopas, http://vieraslajit.fi/fi/content/it%C3%A4meren-vieraslajiopas ja Luomuksen tutkimukseen osallstumisen sivu, http://www.luomus.fi/fi/osallistu.
Sivulla on käytetty JavaScript-koodia, jonka avulla on mahdollista lisätä verkkosivuille dynaamisia elementtejä.
Lisätietoa JavaScriptistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/JavaScript
Hei! Keski-kirjastojen verkkokirjaston sivut löytyvät suoraan menemällä www.keski.finna.fi Lainojesi hallintaan tarvitset kirjastokortin takana olevan käyttäjätunnuksen ja pin-koodin jonka saat kirjastosta.
Jos haluaa tarkastella jonkin tietyn kirjaston aukioloaikoja/tietoja, niin etusivun pudotusvalikoista voi valita haluamansa kirjaston tiedot.
Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
Teos Pala kurkussa (Atena, 2019) sisältää syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä kertomuksia sekä asiantuntijahaastatteluja.
Tehy-lehdessä 10/2013 on julkaistu Merja Perttulan artikkeli Kun terveellinen ruoka hallitsee elämää.
Ortoreksiasta on tehty myös opinnäytetöitä, mm.
Elina Laakso: When eating healthy becomes unhealthy : The bloggers experience of living with orthorexia nervosa (2019)
Sami Halttunen: Ortoreksian tunnistaminen opiskeluterveydenhuollossa (2015)
Jenna Kinnunen: Sairaalloisen terveellistä : Oppimateriaalia ortoreksiasta (2015)
Pauliina Suorsa & Noora Tolonen: Ortoreksian riskitekijät ja tunnistaminen (2016)
Opinnäytteiden lähdeluetteloista löytyy niin ikään aihetta käsittelevää kirjallisuutta....
Saat lainattua kirjat omalle kortillesi ilmaisen Taskukirjastosovelluksen avulla. Teillä molemmilla täytyy olla se ladattuna puhelimeen ja sinne täytyy kirjautua kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Ohjeet lainaukseen:
Kirjautukaa Taskukirjastoon ja menkää osioon Kaverilaina.
Avautuvaan kenttään lainaaja skannaa tai kirjoittaa kaverilla lainassa olevan kirjan kirjastoviivakoodin (ei kustantajan koodia) ja painaa enter.
Sovellus ottaa yhteyttä lainan antajaan (voi kestää hetken) ja pyytää hyväksyntää lainalle. Jos aikaraja ylittyy, kirjoita viivakoodi uudelleen.
Hyväksynnän jälkeen sovellus päivittää lainan kaverin kortille ja lainaan tulee uusi eräpäivä. Luetun kirjan voi palauttaa normaalisti kirjaston palautusautomaattiin...
Keskustelimme asiasta kirjastossa ja paljon muovittavat olivat sitä mieltä, että jos muovissa on jo alussa ollut loppuvekkejä eli rullan lopussa joskus olevia vekkejä, ei asialle voi paljoakaan enää tehdä. Optimistisin virkailija tosin totesi, että vekit painuvat jonkin verran käytössä.
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (...
