Tuohon aikaan suomeksi olevia tieteiskirjoja, joissa kuvataan uuden maailman löytymistä ja vesi on mukana merkittävänä elementtinä ovat mm. Nivenin Rengasmaailma, Farmerin Elämän ja kuoleman virta ja Lemin Kuolemanplaneetta. Vernen Matkassa maan keskipisteeseen löytyy geysir kappaleen XXXIV lopussa. (Englanninkielinen käännös löytyy luettavaksi Projekti Gutenbergistä.) Olisiko jostain näistä otettu katkelma tuohon äidinkielen kirjaan?
Duodecimin Koulun terveyskirjastossa on artikkeli (Lihastyön ja työn tehokkuuden huomioiminen työn suunnittelussa), jossa kerrotaan mm., että "Lihastyön energeettinen hyötysuhde on ulkoisen mekaanisen työn suhde kokonaisenergiankulutukseen. Dynaamisen lihastyön hyötysuhde on parhaimmillaankin vain 20–25 %." :
https://www.koulunterveyskirjasto.fi/aihe/opettajalle-ja-opiskeluhuollo…
UKK-instituutin sivuilla on tietoa liikunnan vaikutuksesta energiankulutukseen ja energiankulutuslaskuri eri liikuntamuodoille:
https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-painonhallinta/li…;
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Suuri junamatka -nimisestä tv-sarjasta ei löydy tietoja. Ehkä tarkoitat Michael Portillon sarjaa junamatkoista eri mantereilla.
https://areena.yle.fi/1-3522826
https://areena.yle.fi/1-50307142
https://areena.yle.fi/1-50213725
Portillon sarjoihin musiikin on tehnyt Jon Wygens.
https://www.jonwygens.com/credits#1175779186
Jari Aarniosta löytyy kirjoja ja artikkeleita, mutta niistä emme löytäneet tätä tietoa, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=jari+aarnio&type=AllFields…;
Verkosta etsimällä löytyy vuodelta 2017 Seiskan artikkeli, jossa kerrotaan, että Aarnion paino on laskenut lähes 10 kiloa, https://www.seiska.fi/Uutiset/Jari-Aarnio-laihtui-9-kiloa-Farkut-eivat-…. Tässäkään tekstissä ei kerrota, mikä paino on ollut ennen tuota laihtumista eikä jälkeenkään. Sen lisäksi artikkeli on neljä vuotta vanha, joten asiassa on voinut tapahtua muutoksia.
Kirjastossa ei ole pääsyä sellaisiin tietoihin, joita ei ole julkisissa tiedonlähteissä näkyvissä. Tähän kysymykseen voisi oikeastaan vastata vain Aarnio itse. Vielä viime vuonna ainakin hän on...
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
Lehtiuutisissa on kerrottu Birgitta Sirny-Kampuschin Epätoivon vuodet -teoksen ilmestyvän 7.8.2007. Näyttäisi siltä, että tämä kirja on ilmestynyt saksaksi elokuussa 2007 nimellä Verzweifelte Jahre: mein Leben ohne Natascha (ISBN 9783800072958). Minkäänkielisestä käännöksestä ei ole vielä tietoa, ei ainakaan suomeksi tai englanniksi. Saksaksi ei taideta hankkia, ainakaan Vantaalle. Valitettavasti emme vielä pysty tämän tarkemmin kertomaan asiasta.
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Dianasta löytyy paljonkin aineistoa, mutta suomeksi vähemmän
Katso esim:
http://www.time.com/time/daily/special/diana/
http://www.royal.gov.uk/output/Page151.asp
http://www.princess-diana.com/
http://www.theworkcontinues.org/
http://www.cnn.com/SPECIALS/1998/08/diana/
http://www.paralumun.com/diana.htm
Lainan voi uusia viisi kertaa mikäli siitä ei ole varauksia.
Viidettä kertaa uusiessa järjestelmä antaa ilmoituksen
uusimiskerrat täynnä, järjestelmä ilmoittaa myös mikäli teokseen on varauksia.
Uusimiskertojen lukumäärä näkyy tarkemmin vain virkailijakäytössä olevasta kirjastojärjestelmästä. Tarvittaessa tarkemmat tiedot uusintakertojen määrästä saa kysymällä kirjastosta.
Asiakkaiden käytössä olevasta verkkokirjastosta tätä tietoa ei valitettavasti saa.
Välitän palautteenne eteenpäin, mahdollisesti huomioon otettavaksi uutta verkkokirjastoa hankittaessa.
Hei!
Kirjastokorttisi numero ei oikein voi olla virheellinen, mutta nelinumeroinen pin-koodisi voi olla. Sen saat vaihdettua unohditko tunnuslukusi -toiminnon avulla, jos olet ilmoittanut kirjastokorttisi tietoihin sähköpostisi. Uuden pin-koodin saat käymällä lähimmässä kirjastossa ja näyttämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Toisaalta kirjastokortissasi voi olla tekijä, joka estää sen käytön. Olet esim. täyttänyt 18 vuotta tai joku kirja on yli neljä viikkoa myöhässä. Nämä asiat selviävät vain käymällä kirjastossa.
Henkilökunta pystyy näkemään, paljonko tiettyä kirjaa on lainattu koko sen olemassaolon aikana (pois lukien todella vanhat lainat ennen sähköistä kirjastojärjestelmää), sekä sen, paljonko kirjaa on lainattu edellisenä ja kuluvana vuotena. Osalla henkilökunnasta on kirjastojärjestelmään oikeudet, joilla voi koostaa aineistoista erilaisia tilastoja. Suoraan lainamääriä ei kuitenkaan pysty näkemään.
Hei!
Uuden kirjastokortin saat esittämällä kirjastossasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu. Jos korttisi katoaa, ilmoita siitä välittömästi kirjastoosi. Olet vastuussa niistäkin lainoista, jotka joku muu on mahdollisesti lainannut kortillasi. Vastuusi lakkaa, kun olet tehnyt katoamisilmoituksen kirjastoon.
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila
Seuraavat teokset löytyivät Finna-tietokannasta https://finna.fi/ ja ovat kaikki saatavissa myös Helmet-kirjastosta.
Tapani Sopanen: Reijo Blommendahl, Tehtävä Sahalinilla, Aikamedia 2017. Blommendahl on työskennellyt pitkään Fida internationalin palveluksessa Japanissa.
Magnus Londenin ja Ulla-Leena Lundbergin Siperian matkakertomuksista saattaa löytyä jotain myös Sahalinin saaresta.
Magnus Londen: Maan ääriin, kertomuksia Siperian matkoilta, Like 1998.
Ulla-Leena Lundberg: Linnun siivin Siperiaan, Gummerus 1994 ja 2018.
Ihmisen suku osa 2, Kivikauden ihmiset, ja osa 5, Nykyiset alkuperäiskansat, WSOY 1994 ja 1995.
Maapallo, Maantieteellinen tietokirja,kuvia ja kuvauksia. Seitsemäs osa : Kaakkois-Aasia, Itä-Aasia, Sisä-Aasia...
Ainakin toistaiseksi Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga Biblioteket) digitoima lehtiarkisto on käytettävissä ainoastaan tietyissä ruotsalaisissa tieteellisissä ja yleisissä kirjastoissa. Käyttöoikeuksia ei ole toistaiseksi laajennettu ulkomaisiin kirjastoihin. Rajoitusten syynä ovat tekijänoikeudet.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyddade-dagstidningar-utanfor-kbs-lokaler/
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/upphovsratt/
