Veden muuttaminen viiniksi Kaanaan häissä oli Raamatun mukaan Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko. Johanneksen evankeliumi (2:1–10) kertoo tapahtumasta seuraavalla tavalla: Viikon kolmantena päivänä vietettiin Galilean Kaanassa häitä. Jeesuksen äiti oli siellä, ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa kutsuttiin häihin. Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: »Heillä ei ole viiniä.» Mutta Jeesus vastasi: »Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut.» Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: »Mitä hän teille sanookin, tehkää se.»Siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa juutalaisten tapojen mukaisia pesuja varten; ne olivat parin kolmen mitan vetoisia. Jeesus sanoi palvelijoille: »Täyttäkää astiat vedellä», ja he täyttivät ne...
Eri koirarotujen luuston rakenne vaihtelee enemmän kuin millään muulla nisäkäslajilla. Osa piirteistä on tullut jo kauan sitten kesyyntymisprosessin aikana, mutta osa johtuu siitä, että ihminen on vaikuttanut hyödyllisiksi tai miellyttäväksi koettuihin piirteisiin jalostamalla niitä. Joidenkin rotujen jalostuksessa suositaan lyhyttä töpöhäntää, kun taas toisilla parempana pidetään kippuralla olevaa korkkiruuvihäntää tai jopa hännättömyyttä. Metsästyskoirat tarvitsevat saaliin perässä juostessaan ja nopeitakin käännöksiä tehdessään häntää tasapainottamaan liikettä enemmän kuin vaikkapa seurakoirat. Arktiset rekikoirat tarvitsevat pitkää häntää kasvojen suojaamiseen nukkuessaan lumessa. Riippuu siis koiran "käyttötarkoituksestakin", mitä...
Semmittäin ja semminkin ovat puhekielisiä ja murteellisia sanoja. Semmittäin tarkoittaa samaa kuin nimittäin tai siis ja sitä käytetään perusteluna. Semminkin vastaa sanoja kumminkin, silti tai joskus mieluummin, tilanteesta riippuen. Kumpikaan ei kuulu yleiskieleen, mutta molemmat ovat monille murteille tyypillisiä ja arkisessa puheessa luontevia.
Sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri ovat läsnä eduskunnan istunnoissa, joissa käsittellään heidän kertomusta toiminnastaan.
Oikeusasiamies esittelee kertomuksen lähetekeskustelussa esim. PTK 136/2020 ja antaa keskustelun loppupuheenvuoron https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2020+6.aspx
Vuosimertomuksen ainoassa käsittelyssä oikeusasiamies myös osallistui keskusteluun, esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx
Oikeusasiamiehen kertomusten käsittelytietoihin ja asiakirjoihin sekä pöytäkirjoihin pääset tutustumaan tämän linkin kautta https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22oikeusasiamiehen%20AND%20kertomus%...
Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta voi tarkastella eläkevarojen kehitystä. Aikasarja alkaa vuodesta 1962. Voit valita taulukosta erikseen tietyn eläkerahaston tai yhteensä-valinnalla kaikkien rahastojen kokonaisvarat.
https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__180tyoelakkeiden_rahoitus__40…
Nimenmuutoksen voit tehdä ainoastaan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vielä emme voi tietää, mitä suomalaiset firmat, suomen päättäjät tai suomalaiset urheilijat aikovat tehdä.
6.12.21 Yle uutisoi, että USA aikoo asettaa olympialaiset diplomaattiseen boikottiin. Diplomaattisesta boikotista huolimatta urheilijat voivat osallistua kisoihin. Naisten tennisliitto WTA on kuitenkin perunut kaikki turnauksensa Kiinassa tennispelaaja Peng Shuain katoamistapaukseen takia. Yle.fi
The New York Times kertoi 7.12.21 Australian ja Italian liittyvän boikottiin. Muut maat vielä harkitsevat suhtautumistaan. Nytimes.com
Suomalaista kaunokirjallisuutta, joka kuvaisi ylisukupolvista huono-osaisuutta, ei teemoista juurikaan löydy. Ylisukupolvisuutta käsitellään lähinnä traumojen kautta, esim. sota. Seuraavista teoksista voi löytyä aiheeseen liittyvää:
Anna Takala:Sinä olet suruni
Olli Jalonen:Poikakirja
Hanna Hauru:Jääkansi
Satu Vasantola:En palaa takaisin koskaan
Kirsti Ellilä:Tuntemattomat
Varteenotettava tarjokas voisi olla Caj Westerberg. Hänen kokoelmassaan Reviirilaulu (Otava, 1978) on sanoin "Ellei ihmistä häiritä" alkava runo, jossa aiheena on häirityksi tuleminen seuraamuksineen.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan ja on tosiaan luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Kirjaa ei voi varata, mutta sitä voi mennä lukemaan kirjaston aukioloaikoina. Lisätietoja saa Pasilan kirjastosta: (09) 310 85001.
Wegelius, K. A.: För Finlands frihet : jägarrörelsen i södra och mellersta Österbotten (1937) kirjasta löytyy Isotalo, Antti (jääkäri) niin tekstissä kuin kuvassakin,
Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild. [I] (1919) kirjasta löytyy vähintään Isotalo, Antti (jääkäri) kuvassa
myös Svenska Skyddskåristen –aikakauslehdessä (1.9.1920 nro 17, s. 7) kerrotaan jo edellä mainitusta henkilöstä.
Lupaavalta vaikutti myös niin englanniksi kuin ruotsiksikin oleva Ylikankaan Heikin puukkojunkkareihin liittyvä teos Knivjunkarna : våldskriminaliteten i Sydösterbotten 1790-1825 ja The knife fighters : violent crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825, mutta niissä ei kuitenkaan tarkemmin kerrota Isoosta Antista.
Alahärmä ja Ylihärmä ovat...
Kysymäsi kirja näyttää olevan loppuunmyyty, eli se ei ole saatavissa kirjakaupoista. Kirjaa voi etsiä antikvariaateista tai niiden verkkokaupoista, esim. Antikvariaatti.net (https://www.antikvariaatti.net/) tai Antikvaari.fi (https://www.antikvaari.fi/). Näissä kummassakin tosin näyttäisi olevan tarjolla vain vanhempia painoksia.
Elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksesta löytyy kattavasti tietoa myös verkosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Fineli-tietokannasta: https://fineli.fi/fineli/fi/index.
Henry Millerin teos Salamurhaajien aika : proosallinen tutkielma Rimbaud'sta (suom. Einari Aaltonen ja Seppo Lahtinen, Sammakko 2000) kuuluu lukuisien krijastojen kokoelmiin. Teosta on saatavana myös oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/vaski.372569
Mikäli oli kyse siitä, että haluaisit hankkia kirjan omaksi, niin kannattaa tutkia nettiantikvariaatteja tai nettikirjakauppoja. Joissakin nettikirjakaupoissa teosta näyttäisi olevan vielä saatavana.
On varmaan parasta ottaa yhteyttä Vaalan kuntaan, Kunnan puhelinvaihteen numero on (08) 5875 6000, avoinna viraston aukioloaikoina. Ne löytyvät verkkosivulta https://www.vaala.fi/yhteystiedot-2
Myös Vaalan kirjasto saattaisi osata auttaa: https://www.vaala.fi/hyvinvointi/kirjasto/
Vanhat Anna-lehden vuosikerrat vuodesta 1980 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa Helsingissä. Voit siis käydä siellä etsimässä kyseisen artikkelin ja ottaa siitä valokopion. Kotilainaan vanhoja lehtiä ei saa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
Kyseessä voisi tuntomerkkien perusteella olla Daniel Bergmanin vuonna 1989 ohjaama ruotsalainen elokuva "Kajsa Kavat" (suom. Kaisa Kullanmuru), joka perustuu Astrid Lindgrenin alkuperäisteokseen. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 1991 ja se on esitetty YLE TV2:ssa ainakin joulukuussa 1995.
Lisätietoja elokuvasta:
Elonet
Svensk Filmdatabas
IMDb
Pahoittelen, jos sinulle tuli palvelustamme huono mieli. Helmet-chatissä vastataan tietysti kaikkiin sinne saapuvin kysymyksiin, mutta kaikkiin kysymyksiin ei anneta lopullista vastausta, Chat-palvelun luonteeseen kuuluu, että kysyjä varsin usein ohjataan toiseen palveluun tai esimerkiksi johonkin Helmet-kirjastoon. Chat-vastaaja ei toisaalta ehdi laatia kovin laajoja ja syvällisiä vastauksia, toisaalta haluamme myös kertoa palveluista, joista asiakas saa varmasti hyvän vastauksen kysymykseensä. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mitä kysyit chatissä. Jos olet pyytänyt esimerkiksi kirjasuosituksia, vastaaja on ehkä ajatellut, että saat paremman listan tilanteessa, jossa asiaa ehditään vähän miettiä. Chatissä kaikki tapahtuu kovin...
Helmet-kirjastojen rekisteristä poistetaan asiakastiedot, jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen eikä kortilla ole selvittämättömiä lainoja ja maksuja.
Sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Järeä Patteristo 3 perustettiin Tapanilassa, pääosin helsinkiläisistä ja Helsingissä asuvista siirtoväkeen kuuluvista. Sen 2. Patteri sijoitettiin heinäkuussa 1941 Laikon Väärämäkeen, josta se siirrettiin elokuun alussa Rautjärven Vähikkälän kylään, ja sieltä Aunuksen suunnalle, jossa patteri otti osaa Tuulosjoen taisteluun 4.9. 2. Patteri siirrettiin 13.9. VII AK:aan Prääzän ja Petroskoin suunnalle, ja marraskuussa patteri asettui lopullisesti Lotinanpeltoon, jossa se oli aina 21.6.1944 saakka.
Järeä Patteristo 3:n ja sen 2. Patterin säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Niistä selviää tarkemmin patterin sotatie ja arki.
Lisätietoja löytyy myös patteriston historiikista...
