Haavemaa on alunperin italialainen iskelmä nimeltä Libertà, säveltäjäksi on merkitty Springbock (salanimi) ja Horn, ja sen on suomeksi sanoittanut Turkka Mali.
Etsin kappaletta muun muassa Suomen kansallisdiskografia Violasta, mutta siitä löytyi vain äänitteitä. Myöskään nimellä Libertà en löytänyt nuottijulkaisua.
Pro gradu –töitä aiheesta:
Lehtinen, Olli. Ammatillisen kasvun edellytykset paperiteollisuudessa : case: Tervakoski Oy. 1992. Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, kasvatustiede
Vesterinen, Harri. Kahden ammattiryhmän kokema työnilo ja työn ulkopuolinen toiminta. 1988. Psykologian pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto
(toimihenkilöt ja teollisuustyöntekijät)
Pärssinen, Helena. Metalliteollisuudessa toimivien 53 - 65-vuotiaiden toimihenkilö- ja työntekijämiesten mielipiteitä ikääntymisestä ja työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Jyväskylä, 2003. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos.
Mikkola, Päivi. Sosiaaliviraston sosiaalityöntekijöiden ja lasikuituteollisuuden...
Donne-sitaatti on peräisin kirjan Devotions upon emergent occasions 17. meditaatiosta. Paavo Rissasen suomennoksessa Rukouksia sairasvuoteelta (Kirjaneliö, 1988) kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta."
Kaltio-lehden numeroon 1/2006 Meditaatio XVII:n suomentanut Paavo J. Heinonen on tulkinnut vastaavan osuuden näin: "Ei yksikään ihminen ole saari, itsessään kokonainen ja koskematon; jokainen ihminen on pala mannerta, valtameren osanen."
Ernest Hemingway käytti mainittua katkelmaa Kenelle kellot soivat -romaaninsa motossa. Tauno Tainion suomennoksessa kysymyksen lainaus on seuraavanlainen: "Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään; jokainen on pala mannermaata...
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Aluksi kasvinjalostus oli mutanttiyksilöiden etsimistä
kasvustoista ulkonäön perusteella ja ottamista viljelykäyttöön (valintajalostus). Vasta 300 vuotta on osattu yhdistää eri mutaatioita risteyttämällä uusiksi lajikkeiksi (risteytysjalostus). Ns. kaukoristeytyksillä on pyritty tuomaan viljelykasveihin hyötyominaisuuksia myös villeistä lähilajeista. Itse asiassa monet viljelykasvit ovat alunperin kehittyneet eri kasvilajien risteytymisestä - esim. vehnä on kolmen eri heinälajin risteytymä. Uusia mutaatioita on jo 50 vuoden ajan saatu aikaan erilaisilla fysikaalisilla ja kemiallisilla käsittelyillä (mutaatiojalostus).
(Lähde: http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/kjalym27.pdf)
Suomessa on risteytetty viljeltyjä lajikkeita jo kauan....
Rimbaud'n runo Humaltunut venhe löytyy Sarkian kokoelmasta Runot (1944) sivulta 662. Alkuperäinen runo Le bateau ivre löytyy Rimbaud'n teoksesta Poésies complètes sivulta 88.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Joona ja sen rinnakkaisnimi Joonas tulevat Raamatussakin esiintyvästä heprean nimestä Jonah, "kyyhkynen".
Henrikki on Henrik-nimen suomalainen muunnos ja se pohjautuu muinaissaksan Haimrich-nimeen, joka muodostuu sanoista "haim" (koti, talo) ja "rich" (mahtava). Piispa Henrik on Suomen kansallispyhimys.
Lähteet: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Ikäihmisten virikeohjelmaa ja sketsejä löytyy mm. Kirsti Koivulan useista kirjoista (mm. Pirtin puolelle, Järjestä juhla, Ilmaisun iloa, Myötätuulta tupaan). Tekijän teokset ja niiden saatavuudet löytyvät Piki-verkkokirjastosta.
Myös eriaiheisia vitsi- ja kaskukirjoja on julkaistu runsaasti, joista voi työstää pieniä näytelmiä.
Kappale on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä Ootko sä hä mitä? lp-levyltä Hormoonihiiret (1982). Kysymyksessä mainittu kohta "Mä jälleen kerran vaeltelin Laukontorin länsilaitaa, tunsin synnin kutsuvan pari metriä siinä takanain..." on laulun kolmannen säkeistön alusta. Laulu alkaa: "Mä sadat pihat kiertelin aamusta iltamyöhään". Nuoteista ei ole tietoa, mutta äänite varmasti löytyy jostakin kirjastosta kaukolainaksi.
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös...
Onkohan patsaasi alabasteria vai marmoria? Alabasteri on Kielitoimiston sanakirjan mukaan läpikuultavaa kipsikiveä ja marmori taas kalkkikiveä.
Kumpaakaan ei kuitenkaan saa puhdistaa vedellä, vaan niiden puhdistuksessa neuvotaan käyttämään tärpättiä ja kiillottamaan ne kiillotusvahalla. Esim. alla tietoa puhdistuksesta:
http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/12/valaisimen-puhdistus.html
Tekijästä kannattaa kysyä taidehuutokaupoista.
Pronssiottelun puuttumiseen ei ole mitään virallista selitystä. Todennäköisesti suurin syy on yleinen vähäinen kiinnostus yleisön ja pelaajien taholta. Pronssiottelua ei nähdä riittävän houkuttelevana, kun välierissä hävinneiden joukkueiden suurin panos on jo mennyt. Jalkapallossa pronssimitali ei muutenkaan edes MM-kisoissa ole niin arvostettu kuin monissa muissa urheilulajeissa. Myös pronssiottelun sovittaminen kisaohjelmaan tuo lisähaasteen, jos ottelun täytyy olla päivää ennen finaalia.
Lähde:
http://www.spiegel.de/sport/fussball/fussball-em-2016-warum-gibt-es-kein-spiel-um-platz-drei-a-1102000.html
Pirkko Routasalo on tehnyt englanninkielisen väitöskirjan kosketuksen merkityksestä vanhusten hoitotyössä, lisäksi häneltä on ilmestynyt useita artikkeleita aiheesta. Niistä yksi löytyy Internetistäkin. Lisäksi löytyy yksi opinnäytetyö sekä muutama artikkeli muilta tekijöiltä.
Kirjat ja opinnäytteet:
- Enäkoski, Ritva & Routasalo, Pirkko: Kosketuksen voima, 1997 (yleensä kosketuksesta)
- Hellström, Anna: Hoitajan kosketus hoivaosastolla olevan vanhuksen kokemana. Opinnäytetyö, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1999
- Routasalo, Pirkko: Touch in nursing care of elderly patients. Väitösk. Turun yliopisto, 1997
Artikkelit:
- Puolakka, Anna: Kosketus dementiatyössä. Dementiauutiset 2001, nro 1, s. 4-9
- Routasalo, Pirkko: "Mitä aikuinen...
Kirjasto ei tosiaankaan voi ottaa vastaan dvd-levyjä asiakkailta(tai yleensä muitakaan kuvatallenteita). Tämä johtuu siitä, että kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut. Myyjä myös huolehtii tekijänoikeusmaksuista. Kirjasto maksaa tämän vuoksi hankkimistaan dvd-levyistä huomattavasti korkeamman hinnan kuin yksityishenkilö, joka ostaa dvd-levyn yksityiseen käyttöön.
Kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila on Kirjastot.fi-palelun keskusteluissa vastannut samantyyppiseen kysymykseen näin:
" Kysymys: "Jos asiakas haluaa lahjottaa kirjastolle videokasetin tai dvd:n, mikä on menettelytapa?"
HP: Jos tallenteella on suojattu elokuvateos, se voidaan sinänsä ottaa vastaan...
Sanoilla "tuli pohjasta äitini" löytyy useampi laulu, joka jossain määrin sopii kuvaukseesi. Pelkkien sanojen perusteella ei voi kuitenkaan päätellä, onko mikään niistä "oikea": mikään löytämistäni lauluista ei ole sanoiltaan täsmälleen samanlainen kuin antamasi vihjeet, mutta kaikissa on sama idea.
Laulukirjassa Sotilaspoikain lauluja (1915) on sanat lauluun Mustalaispoika (5 säkeistöä). Tämä laulu alkaa:
Tuli pohjasta äitini, kulta,
isän' Unkarin tuuli kai toi,
näin syntyissän' nuotiotulta,
iloviulut ja laulut ne soi.
Laulukirjassa Laululipas : edellinen osa (1931) on sanat lauluun Nuotion luona syntynyt (5 säkeistöä). Tämä laulu alkaa:
Tuli pohjasta äitini armas,
isän Unkarin tuulet kai toi,
näin synnyin mä nuotiotulilla,
kun laulut...
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Julkaistusta aineistosta ei löytynyt tietoa kyseisestä suvusta; tarkastettu kirjastossamme olevista sukukirjoista, -hakemistoista tai aateliskalentereista (Suomen tai Ruotsin). Saksalaisten sukunimien Internet-sivulta ei myöskään löytynyt nimeä (ks. esim. http://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Familienname , http://home.foni.net/~adelsforschung/faq1.htm )
Suomen Sukututkimusseuran sivuilla on luettelo tutkituista suvuista:
http://genealogia.fi/linktoold/sukututk/frames.php?type=2&kieli=fi
Sen mukaan sukua ei ole tutkittu Suomessa.
Kannattaa vielä kysellä sukututkijoiden keskustelupalstoilta; esimerkiksi Makupalojen Sukututkimussivuilla on linkkejä keskustelupalstoille:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ccdabfd7-0056-4ea4-...
