Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Kysymys on sinänsä mielenkiintoinen, mutta varsin mahdoton vastattavaksi. Evankelis-luterilaisesta kirkosta löytyy mediasta lähinnä muutama satunnainen maininta eroajien iästä tai sukupuolesta. Yleisesti kerrotaan vain eroajien - tai liittyjien - määrä sen enempiä erittelemättä.
Ilmoitus kirkosta eroamisesta tehdään viranomaisteitse vain niin sanottujen kansan- tai valtionkirkkojen eli ev.lut. ja ortodoksisen kirkon kohdalla. Muista ryhmittymistä ei liene virallista tilastoa. Eroamisilmoituksessa kysytään nimi ja henkilötunnus, joten teoreettisesti kyettäisiin tilastoimaan, minkä ikäisiä eroajat ovat. Mutta missään ei liene tietoa, onko ihmisellä uskonnollinen tausta - mitä sitten tarkoittaakaan - tai onko hän...
Ruoanhinta.fi-sivustolla voi vertailla tuotteiden tai ostoskorin hintaa useimmissa S- ja K-kaupoissa: https://ruoanhinta.fi/.
Reaaliaikaista vertailua kaikista kaupoista en onnistunut löytämään.
Keski-kirjastojen Rakennusmaailma-lehteä löytyy tuoltakin vuodelta 2020 ja numero 12, https://keski.finna.fi/Record/keski.447358. Sitä pitäisi olla myös Jämsän pääkirjastossa, lehtiosastolla, 66.051 TM. Sain tuon tuloksen näkyviin kohdassa Tarkka haku hakusanalla Rakennusmaailma ja rajauksella Aineistotyyppi Lehti.
Finna-haussa on tosiaankin aika vaikea etsiä lehtien numeroita, koska ne on aikoinaan kuvailtu monella tavoin kirjastoissa. Vuoden 2020 numero 12 Rakennusmaailmaa löytyy monesta kirjastosta (Pietarsaaresta, Kyyti-kirjastoista, Helle-kirjastoista). Haussa kannattaa käyttää rajausta Lehti, silloin ei tule ihan kaikkea mahdollista näkyviin.
Haun tuloksen vastaanottajan kohtaan kirjoitetaan oma sähköpostiosoite.
Tätä asiaa on pohdittu Kielikellossa v. 2018 Äitienpäivä ja isänpäivä - Kielikello
sekä Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Yksi isä ja monta äitiä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei näistäkään jutuista löydy.
Kaikista kaupallisesti viljellyistä kasveista on useita erilaisia lajikkeita, samoin useimmista vain kotipuutarhoissa viljellyistä kasveista. Jälkimmäiset voivat olla kaupallisesti jalostettuja tai maatiaislajikkeita. Esimerkiksi tästä KWS:n esitteestä löydät tietoja sokerijuurikaslajikkeista: kws-lajikeopas-2022.pdf tai Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivuilta: Vuoden 2023 lajikkeet – SJT – Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus
Tällä sivustolla on mainittu joitakin sokeriruokolajikkeita: Differences Between Sugarcanes – Learn Aobut Various Types Of Sugarcane (gardeningknowhow.com)
Ja täällä: Sugarcane Varieties | Sugar Research Institute (kalro.org)
Sokeriruokoa ei viljellä Suomessa, joten tietoa ei tunnu...
Kirjoja löytyy englanniksi pari jotka kertovat tarot-korteista myös taidehistoriallisesta näkökulmasta. Taschen julkaisi 2021 kirjan nimeltä Tarot, jossa on painettu tarot-kortteja läpi vuosien ja löytyy esseitä kirjoitettuna sekä taidehistorioitsijen että tarot-korttien käyttäjien näkökulmasta. Kirja löytyy Finnasta: Tarot | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
Esther Joy Archerin ja Holly Adams Easleyn kirjoittama The History of Tarot Art: Demystifying the Art and Arcana, Deck by Deck sanoo itse suuntautuvan enemmän tarot-korttien käyttäjille mutta kertoo silti korttien taiteen historiasta.
Ariela Gittlen artikkeli "The radical, 600-year Evolution of Tarot Card Art" kertoo lyhyesti tarot-korttien vaihtuvasta taiteesta eri vuosisatojen läpi:...
Sanan mahti 4 –lukemisto (toim. Vilho Haila ja Eino Kauppinen, 1961. 3., uus p. ) sisältää Pentti Haanpään novellit Jätkä ja jätkän onnea, Sisu ja Huhtikuinen yö.
https://finna.fi/Record/kyyti.334943#componentparts
Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania.
"Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla."
"Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina...
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Albumin kansikuvituksen tekijäksi on merkitty tanskalainen taiteilijaryhmä Ingen Frygt. Sama ryhmä ohjasi myös albumilta julkaistun singlen "To the Lighthouse" videon. Etu- ja takakannen kuvat näyttävät olevan peräisin videolta tai ainakin samasta kuvaustilanteesta. YouTubessa kerrotaan, että video on kuvattu yksinkertaisesti seuraamalla vuorokauden ajan oikean islantilaisen kalastajan elämää.
Voisikohan kyseinen romaani kuulua Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjaan. Sarjan ensimmäisessä osassa Muukalainen (Gummerus 2002) päähenkilö Claire päätyy muinaisen kivikehän halkeamasta 1700-luvun Skotlantiin. Aikamatkailua harrastetaan ilmeisesti sarjan muissakin osissa.
http://kirjahullunpaivakirja.blogspot.com/2018/12/diana-gabaldon-muukal…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Gabaldon
Laulun erikielisistä versioista on julkaistu nuotinnoksia, mutta näitä julkaisuja ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastossa on ainoastaan lukusalikäyttöön nuotti "Liian onnellinen", jossa on kappaleesta kosketinsoitinsovitus ja sanat neljällä kielellä.
Netissä kappaleesta sen sijaan liikkuu useitakin nuotinnoksia. Ainakin tämä pianosovitus on vapaasti saatavilla.
Säkeet ovat Maila Pylkkösen. Ne ovat peräisin vuonna 1960 julkaistun Ilmaa : monologi ; Kaikuu : runoja -kokoelman Kaikuu-osaston runosta. Sisällysluetteloon runon nimeksi on merkitty Olen yksinomaan runoilija sen ensimmäisen säkeen mukaan; varsinaista nimeä sillä ei ole.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi noin kolmeen vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä selittää sen, että et pystynyt varaamaan kirjaa. Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
Voit täyttää tietosi ennakkoon alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella (Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…
Kirjastoautojen kulloinenkin kokoelma on pienempi kuin muissa kirjastoissa, mutta voit tilata lainattavaksi kaikkea muutakin varattavaa aineistoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Kyllä löytyy! Listauksen pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla olevista etsimäsi kaltaisista teoksista löydät Helmet-verkkokirjaston tarkennetusta hausta esimerkiksi hakusanalla 'kuvasanakirjat' ja valitsemalla kieleksi englannin ja kokoelmaksi lasten kokoelman: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kuvasanakirjat%29%20c%3…
Teosten sijaintitiedot löydät kunkin teoksen kohdalta ja pystyt helposti varaamaan haluamasi teokset myös omaan lähikirjastoosi.
Tämä Frances J. Crosbyn virsi löytyy P. Kivekkään suomentamana Ruotsin kirkon virsikirjasta (psalmi nro 46). Ratamo-kirjastoista sitä voi lainata Riihimäen kaupunginkirjastosta (Ruotsin kirkon virsikirja 2003, ISBN 91-526-5510-5). Englanninkieliset sanat löytyvät internetistä nimellä "Tell Me the Story of Jesus" ja ruotsinkieliset sanat nimellä "Låt mig få höra om Jesus".
Teimme kyselykierroksen kollegoiden keskuudessa, mutta kukaan ei tuntunut tunnistavan näillä tiedoilla etsimääsi kappaletta. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Finna-haulla 1960-1980 välillä julkaistuja laulukirjoja on paljon.
Laulureppu : reissumiehen laulukirja / Kemppi, Usko. Suomen matkailuliitto 1978 olisi matkailijalle tarkoitettu, mutta Saku Sammakkoa ei näy sen sisällössä.
Lomalla laulamme / Lomaliitto 1973. 2. p sisältää sekä Saku Sammakon että maakuntalauluja (esim. Savolaisten laulu, Karjalaisten laulu, Uusmaalaisten laulu, Vaasan marssi).
Me laulamme / Kalle, toim. Suomen elintarviketyöläisten liitto [julk.] 1971 sisältää myös Saku Sammakon ja maakuntalauluja. Korkeudeksi mainitaan 12-15 cm.
Kuvia löytyi Antikvariaatti.netistä ja Huuto.netistä, Lomalla laulamme 1970-luvulta on 14,5 cm korkea ja 9,5 cm leveä ja siinä on keltainen kansi, voisiko...
