Karjala-lehden sähköinen arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006, joten Elvi Paavolaisesta kertova artikkeli saattaisi löytyä sieltä. Sähköistä arkistoa ei pääse kuitenkaan tutkimaan, ellei ole lehden tilaaja. Jos lukuoikeutta ei ole, kannattaa tiedustella suoraan lehden toimituksesta, mistä numerosta artikkeli löytyy. Kun numero on tiedossa, lehteä voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Joulupukin erehdys löytyy teoksesta Susiluoto, Laura, Lasten satunäytelmiä / Laura Susiluoto ; [laulut: Ritva Kosonen ja Ahti Sonninen]. Valistus 1964 (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan). Kirjaa löytyy Helmet-kirjastosta, Pasilan kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1535927?lang=fin.
Tuttavapiirin postinkantaja kertoo, että tiedot tilauksista saadaan Postin tietojärjestelmistä. Jakajalla on mukanaan jakovihko, jonka perusteella sanomalehdet löytävät perille oikeisiin osoitteisiin.
Kanteletar on käännetty englanniksi ja sitä löytyy Helmet-kokoelmasta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1046026__Skanteletar__Ff%…
The Kanteletar : lyrics and ballads after oral tradition / by Elias Lönnrot ; selected and translated from the Finnish with an introduction and notes by Keith Bosley. Oxford University Press 1992.
Verkosta en löytänyt englanninkielistä Kanteletarta, vain muutaman runon This is Finland -sivustolla, https://finland.fi/arts-culture/the-kanteletar/
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+...
Suomen kielen verkkokursseja löytyy koottuna Makupalat.fi-palvelusta, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/suomen%20kieli%20AND%20oppimate…;
Helmet.fi:n kokoelmissa on esimerkiksi
Lue ja opi suomea : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle, Aho, Jenni, kirjoittaja.Helsinki : Oppian, 2022
Hauska tavata! : opin suomea, Paavilainen, Ulla, kirjoittaja. Helsinki : Suomen Kustannusyhdistys ry, 2022.
Suomen mestari-oppikirjasarja, Gehring Sonja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(suomen%20mestari%20%3….
Kyseessä on V. A. Koskenniemen Kenttäpostia-sikermän kolmas runo kokoelmasta Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (1940). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot (1995, s. 209).
Vuoden 1935 LTO:n perusteella 8a merkitsee seuraavaa:
8. Nivelreumatismi (Polyarthritis rheumatica)
a) äkillinen, helposti uusiutuva (kolmen viime vuoden aikana esiintynyt)
E viittaa tilapäisesti kelpaamattomaan, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleeen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi.
81a:n merkitsee saman lähteen mukaan seuraavaa:
81a. Toinen alaraaja 3-5 cm lyhyempi; edellä mainitut viat lievempinä , kuitenkin niin että huomattavasti haittaavat kävelyä.
B II merkitsee apupalvelukseen kelpaavaa toisen II luokan apumiestä, joka määrätään tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana.
Kori-toiminnolla voi tehdä varauksia tai muita toimintoja usealle niteelle kerralla. Ruudun oikeassa ylälaidassa on Oma kori, josta näkyy koriin lisättyjen niteiden lukumäärä. Klikkaamalla tätä linkkiä pääset näkemään koriin lisätyt niteet. Niteiden yllä olevasta palkista voit valita toimintoja. Voit varata kaikki tai vain valitsemasi niteet, lisätä ne muistilistallesi, lähettää viitteen niistä sähköpostiisi, lisätä niihin oman tagin tai poistaa ne korista. Tässä yhteydessä järjestelmä pyytää sinua kirjautumaan sisään, jos et ole jo kirjautunut. Jos et tee mitään, kori tyhjenee, kun suljet selaimen.
Vaasan pääkirjaston uutisalueella on Vaasa-lehti mikrofilmattuna 1960-luvulta. Ennen kuin tulee lukemaan mikrofilmattuja lehtiä, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse (Uutisalue 06-325 3558 tai Info 06-325 3533) tai sähköpostitse kirjasto.info@vaasa.fi.
Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen...
Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
Kyse on ilmeisesti arkeologiseksi löydöksi luokiteltavista esineistä. Löytöjä pystyy hakemaan KM-numerolla Muinaiskalupäiväkirjasta, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei jostain syystä näytä toimivan. Se löytyy kuitenkin Kyppi.fi -sivustolta. Tietoa löytöjen luetteloinnista löytyy Museoviraston sivuilta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kyppi.fi (etusivulla linkki Muinaiskalupäiväkirjaan): https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx
Kysy museolta -palvelun vastaus: https://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/#!id=1373
Ohjeet löytöjen luettelointiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat…
Hei,
Kyseessä on Karl August Hermannin alkujaan vironkielelle tekemä, myöhemmin suomennettu Kaunis olet, synnyinmaa. Laulu löytyy monestakin koululaulu- sekä kuorolaulukirjasta.
Levytyksiä en löytänyt montaakaan:
Meri-Kaarinat: Huomenta aamu! CD, 2001
Martta-kuoro 10" LP, julkaisuvuosi?
Kollegani selailivat Levolan runokokoelmia, mutta tätä tekstiä ei niistä löytynyt. Kaj Chydeniuksen Kuorolauluja 2 -vihkosen mukaan Chydenius on säveltänyt tekstin vuonna 1986. On mahdollista, että kyseessä on kokoelmien ulkopuolella julkaistu tai varta vasten laulettavaksi kirjoitettu teksti.
Ensimmäisiä Erast Fandorin -romaaneja ovat kääntäneet suomeksi Kari Klemelä ja Anton Nikkilä. Nikkilän suomennoksista kaksi, Erikoistehtäviä ja Valtioneuvos, ovat ilmestyneet ilmestyneet Into Kustannuksen julkaisemina vuosina 2015 ja 2016. Erikoistehtäviä sisältää itse asiassa kaksi romaania, Patasotilas ja Somistaja.
Syitä käännösten kesken jäämiselle voi olla useita. Niitä voi tiedustella esimerkiksi kääntäjiltä itseltään tai teosten alkuperäiseltä Suomen kustantamolta WSOY:lta.
Tuomiokuntien aineistoja säilytetään Kansallisarkistossa. Tietoa aineistosta ja sen käytöstä löytyy täältä:
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomiokunnat
