Kyseinen teos on alkuperäiseltä nimeltään Buste de Femme assire (Dora), mutta sillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä toisin kuin joillakin Picasson tunnetummilla töillä.
Vaasan pääkirjaston uutisalueella on Vaasa-lehti mikrofilmattuna 1960-luvulta. Ennen kuin tulee lukemaan mikrofilmattuja lehtiä, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse (Uutisalue 06-325 3558 tai Info 06-325 3533) tai sähköpostitse kirjasto.info@vaasa.fi.
Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal...
Sukututkimusseuran sivuilta ei löytynyt varsinaista tutkimusta. Jos kyse on siitä, että haluat ottaa itsellesi Oksa -sukunimen, se on mahdollista, jos pystyt todistamaan, että sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä. Tai jos nimi on käytössä lähipiirilläsi (lapsesi, sisaruksesi, puolisosi, adoptiovanhempasi). Viraston tilastojen mukaan Suomessa elää nyt 1107 Oksa-nimistä henkilöä. Oksa-nimi on useimmiten otettu nimi, luontoaiheisena nimenä se oli usein suosittu 1800-luvun länsi-Suomessa. Joissakin tapauksessa nimi perustui talonnimeen. Tietoja Oksa-nimisistä henkilöistä on 1840-luvulta alkaen.
Sukunimen muutoksen hoitaa Digi- ja väestövirasto. Käytännön tietoa...
Edmond Becquerel todisti vuonna 1839 valojänniteilmiön olemassaolon. Valojänniteilmiö tarkoittaa prosessia, jossa valo synnyttää jännitettä tai sähkövirtaa. Aurinkopaneeleissa kennot muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi.
Charles Fritts rakensi ensimmäisen toimivan aurinkokennon newyorkilaisen kerrostalon katolle vuonna 1883. Frittsin aurinkokennot olivat ohuella kultakerroksella peitettyä seleeniä. Allaolevasta linkistä löydät kuvan näistä aurinkokennoista:
https://www.smithsonianmag.com/sponsored/brief-history-solar-panels-180972006/
Tumma Virta kappaleen on säveltänyt Kassu Halonen. Kappale löytyy nuottikirjasta Kassu Halonen: Profile. vol. 1. (1998). Kyseinen nuottikirja on Loimaalla saatavana Hirvikosken kirjastossa.
WSOY:lta vastattiin seuraavasti:
Valitettavasti kirjan aikataulu on siirtynyt pitkälle eteenpäin pääasiassa koronan takia, sillä kirjailija ei pystynyt keräämään aineistoa ja tekemään haastatteluja suunnitellusti. Tarkkaa ilmestymisaikaa ei vielä ole, mutta toivomme Sibeliuksen tyttärien ilmestyvän vuoden 2025 aikana.
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole...
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Käännös löytyy John Miltonin Kadotetun paratiisin ensimmäisestä kirjasta, riviltä 34. Yrjö Jylhä suomensi teoksen vuonna 1933. Vuoden 1952 painoksessa kysymäsi säe on sivulla 4. Saat käännöksen sähköpostiisi. Paradise Lost by John Milton | Project GutenbergMilton, John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
Etsimäsi elokuva on Kaurismäen "Ariel" vuodelta 2001.Elokuvan voi katsoa muiden Kaurismäen elokuvien tavoin Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-2139751
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Runo sisältyy Rauni Magga Lukkarin runokokoelmaan "Árbeeadni" (1996). Runot on suomentanut Kaija Anttonen. Suomenkielisen käännöksen nimi on "Äitejä, tyttäriä" (Gollegiella, 2013). Suomennoksessa alkukielinen ja suomenkielinen teksti ovat rinnakkain. Runoja ei ole nimetty, mutta ne on numeroitu. Runo "Soai vácciiga buohtalaga" ("He kävelivät rinnan") on kokoelman ensimmäinen. Kokoelmassa on 55 runoa.Outi Tarkiainen on käyttänyt tätä runoa sävellyksessään "Maa, kevään tytär" ("Eanan, gida nieida", "The earth, spring's daughter"). Teos on sävelletty mezzosopraanolle ja kamariorkesterille. Runon alkuosa on sanoituksena teoksen prologissa ja koko runo teoksen epilogissa. Teoksen on levyttänyt Virpi Räisänen Lapin kamariorkesterin kanssa John...
Alue on laaja ja hyviä kirjailijoita paljon, mutta tässä muutama ehdotus kirjailijoista ja luettavista kirjoista. Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu tai Meren ja veren liitto Anu Kolmonen: Taapelitaivas Ann-Helen Laestadius: VarkausKatariina Vuori: Kasvun paikkaKatri Rauanjoki: Jonain keväänä heräänPauliina Vanhatalo: Vastuulliset
