Ajanlaskumme alku oli nykyisen Itämeren alueella Litorinameren aikaa. Meren laajuus juuri vuonna 0 ei näy kartoissa, mutta tilanne joitain tuhansia vuosia aikaisemmin on kuvattu monissa lähteissä, ks. esim. Aaltojen alla.
Lisätietoja myös: Koivisto, Marjatta: Jääkaudet (2004)
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Kasvien levinneisyyskarttoja löytyy ainakin kaksi alla olevaa (Kasviatlas ja Laji.fi):
Kasviatlas:https://kasviatlas.fi/
Kasviatlaksen aiemmat versiot: https://koivu.luomus.fi/kasviatlas/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/
Lajitietokeskuksen sivuilta löytyy myös runsaasti tietoa eri lajeista.
Imatralla ilmestyi vuosina 1927-1993 Ylä-Vuoksi niminen sanomalehti, jonka painotus oli paikallisissa uutisissa ja tiedonvälityksessä. Muita yleissanomalehtiä ei tietojeni mukaan Imatralla 1960-luvulla ilmestynyt.
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Etsin tiedon Kansanvalistusseuran kalenterista vuodelta 1883. Tämä kalenteri kuten monet muutkin pienpainatteet löytyvät sähköisinä Kansalliskirjaston verkosta. ne löytyvät helpoiten finna.fi -sivuston kautta. Vuonna 1883 ensimmäinen helluntaipäivä oli 13.5. ja toinen helluntaipäivä 14.5.
Linkki Kansanvalistusseuran kalenteriin:
https://www.doria.fi/bitstream/10024/98438/1/Kansanwalistusseuran_kalenteri.pdf
Säkeellä "Aamun koi oli kuollut" alkavan runon on kirjoittanut Terhi Isoaho.
Gummerus järjesti vuonna 1992 120-vuotisjuhlansa kunniaksi avoimen runokilpailun, johon osallistuneista suomalaisten harrastajakirjoittajien 25 000 runosta tuhat kilpailurunoa julkaistiin viisiosaisessa Sydämeni laulu -runoantologiassa 1993. Kysymyksen runo on tämän kilpailun satoa. Sen löytää Sinikka Salokorven toimittaman antologian ensimmäisestä kirjasta.
Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin runo Katoavat kaukaiset päivät (Kaovad, kaovad mu plikaee kauked pãevad, 1965). Runon on suomentanut Brita Polttila ja sen voi lukea Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (toim. Pirkko Huurto, 1994).https://joki.finna.fi/Record/tiekko.873173?sid=4731119545
Valitettavasti kuvaukseen sopivaa elokuvaa ei onnistuttu löytämään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Ehdotukset voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Arkkitehti Kai Blomstedt on yleisen kirjaston lähdekirjallisuudessa kovin tuntematon henkilö. Finna-haku "Blomstedt, Kai" antaa 16 osumaa (https://www.finna.fi), lähinnä Arkitekten-lehden artikkeleita. Mukana on myös viite Blomstedtin Teknillisen korkeakoulun diplomityöhön "Tennis-stadion" vuodelta 1934. Se on saatavilla Aalto-yliopiston kautta. Lisätietoja Kai Blomstedtin töistä voisi tiedustella Arkkitehtitoimistojen liitosta (atl.fi), vaikka heidän sivuiltaan löytyvästä hakuportaalista ei suoraan löytynytkään tietoja Kai Blomstedtista. Samoin Arkkitehtuurimuseon kirjaston Finna-haku antoi nollatuloksen. Arkkitehtuurimuseosta saattaisi kuitenkin olla apua Blomstedtin suunnittelemien rakennusten kartoittamisessa. Linkki...
Seuraavista teoksista voisi löytyä jotain tietoa aiheesta:Kylä kartanon mailla: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry : 25-vuotisjuhlajulkaisu, 2009. [Lohja]: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry, 2009.https://finna.fi/Record/lukki.6732?sid=4759425440Jönsböle vuosien varrella = Jönsböle under årens lopp. [Lohja]: Jönsbölen kyläyhdistys - Jönsböle byförening, 1995.https://finna.fi/Record/lukki.121593?sid=4759425932Lohjan kylät ja kaupunginosat. Lohja: Lohjan kylät ry, 2017https://finna.fi/Record/lukki.749138?sid=4759424393Lisäksi tietoa voi kysellä Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistykseltä. Yhdistyksen verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.kirkniemi.fi/ ja sieltä tarkemmin sivulta Yhteydenotto: https://www.kirkniemi.fi/yhteydenotto/
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisia ehdokkaita:Blyton, Enid: Yö, jona lelut heräsivät henkiin (Satukustannus, 1989)Grindley, Sally: Lelulaatikon tarinoita (WSOY, 1997)Laalo, Kirsti: Lelukaupan oudot vieraat (Kirjalito, 1997)Siniluoto, Aili: Lelukaupan nukkejuhlat (kokoelmassa Suomalaisten satujen helmiä 2) (Kirjapaja 2001)
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa toimi useita kymmeniä sotasairaaloita, osa melko lyhytaikaisesti. Suuntaa-antava luettelo sotasairaaloista löytyy Wikipediasta:Luettelo Suomen sotasairaaloista toisen maailmansodan aikana – WikipediaSotavuosien lääkintähuoltoa on käsitellyt lääkintäeversti evp, lääkintähuollon dosentti Ilkka Mäkitie teoksessaan Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina : terveydenhuolto tulikokeessa 1939-1945 (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021). Mäkitalo listaa teoksen liitteissä talvisodan sotasairaalat, ja jatkosodan sotasairaalat sekä syksyn 1941 että talven 1944 osalta. Teoksen sotasairaaloita käsittelevissä luvuissa ei mainita, että mikään sotasairaaloista olisi ollut luonteeltaan salainen. Useiden...
Die Atome und die menschliche Erkenntnis julkaistiin englanniksi nimellä Atoms and human knowlege Bohrin vuonna 1958 ilmestyneessä kirjoituskokoelmassa Atomic physics and human knowledge.Atomic-Physics-and-Human-Knowledge.pdf
Nimimerkin "O. N–nen" turvin kirjoitti ja käänsi Onni Niskanen. Ainakin työväenhenkistä ja vakuutusaiheista tekstiä tuottanut O. N–n oli yksi ja sama mies. Myös kaunokirjallisuutta hän suomensi.Sosialisti-lehden toimitukseen "ylioppilaaksi Porvoosta" tituleerattu Niskanen liittyy 1906, vakuutusvirkailijana Vakuutuksen toimitukseen 1913. SOK:n neuvontatoimiston hoitaja ja Yhteishyvä-lehden vastaava toimittaja hänestä tulee 1914. Hallintoneuvoston äänestyksessä Niskanen päihittää johtokunnan suositteleman maisteri Veli Niemisen: "Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu hra [Väinö] Tanner ehdotti -- vastaehdokkaaksi hra O. Niskasen, jonka ansiot supistuivat siihen, että hän on ylioppilas, on jonkun aikaa toiminut oikolukijana eräässä...
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms....
