Henry Wadsworth Longfellow julkaisi Amerikan intiaanien tarinoihin pohjautuvan eepoksen The Song of Hiawatha vuonna 1855. Tyyliltään eepos muistuttaa Kalevalaa, josta Longfellow saikin vaikutteita. Runon Hiawatha on ojibwe-intiaani, Longfellow sijoittaa hänet Pohjois-Amerikan Keskilänteen. Todellinen Hiawatha oli mohawk-intiaani, päällikkö joka eli 1400-luvun lopulla paljon idempänä. Hiawathan nimi on lainattu irokeeseilta, tarina taas ojibweilta. Runoelma kertoo Hiawathan elämästä syntymästä kuolemaan asti. Runossa esiintyy monien intiaaniheimojen nimiä, voit lukea koko runon englanniksi vaikkapa täältä: http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/LonHiaw.html
Suomeksikin runoelma on ilmestynyt, A.E. Ollikainen on suomentanut sen...
Eeva Kilven runo Laulu rakkaudesta voisi olla tarkoittamasi runo. Se alkaa näin:
"Ja eräänä päivänä me koukistumme toistemme ympärille
ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää,
sinun kulumavikasi minun kihtiini kietoutuneena..."
Runo on mm. kokoelmassa
Kilpi, Eeva: Runoja 1972-1976. WSOY, 1978
http://www.helmet.fi/record=b1339155~S9*fin
Tätä runoantologiaa kannattaa myös selailla:
Pää tallella : runoja ikääntyville / toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto. LK-kirjat, 2008
http://www.helmet.fi/record=b1854303~S9*fin
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Unto Seppäsen näköispatsas paljastettiin 30.10.1960. Pronssisen 2,7 m korkean (jalusta 0,6 m) patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Viljo Savikurki. Henkilöhahmon vieressä olevasta esineestä ei löytynyt painetttua tietoa.
"Suulliset" lähteet kertovat esineen esittävän kannelta. Kirjailija Unto Seppänen oli kotoisin Karjalan Kannakselta, Kanneljärven Liikolan kylästä. Kannel voisi symboloida kotipaikkaa, sekä kirjailijan "sananhelinää".
Kuva patsaasta löytyy esim. kirjasta Suomen muistomerkit osa 8, Kymi.
Vuodesta 1980 lähtien patsas on lakitettu vapun kunniaksi Kouvolan kieltenopiskelijoiden toimesta.
Löysin kahdesta käsityölehdestä kaavat ratsastushousuihin:
Suuri käsityölehti 2004, nro 8, sivut 16 ja 60-61:
Naisten ratsastushousut (koot 160 cm, 168 cm ja 180 cm.) - Ompelumallit kaava-arkilla.
ja
Muotimuksu 2004, nro 2, sivut 35-36 ja 46-49:
mm. tyttöjen ratsastusasu: ratsastushousut ja skottiruutuinen pikkutakki. Ompelumallit kaava-arkilla.
Voit kysyä näitä lehtiä kirjastosta.
Linkistä http://neulekirppu.blogspot.com/2007/04/ratsastushousujen-kaavoja.html löydät pidemmän listan siitä, missä lehdissä on julkaistu ratsastushousujen ja muiden ratsastusvaatteiden kaavoja.
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/...
Tällä hetkellä afroamerikkalaisten määrä, määritelmänä siis amerikkalainen jolla on afrikkalaisia sukujuuria, on noin 40,7 miljoonaa eli 13,5 prosenttia koko asukasmäärästä. Afroamerikkalaiset ovat USA:n toiseksi suurin etninen ryhmä valkoisten jälkeen.
Lähde: http://www.census.gov/Press-Release/www/releases/archives/facts_for_fea…
Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien näyttämiseen julkisesti tarvitaan lupa, myös koulussa. Kirjaston elokuvilla on valtaosin vain lainausoikeus, joka sallii teosten lainaamisen yksityiseen kotikäyttöön. Kirjaston tietokannassa elokuvan teostiedoissa kerrotaan, millaiset oikeudet elokuvalla on. Joillakin elokuvilla voi olla lainausoikeuden lisäksi esitysoikeus kirjaston tilaisuuksissa, mutta niitäkään ei ilman lupaa voi esittää julkisesti esim. koulussa. Kirjaston kokoelmassa joitakin esim. Ylen Tallennemyynnistä ostettuja tallenteita, joilla on koulukäyttölupa.
Asiasta enemmän esim. http://www.koulukino.fi/index.php?id=931 ja http://www.mediakasvatus.fi/artikkelit/elokuvat-opetuskaytossa
Internet Movie Databasessa kerrotaan, että Niko Saarelan äiti on näyttelijä-käsikirjoittaja Tiina Harpf. Niko on hänen ja Erkki Saarelan ainoa lapsi ainakin IMDbn Erkki Saarelan tietojen mukaan.
https://m.imdb.com/name/nm0754327/?ref_=m_nmbio_bio_nm
https://www.imdb.com/name/nm0754325/bio?ref_=nm_dyk_trv_sm#trivia
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
Onkohan patsaasi alabasteria vai marmoria? Alabasteri on Kielitoimiston sanakirjan mukaan läpikuultavaa kipsikiveä ja marmori taas kalkkikiveä.
Kumpaakaan ei kuitenkaan saa puhdistaa vedellä, vaan niiden puhdistuksessa neuvotaan käyttämään tärpättiä ja kiillottamaan ne kiillotusvahalla. Esim. alla tietoa puhdistuksesta:
http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/12/valaisimen-puhdistus.html
Tekijästä kannattaa kysyä taidehuutokaupoista.
Aiheesta on kysytty aiemminkin tällä palstalla:
"Kysytty 2.4.2012:
Hei! Onkohan Mary Elizabeth Fryen runosta "Do not stay at my grave - -" olemassa virallista suomennosta? Televisiosarjoissa ja kuolinilmoituksissa siitä on kyllä monenlaisia versioita (Älä seiso haudallani itkien jne.)."
ja siihen annettu vastaus 4.2.2012 (vastauksen linkki ei enää toimi):
"Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:"
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
Sama tieto, ettei hän koskaan virallisesti julkaissut ja suojannut runoaan, löytyy täältä, kuvauksen...
Joona ja sen rinnakkaisnimi Joonas tulevat Raamatussakin esiintyvästä heprean nimestä Jonah, "kyyhkynen".
Henrikki on Henrik-nimen suomalainen muunnos ja se pohjautuu muinaissaksan Haimrich-nimeen, joka muodostuu sanoista "haim" (koti, talo) ja "rich" (mahtava). Piispa Henrik on Suomen kansallispyhimys.
Lähteet: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Kalevi Hautamäen säveltämän kappaleen Raatteentie nuotti (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) on saatavilla Salon pääkirjastosta.
https://vaski.finna.fi
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Harri Setälä on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä ”Aurinko” ja se alkaa sanoilla: ”Aamu jo on, linnut mun herättää”. Nuotinnos löytyy teoksesta ”Olin laulukirja” (Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen ; ISBN: 951-1-15555-5.) Kyseistä nuottia on saatavilla useasta KESKI-kirjastosta, aineistonhaku ja varauksen teko osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
”Aurinko” on julkaistu v. 2005 CD-levyllä: Lauluvarpuset (esittäjä): 15 vuotta. Levyä ei ole KESKI-kirjastoissa, mutta se on lainattavissa Lappeenrannan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä omassa kirjastossanne.
Alkusanat ”Aurinkoinen armas säteilee, lempeästi hymyilee” ovat Sofie Litheniuksen laulusta ”Päivänsäde”....
Ehdotamme vastaukseksi Robert Ludlumin romaania "Medusan verkko", Hki:Otava,1981,suom. Antti Virtanen. Uusintapainoksia, mm.vuonna 2002. Alkuteos on nimeltään "The Bourne identity". Muita ehdotuksia (kommenteista) ovat Eric van Lustbaderin "Ninja tai Hyun Hee Kimin tosi tapahtumiin perustuva kirja Sieluni kyyneleet. Tapahtumat sijouttuvat Koreaan ja siinä muistaakseni päähenkilöä nuoresta tytöstä lähtien koulutettiin terroristiksi. Tässä blogissa on lyhyesti kerrottu kirjan sisällöstä http://bckirjat.vuodatus.net/blog/1568609/kim-hyun-hee-sieluni-kyynelee… . (Näistä jälkimmäinen oli asiakkaan etsimä kirja, t. Toimitus)
Antologia Vuodet kuin kuiskauksia, toim. Aino Räty-Hämäläinen, sisältää esipuheen mukaan runoja mm. mummo- ja tätienergiasta. Runoja on ryhmitelty aiheen mukaisesti, yksi aihepiireistä on Mummojen ja vaarien valtakunta.
Eeva Kilven teos Animalia sisältää osan "Mummografiaa". Siinä on hyvin kauniita runoja lastenlasten ja mummojen välisestä suhteesta.
Muita mahdollisia kirjoja, joita voisi katsoa
- Pää tallella : runoja ikääntyville, 2008. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Mummojen+runot+on+herkullinen+koko…
- Elämänviisauden kirja, 1992 (aiheina mm. lapsuus, isovanhemmat)
Nettihaulla tuli viittaus Pia Perkiön kirjaan Mummon kulta.
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513143114
Leipäjuusto ja juustoleipä ovat, niin kuin arvelit, maantieteellisesti jakautuneita nimityksiä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan juustoleipä on Kainuun seudulla käytetty termi, kun taas leipäjuustoa tavataan laajasti Pohjanmaalla ja Perä-Pohjolassa. Kielikello-lehdessä kerrotaan näin: "Tuorejuustoihin kuuluva perinteinen suomalainen talonpoikaisjuusto on leipäjuusto, jonka kainuulainen nimitys on juustoleipä. [...] Yleiskielessä pitäisi käyttää nimeä leipäjuusto, joka luokittelee tuotteen juustojen luokkaan, juustoleipä ryhmittyisi leipien luokkaan."
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_716ee71304ba8df246d…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=juustoleip%C3%A4&sms_id=...
Fiona juontaa alkunsa gaelinkielisestä sanasta fionn, joka merkitsee kaunista. Nimi oli varsin suosittu Englannissa ja Skotlannissa 1900-luvun puolivälissä. Suomalaisessa kalenterissa nimeä ei ole, Ranskassa Fionan nimipäivä on 18.10. Lähteet: Dunkling: Everyman's dictionary of first names(1987); Lempiäinen: Suuri etunimikirja(2001); Valitse nimi lapselle(2003).
