Kollegoilta koottuja ehdotuksia:
Mikko Kunnaksen Albi -kirjat, useampia
Lars Rudebjer, Miira ja sammakko
Lars Rudebjer, Miira ja karhu
Ilona Partasen Talo nimeltä Panda -kuvakirja
Eveliina Netin Pinnalla pinnan alla, joka on tekstitön kirja.
Sanna Pelliccionin muut Onni-poika -kirjat, Riikka Jäntin Pikku Hiiri -kirjat ja Anna-Karin Garhamnin Ruu -kirjat voisivat sopia. Kirjat ovat lyhyitä ja niiden päähenkilöillä on paljon tekemistä. Tässä on muutamia poimintoja:
Anna-Karin Garhamn: Ruu elokuvissa
Riikka Jäntti: Pikku Hiiri ja syntymäpäivälahja
Sanna Pelliccioni: Onni-poika keittiössä
Lemmikkieläimen ottaminen kotiin tuo vastuuta ja vaatii harkintaa ja suunnittelua. Koiran hankkimista pohtivalle löytyy verkosta runsaasti ohjeistusta.
Ainakin Suomen kennelliiton verkkosivuja kannattaa tutkia: https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/koiran-hankkiminen
Esimerkkejä muista:
https://www.elaintieto.fi/blogi/muistilista-lemmikinottajan-avuksi/
https://kuono.fi/koiran-hankinta-huomioi-nama-asiat/
https://www.koiranpentu.fi/koiran-hankinta/
https://www.hankikoira.fi/koiran-hankinta
https://evidensia.fi/uutiset/haaveissa-koiranpentu-elainlaakarin-vinkit…
Mainitsemasi koirakirjat, rotuoppaat, koiran hoitoon ja kasvatukseen liittyvät teokset kuuluvat kirjastojen vakiotarjontaan.
Forssan museosta kysymykseen vastattiin seuraavasti:
Matkustamisesta tuohon aikaan ei ihan helposti löydä tietoja. Forssasta on yleisimmin varmaankin lähdetty Hämeenlinnan tai Turun suuntaan. Ja tuohon aikaan luultavasti hevoskyydillä. Ensimmäiset linja-autot liikennöivät täällä lounaisessa Hämeessä vasta 1920-luvulla. Ihmisten kulkemisesta huolehtivat kievarit, jollainen Forssassakin saattoi tuolloin vielä toimia. Forssan historian (Risto Peltovuori) mukaan Laakson majatalo olisi palvellut kulkijoita vuoteen 1920 asti. Portaan kievari Hämeen härkätiellä taitaa olla Suomen viimeisimpiä toiminnassa olleita kievareita.
Tavararahtia oli Riihimäen asemalta kuljetettu 1860-luvulta lähtien Tammelaan ja Forssaan hevospelein (...
Valitettavasti Johannes R. Becherin runosta Es sind die alten Weisen (Die alten Weisen) ei löydy suomennosta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Henna Helmi Heinosen Miisa-sarjassa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Miisa harrastaa taitoluistelua. Kirjoissa kuvataan nuorten arkea lämpimästi ja realistisesti. Koulunkäyntiä, perhettä, kaverisuhteita, vaativaa harrastusta. Miisa on 14-vuotias sarjan viimeisessä osassa.
Rachel Renée Russellin Nolo elämäni-sarja seuraa 14-vuotiaan Nikkin elämää. Nikki paljastaa päiväkirjoissaan vauhdikkaan arkensa rehellisesti ja huumorilla. Sarjassa on ilmestynyt jo 10 osaa, ja lisää on tulossa. Kirjoittaja on yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa ja kuvittaa apunaan tyttärensä Nikki ja Erin.
Nuorten fantasia-kirjoista on suosittu Soturikissat -sarja.
Kirjaston nuorten osastolla on monenlaista...
Aineiston asiasanoituksessa käytetään seuraavia sanastoja:
YSO - yleinen suomalainen ontologia
KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia
SLM - Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto
Asiasanoitusta aineistoon voivat lisätä ainoastaan kirjastojen luetteloijat. Ehdotuksia voi lähettää Helmet-sivuston palautelomakkeella, mutta ehdotettujen sanojen tulee löytyä näistä sanastoista.
Artikkeli "Virus Detection: From State-of-the-Art Laboratories to Smartphone-Based Point-of-Care Testing" vuodelta 2022 käsittelee kännykän käyttöä virusinfektioiden tunnistamisessa. Puhelimella on pystytty diagnosoimaan virusinfektiota veri- ja nenänielunäytteistä käyttämällä kännykkään liitettäviä lisäosia tai hyödyntämällä puhelimen omia antureita ja neuroverkkoihin perustuvia sovelluksia analysoimaan testisirulle asetettuja näytteitä. Jälkimmäisestä kertoo tarkemmin kaksi vuotta aikaisempi artikkeli "Virus detection using nanoparticles and deep neural network-enabled smartphone". Nykyiset metodit eivät pysty havaitsemaan viruksia välittömästi puhelimen pinnalta.
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Modernismia ja modernistisia kirjailijoita luetellaan esimerkiksi Wikipediassa, https://sv.wikipedia.org/wiki/Modernismens_litteratur, Litteraturhistoria.se:ssä, https://litteraturhistorien.se/modernismen.html
ja modernimin kuvausta Lärare, Litteraturhistoriassa, https://larare.at/svenska/moment/litteraturhistoria/modernismen/moderni…
sekä kirjoissa
Svenska författare / Palmqvist, Arne ; Grandin, Odd 1967
Svensk litteraturhistoria / Tigerstedt, E. N.
Harry Martinson Aniaraa on kuvattu avaruusrunoelmaksi, joten sen miljöö ei ole rinnastettavissa Kilpeen tai Joyceen, mutta jotain samankaltaista siinä kuitenkin on, https://www.risingshadow.fi/library/book/2464-...
Mentulaa haastateltiin Keravan kirjastossa Toiviokoskesta tammikuun 11. päivä. Noin kohdassa 7:30 YouTubesta löytyvää haastattelun taltiointia Mentula puhuu häntä inspiroineista tehdaspaikkakunnista, joihin kuvitteellinen Toiviokoski perustuu; näitä paikkakuntia ovat muun muassa Valkeakoski, Jämsä, Myllykoski ja Kuusankoski. Hanna, Anna ja Johanna -kirja näyttää, kuten sanot, puhuvan alkuperäisessä ruotsinkielisessä versiossa "Dalslandista", joka tosiaan kääntyy suomeksi Dalslandiksi, eikä Taalainmaaksi, joka on täysin eri maakunta. Nopean haun perusteella tästä käännösvirheestä ei ole aikaisemmin keskusteltu, joten halutessasi voit ilmoittaa asiasta teoksen kustantajalle, joka voi ottaa asian huomioon mahdollista uutta painosta...
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Sukupuolen esittämisestä valokuvissa ja mediassa löytyy paljon tutkimusta. Tässä verkossa vapaasti saatavissa olevaa, suppeampaa ja laajempaa tietoa aiheesta.Blogikirjoituksia ja verkkoartikkeleita:"Masculine vs. Feminine Poses?" https://organicheadshots.com/blog/masculine-vs-feminine-poses"The Gender Politics of Posing" https://thesocietypages.org/socimages/2013/02/27/men-walk-women-pose-the-gender-politics-of-silhouettes/ Parviainen, Anna: "Neutraalina esitetty maskuliinisuus: sukupuolen epäsymmetrinen visualisointi Marimekon vuosien 1956–1979 unisex-vaatteiden edustuskuvastossa" https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/932aa967-8dc6-4f4c-9590-ed2afdb00e49/content Pro gradu -tutkielma:Kotro, Petra: Liekehtiviä...
Käytännössä lähteenäni ollut teos ei tee niille eroja. Peräkammarinpoika tarkoittaa varsinaisesti kotitilalleen elätettäväksi jäänyttä naimatonta miestä. Peräkammarinpojaksi on nimitelty aikuisenakin äidin luona asuvaa poikaa, jota on voitu kutsua myös mammanpojaksi. Peräkammarinpojiksi on nimitelty myös homoja. Pankohöyhenpussi tarkoittaa saamatonta nahjusta, esimerkiksi "Tuo meijän Pentti on yks pankohöyhenpussi, pankolla vaan onanoi niin että pussit ilimassa leijuu." Lähde: Jari Tammi: Suuri nimittelysanakirja. Pikku-idis, 2014.
Tässä eräitä teoksia, joissa suomalainen yliopisto toimii toimii vähintään yhtenä tärkeänä tapahtumapaikkana: Hämeen-Anttila, Virpi - Suden vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26238Koivisto, Sesse - Palokärjen villi huuto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33251Kurkela, Marja - Toinen nainen vasemmalta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53448Manninen, Kirsti & Raivio, Jouko - Kuolema ylioppilastalolla https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_55425Numminen, M. A. - Helsinkiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18336Palasvirta, Mikko - Johdatus murhaoppiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%...
Jyväskylän kirjastoista voit lainata kausikortteja. Suora linkki kokoelmissa oleviin kausikortteihin: kausikortit | Hakutulokset | Keski-Finna Kausikorttien tietueessa (avaa kausikortin linkki hakunäkymästä) Huomautukset-osiossa näkyy lisätietoa ja mihin lippu antaa pääsyn. Muista tutustua etukäteen kausikorttien käyttösääntöihin! Kausikortteja ei voi varata ennakkoon eikä kausikortin lainaa voi uusia.
Internet Movie Database -elokuvatietokannasta ei löytynyt elokuvaa nimellä Rakas lapsemme. Tein hakuja myös ranskaksi ja tietokannasta löytyi mm. ranskalainen elokuva Nos enfants chéris vuodelta 2003 (vapaasti suomennettuna Rakkaat lapsemme): Nos enfants chéris (2003) - IMDb. Voisiko kyse olla tästä elokuvasta? Lisää samantyylisiä hakuja voi tehdä IMDb:n etusivulla kirjoittamalla hakukenttään sanan enfant.
Biografiasammosta löysin tällaiset lasten nimet: Lapset: Jyry S 1909, K 1919; Vesa S 1910; Päiviö S 1913, K 1940; Sirkku Helena (Lähetkangas) S 1918, K 1946.Kansallisbiografian artikkeli, https://biografiasampo.fi/henkilo/p411Kantele.netin artikkeli, https://www.kantele.net/pasi-ja-kantele/764Koska Pasi Jääskeläinen oli haapavetinen kuuluisuus, saattaisi Haapaveden kirjastosta löytyä hänestä tietoja, mutta valitettavasti Haapaveden kirjasto ei enää osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastaamiseen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Haapaveden kirjastoon ja kysyä, onko heillä siellä paikalliskokoelmaa, https://www.haapavesi.fi/kirjasto
Villanvaihtoliike vaikuttaa olleen liike, johon lampaan omistaja tms. toi villaa ja sai vaihtokaupassa muita tavaroita, esimerkiksi kangasta.Ks. Emäntälehti 1.3.1932Oulun osoitekalenteri 1937Oriveden sanomat 25.8.1927
