Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten...
Kailan kirjassa "Lapin sota" kerrotaan kyllä Jarl Sundqvistista. Ritva-Liisa Sumu oli Sunkun lapsi, joten tulokulma on tietysti erilainen kuin Kailan kirjassa. Kirjastonhoitaja suosittelee myös Sunkun vaimon, Anna-Liisa Rekolan, kirjaa "Miksi elämä erottaa".
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi....
Taustakartonki-nimellä myytävät kartongit ovat tosiaan melko hintavia. Jos A3-kokoinen tai vähän isompi käy, halvempia vaihtoehtoja näyttäisi löytyvän esim. värikartonki- tai askartelukartonki-nimellä mm. askarteluliikkeistä.
Iosifidh vaikuttaisi olevan kreikankielinen nimi, kuitenkin melko harvinainen sellainen. Samantyyppisistä nimistä yleisempiä nimiä ovat esimerkiksi Iosifides ja Iosifidis.
Liisa Leväluoman satu "Viimeinen lohikäärme" löytyy teoksesta "Suomalainen satukirja 1". Kirjaa on saatavissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoista ja sen voi varata Helmet-järjestelmän kautta, jos sitä ei satu olemaan lähikirjastossa. Kirjan julkaisija on WSOY ja julkaisuvuosi on 1962.
Liisa Leväluoma on myös yhdessä Ilona Merikosken kanssa mukaillen kertonut satuja kahteen kirjaan, jotka ovat "Kansojen satuja (Valistus 1956)" ja "Satuja kaukaisista maista: kansojen satuja 2" (Valistus 1958). Ne ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston varastosta.
Pääkaupunkiseudun HelMet tietokannan mukaan Marin tasavaltaa käsiteleviä kirjoja löytyi kaksi: Marilaiset, tekijänä Leena Laulajainen Otava 1995 ja Juha Väliahon kirja Volgan ja Uralin välillä, Suomen lähetysseura 2004. Lisäksi löytyy kolmen videon sarja Marilaiset 1, 2 ja 3 vuodelta 1992.
M.C. Castrenin seura pitää yllä yhteyksiä Suomen ja Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä. Sinne kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä, osoite Mariankatu 7 A 00171 Helsinki ja puh. 09-6222315
http:// www.helmet.fi
http://www.helsinki.fi/jarj/macastren/
Prinessa Dianasta tuli vuonna 2007 DVD-boksi "Princess Diana Special Editon Box Set", joka ainakin on saatavana nettikaupasta Amazon.co.uk.
Katso
http://www.amazon.co.uk/Princess-Diana-Special-Editon-Box/dp/B000SAJBMA…
Vielä ei ole tietoa onko tulossa suomenkielistä kirjaa hänen pojistaan.
Ktso heidän omia kotisujaan.
http://www.princeofwales.gov.uk/personalprofiles/princeharry/
http://www.princeofwales.gov.uk/personalprofiles/princewilliam/
Kirja on hankinnassa Satakirjastoihin. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon esim. puhelimella 044-7015810 tai sähköpostilla tietopalvelu@pori.fi, niin teemme sinulle varauksen.
Hei,
Kyllä meiltä löytyy taloustiedettä käsitteleviä kirjoja. Pääset etsimään aineistoa tästä linkistä: https://bof.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome.
Tästä linkistä: https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/yleisopalvelut/kirjasto/ löydät ohjeet asiakkaaksi rekisteröitymiseen.
Ystävällisin terveisin
Sini
Tällaisissa kysymyksissä on aina järkevintä kääntyä suoraan sen kirjaston puoleen, jonne on hankintatoiveen esittänyt. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto eikä hoida minkään yksittäisen kirjaston hankinta-asioita. Palveluun vastaajia on vain joistakin kirjastoista, joten suinkaan kaikkien kirjastojen asioita ei edes teoriassa voida tietää. Esimerkiksi kysyjän oma kirjasto ei ole vastaajien joukossa eikä kysymys siksi tavoita sitä.
Ihan yleisellä tasolla voi todeta, että kirjastot tilaavat suurimman osan kirjastoista listoilta, eikä kuukauden odotusaika ole poikkeuksellisen pitkä. Jos toivottu kirja on päätetty hankkia listojen ulkopuolelta, voi siinä helposti mennä viikkoja, ennen kuin kirja on lainattavissa. Mutta tarkemmin...
Varauksen saapumisnopeus riippuu monesta asiasta. Jos varaus tarttui hyllyssä olevaan aamulla, se lähtee saman päivän aikana liikkeelle. Jos varaus tarttui myöhemmin, se lähtee ehkä vasta seuraavana päivänä liikkeelle. Arkipäivinä varaus tulee useimmiten 2-3 vuorokauden sisällä varaushetkestä, mutta jos varauksen tekee perjantaina, siihen väliin tulee viikonloppu, jolloin mikään asia ei juuri edisty ja todennäköisesti vasta tiistaina tai keskiviikkona varauksen voi noutaa.
Jos varaus menee varausjonoon, riippuu oman varauksen toteutuminen kokonaan siitä, miten nopeasti jono edellä liikkuu. Sitä ei voi kukaan tietää tai ennustaa, mutta hyvin karkealla tasolla voi jotain päätellä siitä, montako nidettä on varaajilla käytettävissä ja kuinka...
Eduskunta vieraili puhemies Pystysen johdolla P-Koreassa vuonna 1984, mutta aiheesta ei löydy mitään kirjaa/julkaisua esimerkiksi Fennica-tietokannasta. Helsingin sanomissa maininta vierailusta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005377826.html (tilaajille).
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä aariaa Johann Christian Bachin oopperasta Adriano in Siria, T211 ei löydy Suomen kirjastoista nuottimuodossa, vain äänitteenä. Olen tarkistanut sekä yleisten kirjastojen että Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmatiedot.
Vielä ikävämpää on se, ettei tätä aariaa näytä olevan nuottina saatavana myöskään ostamalla. Tutkin asiaa varttitunnin, mutta en löytänyt yhtään selkeää viitettä siihen, että aaria sisältyisi johonkin kokoelmaan. Kustantaja Garland on julkaissut koko oopperan partituurin vuonna 1985 Johann Christian Bachin koottujen teosten osana 5, mutta tätä ei näytä olevan missään suomalaisissa kokoelmissa eikä siis enää myytävänä. Tiedonhakua hankaloittaa, että saman libreton ovat säveltäneet...
"Minun rakkaat huoleni, yhtäkään teistä / en luovuttaisi vieraisiin käsiin."
Tämä nimeämätön runo alkaa "Sinä aamuna kun heräsin / orkestraalisessa epävireessä" ja päättyy kysyttyihin sanoihin. Runo löytyy Pentti Saaritsankokoelmasta Tritonus (Kirjayhtymä 1976).