Töölön kirjaston Helmet-sivuilla sanotaan näin: "Lainattavia skannereita voi käyttää kirjastossa kaikissa Asko-asiakastietokoneissa. Lainaamiseen tarvitset kirjastokortin. Myös kopiokoneella on mahdollista skannata. "
Verkkosivuilla kerrotaan, että skannerit on käytettävissä Asko-tietokoneilla, joten ehkä henkilökunta ymmärsi väärin, että haluaisit kotiin lainattavan skannerin. Pyytäkää seuraavalla kertaa skanneria käytettäväksi kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Varkaustapauksien yhteydessä ensimmäinen toimenpide on aina varastetun kirjastokortin kuolettaminen, jotta sitä ei voida väärinkäyttää. Olen nyt kuolettanut korttisi.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kortin hinta on 3 €, mutta jos teet varkaudesta rikosilmoituksen ja otat kirjastoon mukaasi kopion siitä, saat uuden kirjastokortin maksutta.
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Möllerin laulutekstissä on aineksia hyvin monenlaisiin tulkintoihin yleisestä elämänrytmin rauhoittamisesta uskonnolliseen etsintään asti. Sateisen maan kuningas voisi olla tämän muutoksen vertauskuva. Lyriikan viesti perustuu kuitenkin ensisijaisesti lukijan tai kuulijan omaan tulkintaan, siihen minkä merkityksen hän sille antaa. Laulutekstin tekijä ei useinkaan halua rajata yleisönsä mielikuvitusta tarjoamalla valmista selitystä. Lukupiirit ovat hyvä paikka pohtia tällaisia kysymyksiä.
Pieni merenneito-kirjoja:
Andesen: Pieni merenneito ja muita satuja kuv. Svend Otto S. 1997
Monta muutakin kuvitusta Andersenin surumieliseen satuun
Hauschild : Pieni merenneito 2011 ( Kauneimmat Disney-sadut-sarja)
Marzham, Liz: Rohkea sydän 2017. (Disneyn Prinsessat)
Ball, Jacqueline Uhmakas Ariel 2009
Monessa Disney-kirjassa on mukana myös Pieni Merenneito, esim. kirjassa Tähtien tuikkeessa
Kelly McKain: Merenneito Mirella-.sarja: Vikkelä virtahepo -sarjassa
Mirella ja eksynyt pikku valas 2009
Mirella ja kadonnut aarre 2009
Mirella ja kummituslaiva 2008
Mitrella ja merirosvot 2008
Stutze, Annett: Pieni merenneito Mimi 2018 (tulossa)
Ja he elivät onnellisina... uusia...
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään.
Valitettavasti vaikuttaa siltä, että tieto Karl Marxin teoksen Kansalaissota Ranskassa ensimmäisen suomennoksen tekijästä ja tarkasta julkaisuajasta on kadonnut. Itse julkaisussa, joka on saatavana digitoituna, on vain ilmaisu "Suomennos". Ensimmäiset mainokset julkaisusta löysin Kansalliskirjaston digiarkistosta vasta tammikuulta 1919, joten lienee todennäköistä, että käännöksen ovat julkaisseet sosialidemokraatit joskus vuoden 1918 loppupuolella. Käännöksen anonyymius voi selittyä vuoden 1918 kireillä olosuhteilla; Suomessa ei välttämättä kukaan halunnut julkisuutta Karl Marxin suomentajana.
Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitea julkaisi vuonna 1919 Pietarissa oman käännöksensä, jonka tekijäksi on mainittu Wäinö Jokinen. Tätä...
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila
Varmistin Talon-sarjaa aiemmin julkaisseelta HarperCollins Nordicilta, ettei suunnitelmissa ole suomentaa Infernoa. Toisinaan sarjan suomentaminen saatetaan jättää kesken.
Täsmälleen mainitsemasi nimistä teosta ei löydy (tarkistettu Kansallisbibliografiasta). Kyseessä saattaa olla Aika on rakastaa: Ajatonta viisautta rakkaudesta ja armosta (Päivä 2014).
Valitettavasti ei käytettävissä olevista lähteistä selvinnyt, mistä tuo teksti on peräisin.
Se ei kuitenkaan ole nykyisestä Siionin virsien kokoelmasta. Vanhahtavan tyylin perusteella se lienee jostain vanhemmasta kokoelmasta. Tästä voisi kysyä Herättäjä-yhdistyksen sivun kautta Siionin virsien uudistamisesta tietäviltä, https://www.h-y.fi/siionit/kysy.html
Siionin virret, https://www.h-y.fi/siionit.html
Virsikirja verkossa, https://virsikirja.fi/
Helmet-kirjastoista löytyy paljon näyttelijöiden elämäkertoja. Alla olevasta linkistä löytyy luettelo, josta voi etsiä itselleen kiinnostavan. Hakutulosta voi edelleen rajata sivun vasemmasta reunasta esim. vain suomenkielisiin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20n%C3%A4yttelij%C3%A4t__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hei!
Voit varata ajan digitointia varten soittamalla musiikkiosaston puhelinnumeroon (040 632 3207). Tällä hetkellä digitointiin ei ole suurta jonoa joten ajan saa aika nopeasti. Kannattaa ottaa kirjastokortti esille varausta tehdessä sillä kirjastokortin numero kirjataan varauksen yhteyteen. Puhelimessa saat tarkemmat ohjeet mitä sinun pitää ottaa mukaasi tullessasi digitoimaan (riippuu siitä mitä digitoit, paikan päällä saa alkuopastuksen tarvittaessa).
Suoraa vastausta kysymykseen ei valitettavasti kirjallisuudesta löytynyt. Tikkakosken tehtaan sodanjälkeistä historiaa on sivunnut mm. Niina Naarminen väitöskirjassaan Naurun voima : muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä sekä Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie : maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut. Tehtaan saksalaissynteisten omistajien osakkeet päätyivät sodan jälkeen Neuvostoliitolle, josta tuli uusi osake-enemmistöinen omistaja. Narmisen keräämään muistitiedon mukaan tehtaassa noudatettiin tuohon aikaan esimerkiksi Neuvostoliiton mallin mukaisia viisivuotiskausia. Tehtaan uuden päätuotteen - ompelukoneen - asiamiesmyyntiä varten perustettiin Tikkamyynti Oy. Kesällä...
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Painettuja artikkeleita ja kirjoja aiheesta voi etsiä yleisten ja oppilaitoskirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
www.finna.fi
Tiedelehtien verkkoartikkeleita voi tutkia osoitteessa www.journal.fi
Doria-julkaisuarkistosta voi löytyä myös hyödyllisiä artikkeleita: www.doria.fi
Englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita löytyy https://www.base-search.net/Search/Advanced ja https://core.ac.uk/
