Tässä joitakin vinkkejä kirjoista, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Behm, Jukka: Eikä yksikään joka häneen uskoo
Berlin, Lucia: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
Eugenides, Jeffrey: Oikukkaat puutarhat
Hornak, Francesca: Viikko on pitkä aika
Kinnunen, Tommi: Neljäntienristeys; Lopotti
Puikkonen, Emma: Eurooppalaiset unet
Ragde, Anne B.: Berliininpoppelit-sarja: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila, Elämänrakentajat
Ratinen, Suvi: Matkaystävä
Tyler, Anne: Äkäpussi
Lisää kirjavinkkejä löydät esim. näiltä sivustoilta:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/
Kirjavinkit: https://www.kirjavinkit.fi/
Lukulamppu: http://www.lukulamppu.fi/
Kyseessä on ehkä ollut Patrick Schoenmakerin animaatio "The Adventures of Indiana Jones". Kysymykseen voi varmemmin vastata Yle tietopalvelu ks. https://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop35996/tietopalvelu
Lause lienee peräisin Johannes Linnankosken novellista Rajan lapsi, jossa se toistuu usein tällaisessa muodossa: "Sitä ei ymmärrä laakson lapset, rinnemaitten inehmot tajua."
Novelli löytyy Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) vuonna 1913 ilmestyneestä teoksesta Sirpaleita - tunnelmia ja kertomuksia.
Honkkeli hirvenvasa -teos löytyy muutaman kirjaston kokoelmista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Honkkeli+hirvenvasa&type=AllFields. Alkukielelle kirjaa löytyy myös: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%84lgen+Trampe&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20.
Käytännöllisin vaihtoehto kirjan lainaamiseen lienee kaukolaina. Voit kysyä kirjastosulun jälkeen omasta lähikirjastostasi lisää kaukolainamahdollisuuksista.
Kyllä, löydät kirjan saatavuustiedot OUTI-verkkokirjastosta. Voit varata teoksen haluamaasi kirjastoon joko käymällä kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Painettuja artikkeleita ja kirjoja aiheesta voi etsiä yleisten ja oppilaitoskirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
www.finna.fi
Tiedelehtien verkkoartikkeleita voi tutkia osoitteessa www.journal.fi
Doria-julkaisuarkistosta voi löytyä myös hyödyllisiä artikkeleita: www.doria.fi
Englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita löytyy https://www.base-search.net/Search/Advanced ja https://core.ac.uk/
Otatko yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon. Keravan kirjasto ei vastaa tässä palvelussa, ja meidän muiden ei ole mahdollista selvittää asiaa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A…
Oikea eräpäivä on se, joka nyt näkyy Helmetissä omissa tiedoissasi. Koska kirjastoissa on käytössä vain rajoitetut palvelut 30.11-20.12, niin lainat eivät eräänny tällä välin vaan niiden eräpäiviä on siirretty automaattisesti eteenpäin.
Maailmassa on hyvin vähän maita, joissa alkuperäiskansojen edustajat ovat enemmistönä. Muut kuin alkuperäiskansojen edustajat ovat tulleet maahan jossakin vaiheessa esim. siirtolaisina tai pakolaisina. Tilastotietoon keskittyvä sivusto Statista.com kertoo, että alkuperäiskansojen edustajat ovat enemmistönä vain Grönlannissa ja Ranskan Polynesiassa, muualla on enemmän muualta tulleita tai tuotuja:
https://www.statista.com/chart/18981/countries-with-the-largest-share-o…
Ester Perheentupa oli Pellervo-lehden avustajana 12 vuotta ja ehti tänä aikana antaa lehdessä uskomattoman paljon erilaisia ohjeita ja malleja - tämä kerrotaan kirjassa "Elina Piri: Pellervon kankureille (1999)". Tässä kirjassa esitellään muutamia Perheentuvan Pellervo-lehdessä olleista malleista, mutta ryijymalleja ei kirjassa ole. Eli jos ei ole tiedossa, minkä vuoden lehdessä malli on alunperin ollut, niin periaatteessa pitäisi selata useita Pellervo-lehtiä tuolta ajalta ja toivoa, että malli ja sen nimi löytyisi.
Asiaa voisi selvitellä myös Facebookin kautta liittymällä ryhmään "Ryijy, Suomalainen perinnetekstiili" https://www.facebook.com/groups/169175193447696 . Ryhmään voi laittaa kuvia ryijyistä ja pyytää tunnistusapua.
...
Valitettavasti emme pysty näkemään kirjaston järjestelmästä, mitä videokasetteja kirjastossa on ollut lainattavissa vuonna 2005. Lapset laulavat ja leikkivät mukana ainakin jonkin verran esim. Huvitutti-ohjelmissa sekä Fröbelin Palikoiden jaTi-Ti Nallen musiikkiesityksissä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Kannattaa hakea vielä Kirjasammosta esimerkiksi hakusanalla ex-poliisi, tässä hakutulokset kyseisellä haulla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ex-poliisi
Ehkä joku listassa näkyvistä kirjoista vaikuttaa tutulta. Saat näkyville lisää hakutuloksia, painamalla kuvaketta "lataa lisää tuloksia".
Kyseessä voisi olla Juha Itkosen juontama dokumenttisarja "Minun musiikkini", jonka jaksot ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.
Teostieto löytynee kyseisistä jaksoista, mutta yksi vaihtoehto tällaiseksi sanoittajien raamatuksi voisi olla Heikki Salon Kahlekuningaslaji.
Se on tosin julkaistu vuonna 2008 eikä näin ollen mene välttämättä vielä erityisen vanhasta teoksesta.
Muita aihetta sivuavia vaihtoehtoja voisivat olla dokumenttisarja "Rock-Suomi" sekä radio-ohjelma "Hitin kaava".
Hei!
Osoitepalvelut Fonecta ja Digi- ja väestötietovirasto.
https://www.fonecta.fi/henkilohaku-ja-puhelinnumerot
https://dvv.fi/fi/osoitepalvelu
Myös sosiaalista mediaa voi yrittää: www.facebook.com tai www.koulukaverit.com tai www.linkedin.com
Hei
Oletteko kokeilleet näitä?
Dav Pilkeyn Kapteeni kalsari-kirjat
Andy Griffithsin ja Teddy Dentonin Puumaja-kirjat
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin Bert-kirjat
Max Brallierin sarja Maailman viimeiset tyypit
Nämä ovat samanhenkisiä kuin Neropatin päiväkirja.
Edelleenkin ainoa laajempi tutkimus hyvä veli -verkostojen toiminnasta Suomessa lienee wikipediankin mainitsema Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (2013).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_veli_-verkosto
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Hyvä veli -verkostoissa kyse on pääasiassa erilaisista keskinäisten palvelusten ja suhmuroinnin muodoista.
https://yle.fi/uutiset/3-9342481
Tuotekehitystietoja pääsee vääriin käsiin esimerkiksi yritysvakoilun ja yrityssalaisuuksien rikkomisen myötä
https://www.yrittajat.fi/uutiset/572547-yritysten-tuotekehitystiedot-ki…
Yrityssalaisuudet ja niiden rikkominen...
Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Kotiseudultaan pois joutuivat siirtymään myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23 000 henkeä. Siirtolaisia oli 11 % maan kaikista asukkaista. Lähde: Karjalan Liitto
