Animaatioon kuuluu yleensä liioittelu. Tällä pyritään tekemään katsojaan suurempi vaikutus: Liioitellut ilmeet ja liikkeet tekevät animaation viestistä helposti ymmärrettävän.
Lähteet
https://mainostoimistoluma.fi/blogi/disneyn-perinto-modernissa-animaatiossa-osa-2/
https://animaatiot.com/index.php/2016/07/02/animaation-monta-tekniikkaa/
Aake Kalliala ja Mari Vainio ovat esiintyneet Elonet-tietojen mukaan vain kahdessa pitkässä elokuvassa yhtäaikaa: "Vääpeli Körmy - Taisteluni" (1994) sekä "Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava" (1997). Vainio esitti kummassakin elokuvassa upseeria, siinä missä Kallialan roolit olivat erilaiset (ruotsalainen sotilas sekä pultsari). Kuvatun kaltaista kohtausta ei näistä elokuvista löydy.
Kyseessä voisi kuvauksen perusteella olla myös esimerkiksi tv-sketsisarjan osa. Kalliala ja Vainio vierailivat vuosina 1995-1996 esitetyssä "Herkku & Partanen"-sarjassa, mutta ainakin IMDb-tietojen mukaan eri jaksoissa.
Aake Kalliala Elonetissä ja IMDb:ssä.
Mari Vainio Elonetissä ja IMDb:ssä.
Kenties joku lukijoistamme tunnistaa tämän kohtauksen?...
Soteuudistus.fi-sivustolla kerrotaan, että hyvinvointialueiden rahoitus perustuu ensivaiheessa pääosin valtion rahoitukseen ja osin maksutuloihin. Samalla sivustolla kerrotaan, että "Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.
Rahoituksen siirto toteutetaan vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotetaan valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta...
Hei!
Todella hyvin kuvattu kansi, kiitos siitä. Tiina Lasten- ja nuortenosastolta löysi kirjasi heti. Kyseinen teos on nimeltään Ihme ja sen on kirjoittanut Palacio, R. J. Teos löytyy meiltä Riihimäen kirjastosta, nuorten osastolta.
Lihansyöjäkasvit varmistavat pölytyksen onnistumisen huolehtimalla siitä, että pölyttävät hyönteiset ohjautuvat niiden kukkiin ja pysyvät poissa loukuista. Niillä on kolme erilaista mekanismia, joiden avulla ne kykenevät erottelemaan pölyttäjät saaliseläimistä. Ensimmäinen liittyy kasvin kukkien ja loukkujen väliseen etäisyyteen: kukat voivat olla selvästi loukkuja ylempänä, ensisijaisesti lentävien pölyttäjien ulottuvilla, kun taas loukut ovat kasvissa matalammalla, houkuttelemassa maanpinnalla eläviä hyönteisiä. Toinen mekanismi on luonteeltaan ajallinen: pölyttäjiä houkuttelevat kukat voivat kehittyä aikaisemmin kuin loukut saaliin pyydystämiseksi. Kukilla ja loukuilla voi myös olla eri tyyppiset puoleensa vetävät aineet: kukat...
Erinomaisen havainnolliseen esitykseen maailmankaikkeuden koosta voi tutustua Heikki Ojan kirjassa Universumi (Ursa, 2017).
Oja hahmottelee universumin suhteelliset etäisyydet kulkemalla sen läpi neljällä askeleella, joista kolme ensimmäistä on aina 10 000 kertaa niin pitkä kuin edellinen ja neljäs tuhat kertaa niin pitkä kuin edeltävä askel. Perusmitaksi on otettu Maan ja Auringon välimatka eli yksi tähtitieteellinen yksikkö (astronomical unit, lyhennettynä au). Kaikki planeettakunnan ilmiöt tapahtuvat 10 000 au:n sisällä. Seuraava askel, tähtiavaruuden ilmiöt, on 10 000 kertaa pitempi kuin planeettakunta-askel. 10 000 x 10 000 eli 10 0002 au on etäisyys, jonka sisällä ovat lähes kaikki taivaalla näkyvät tähdet. Kolmas askel,...
Margot on helmeä tarkoittava nimen Margaret muunnos. Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin kirjastot.fi -sivustolla ja alkuperäisen vastauksen pääset lukemaan oheisesta linkistä.
Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Autonomian ajan Suomessa Venäjän ortodoksinen kirkko oli antanut Viipurin hiippakunnalleen ohjeistuksen, että ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliitoissa pari tuli vihkiä sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa. Sen selvittäminen, oliko tämä ohjeistus käytössä 1930-luvun Sortavalassa, on aika mahdotonta.
Jos asiasta jossain tiedetään enemmän, se taho voisi olla Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorioitsijat.
Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.
Ortodoksi.net. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto pastoraalisena kysymyksenä.
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
Matti Johannes Koivulta on tähän mennessä julkaistu seuraavat laulunuotinnokset:
"80-luvun lapset" kokoelmassa Hits: Suomipopin sankarimiehet (F-Kustannus, 2013)
"Jos muutat mielesi" kokoelmassa Pop tänään. Vol. 3 (F-Kustannus, 2014)
"Tyhjäksi jätetty" kokoelmassa Pop tänään. Vol. 4 (F-Kustannus, 2015)
"Lupaa ettet lähde koskaan" kokoelmassa SuomiLOVE: laulukirja (F-Kustannus, 2015)
Alunperin "aurinkoparistoksi" kutsuttu ensimmäinen nykyaikainen piiaurinkokenno, jonka avulla auringonvalon energia voidaan muuttaa suoraan sähköksi, valmistui vuonna 1954. Esittelytilaisuudessa 25. huhtikuuta se pyöritti pientä leikkimaailmanpyörää ja tuotti sähköä radion kuunteluun.
Kallis uusi teknologia pääsi ensi kertaa hyötykäyttöön maata kiertävissä satelliiteissa vuonna 1958. Tässä vaiheessa paristojen yhteenlaskettu teho oli noin 5 W. Muutamassa vuodessa aurinkokennot yleistyivät avaruusajan voimanlähteenä. Avaruustekniikassa niitä käytettiin runsaasti jo 1960-luvulla, mutta vasta seuraavalla vuosikymmenellä niitä alettiin käyttää energiantuotantoon laajemmin.
Suomessa vilkas mielenkiinto aurinkoenergian...
Voisikohan tämä olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Kyseessä lienee Minna Pyykön maailma -ohjelma, jonka 12.11. esitetyn jakson ohjelmatiedoissa kerrotaan näin: "Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä."
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2143340
Petri Kuljuntaustan kotisivut: http://kuljuntausta.com/
Kysyjä tarkensi, että etsiikin Veikko Lavin "Yön varjot" lauluun nuottia. Lavin esittämän "Yön varjot" kappaleen on säveltänyt Viljo Ylönen. Siitä ei ole julkaistu nuottia. Tosin on myös olemassa Unto Monosen sävellys "Varjojen tango", jonka alkusanat ovat: "Yön varjot tummetessaan". Tämä löytyy nuottijulkaisusta "Unto Monosen sävellyksiä" (saatavilla myös Jyväskylässä). Tätä kappaletta ei Veikko Lavi ole kuitenkaan levyttänyt.
Kevään 1974 pakollisen englannin kokeen teksti käsittelee diplomatiaa ja diplomaatin roolia kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. Kissinger mainitaan kyllä: "When the American Secretary of State, Dr Kissinger, can fly to Cairo and Tel-Aviv in one day to get an Arab-Israel cease-fire and then to Peking for talks with the Chinese the day after, the ordinary traditional ambassador cannot help looking a bit small."
Etsimäsi kirja voisi olla Ivor Cutlerin kirjoittama ja Helen Oxenburyn kuvittama Herpertin aamuruoka (Meal one, suom. Jukka Kemppinen, 1973).
Kirjaa ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Googlettamalla kirjan suomen- tai englanninkielisellä nimellä löydät kuvia kirjasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Cutler: Herpertin aamuruoka Onnet-tietokannassa
