Kaivattu nuortenkirja on norjalaisen Evi Bøgenäsin Kartanon Stina. Päähenkilö Stinan ohella kirjan henkilöitä ovat mm. tytöt Grete ja Unni sekä pojat Viggo ja Sverre.Kartanon Stina | Kirjasampo
Valasnaaras synnyttää tavallisesti vain yhden poikasen 10–17 kuukautta onnistuneen parittelun jälkeen. Synnytyksen ajankohta on yhteydessä suurvalaiden vuotuisiin vaelluksiin, jotka tapahtuvat olosuhteiden mukaan: eläimet siirtyvät kevääksi ja kesäksi pohjoisen ja etelän napapiirin meriin ja muuttavat syksyllä trooppisille ja subtrooppisille vesialueille, missä useimmat lajit talvehtivat; parittelu ja poikiminen osuvat tähän ajanjaksoon.Lähde: Uusi zoo. 2, Nisäkkäät
Kielikellon artikkelissa "Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa." (1/1990, Ulla Takala) kerrotaan, että aamupala on kevyt, pieni syötävä, joka nautitaan ennen varsinaista aamiaista. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla oli tapana syödä kaksi einettä aamuisin. Ensin oli pikkueine, eli varhainen aamupala, sen jälkeen isoeine, eli aamiainen. Linkki artikkeliin: https://kielikello.fi/ruotsit-ruoalla-musta-kansa-murkinalla-aterioiden-nimitykset-suomen-murteissa/
Helsingin kaupunginkirjaston kuormat kulkevat vain arkipäivinä. Kuorman mukana kulkevat varaukset, jotka ovat "matkalla noutopaikkaan" eivät siis saavu kirjastoihin viikonloppuisin. Kuormat tulevat kirjastoihin arkipäivisin, mutta aika vaihtelee kirjastoittain. Jos varauksia saapuu kirjastoon runsaasti ja kuorma tulee vaikkapa myöhään iltapäivällä, niin on periaatteessa mahdollista, että osa varauksista ehdittäisiin käsitellä vasta lauantaina. Tällainen on kuitenkin hyvin harvinaista.
Ainakin Frantsila on tehnyt yrttiteetä melkein kaikista elintarvikekäyttöön sopivista suomen luonnonyrteistä. Frantsila.com Yrityksiä voi olla enemmänkin. Niitä voi etsiä yritysrekisterin avulla. Suomen yritysrekisteri
Arktiset aromit yhdistyksen sivuilta löytyy lista yrteistä ja niiden ravinnoksi käytettävistä osista. Arktiset Aromit ry
Yrttitietoutta löytää myös kirjoista esim. Lintulan luostarin yrttiopas ja Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat.
Kysymykseen on osittain vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastohoitajalta –palstassa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-nils-ferlinin-runo-vart?from=term/195244&language_content_entity=fi
Runoilija ei näköjään olekaan Nils Ferlin, vaikka hänet usein mainitaan runon yhteydessä. Runo on siteerattu kuolinilmoituksissa Ruotsissa 1970-luvusta alkaen. Sitä ei tiedettävästi ole käännetty suomeksi.
Koska tekijä on tuntematon, tekijänoikeus ei estä sitä, että runo käytetään kuolinilmoituksessa. Sen voi siis vapaasti siteerata vaikka lehti-ilmoituksessa.
Olet varmaan jo ratkaissut ongelman, koska lainasi ovat nyt uudella eräpäivällä.
Helmet kirjastossa kirjojen uusimisen voi tehdä itse viisi kertaa. Kirjaudu sisään Helmet sivulle omiin tietoihin tai Taskukirjasto sovellukseen.
Kirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi ja siihen liitetyn nelinumeroisen tunnusluvun, pin-koodin.
Lainat voi uusia myös kirjastossa. Soittamalla (kysymme kirjastokorttisi numeron) tai tulemalla paikan päälle (mukana on silloin kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.)
Lainoja ei voi uusia, jos:
laina on uusittu jo viisi kertaa. (Silloin täytyy tulla kirjaston tiskille laina mukanaan palauttamaan ja uusimaan se.)
laina on myöhässä neljä viikkoa.
lainassa olevaan aineistoon on varauksia....
Luontoportti -sivuston mukaan maustekasvin nimi on liperi. Sivuston mukaan lipstikka tulee maustekasvin ruotsinkielisestä nimestä libbsticka. Lisää tietoa liperistä voi lukea täältä https://luontoportti.com/t/1225/liperi.
Tarkastelin noina vuosina ilmestyneitä esikoisteoksia, mutta ikävä kyllä kuvaukseen sopivaa ei löytynyt. Myöskään valtakunnalliselta kirjastolaisten keskustelulistalta ei löytynyt vastausta.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Hei!
Eversti ja rouva Sladen olivat Pelastusarmeijan ylijohtajat. Vastaajan mielestä sanamuoto viittaisi siihen, että artikkeli olisi ollut mahdollisesti jossain Pelastusarmeijan omassa lehdessä, esimerkiksi Pelastusarmeijan nuori sotilas tai Helmiä syvyydestä.
Molempien lehtien numeroita on digitoitu. Digitoidut numerot ovat vapaasti luettavissa verkossa vuoteen 1939 saakka osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu. Vuodesta 1940 eteenpäin julkaistut lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjaston erikoislukusalissa tai vapaakappaletyöasemilla. Lisätietoja Kansalliskirjaston lukusalilainauksesta saat täältä
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot-ja-kokoelmat/aineiston-sa…;
Lisätietoa...
Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia...
Kyseessä on varmaankin Tuija Alarieston ja Ulla Eton lastenkirja Priitu Rovaniemen markkinoilla (Lapin maakuntamuseo, 2009).
https://lastenkirjainstituutti.fi/teos/priitu-rovaniemen-markkinoilla
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.906251
Ilmeisesti olet peruuttamassa varausta Taskukirjasto-sovelluksessa. Taskukirjaston ohjeissa kerrotaan, että varaus perutaan juuri mainitsemallasi tavalla eli siis painamalla roskakorin kuvaa.
Jos perut varauksen Helmetissä omissa tiedoissasi, laita rasti varauksen vasemmalla puolella olevaan Poista-ruutuunja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Elokuva voisi ehkä olla D.H. Lawrencen kirjoittaman Lady Chatterleyn rakastaja -kirjan filmatisointi vuodelta 1981. Ilmestyessään kohua herättäneestä kirjasta on tehty useita filmatisointeja eri maissa. Tarinassa invalidisoituneen sir Clifford Chatterleyn kanssa naimisissa oleva Lady Constance rakastuu riistanvartija Oliveriin.
Arman Alizadin Arman Pohjantähden alla -sarjassa ei ole ohjelmatietojen mukaan tutustuttu ahtaajan ammattiin, mutta Jone Nikulan ja Jouni Hynysen sarjassa Äijät (2007-2008) on yhdessä jaksossa kokeiltu ahtaajan työtä. Jakso on esitetty vuonna 2007.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ij%C3%A4t
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat...
Sienimyrkyt eivät katoa sienten pilaantuessa. Päinvastoin pilaantuneisiin sieniin voi kehittyä lisää myrkyllisiä aineita.
Ihmisten tai lemmikkien on hyvä välttää kaikkien tuntemattomien sienten syntiä. Linkki Myrkytystietokeskus Linkki Omaeläinklinikan sivuille
