Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Löysimme viitteitä ainoastaan kirjailijasta nimeltä Ibrahim Amin Baldar. Tarkoitatkohan ehkä häntä? Hänen teoksiaan ei näytä Tampereen seudun kirjastoissa olevan, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta löytyisi ainakin: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbaldar%20ibrahim__Orightre…
Kannattaa kysyä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi!
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Amin_Baldar
https://kurdishacademy.org/?page_id=722
Forssan museosta kysymykseen vastattiin seuraavasti:
Matkustamisesta tuohon aikaan ei ihan helposti löydä tietoja. Forssasta on yleisimmin varmaankin lähdetty Hämeenlinnan tai Turun suuntaan. Ja tuohon aikaan luultavasti hevoskyydillä. Ensimmäiset linja-autot liikennöivät täällä lounaisessa Hämeessä vasta 1920-luvulla. Ihmisten kulkemisesta huolehtivat kievarit, jollainen Forssassakin saattoi tuolloin vielä toimia. Forssan historian (Risto Peltovuori) mukaan Laakson majatalo olisi palvellut kulkijoita vuoteen 1920 asti. Portaan kievari Hämeen härkätiellä taitaa olla Suomen viimeisimpiä toiminnassa olleita kievareita.
Tavararahtia oli Riihimäen asemalta kuljetettu 1860-luvulta lähtien Tammelaan ja Forssaan hevospelein (...
Suomen ensimmäiset autosuunnistuskilpailut järjestettiin jo 20-luvun lopulla, ja st-harrastus (suunnistus- ja tarkkuusajo) pääsi meillä hyvään alkuun jo ennen sotia. Suomen mestaruudesta lajissa alettiin virallisesti kilpailla vuonna 1953. Vuonna 1957 ilmestyi Autourheilun kansallisen kilpailulautakunnan kustantamana ensimmäinen suomenkielisen opaskirja aiheesta, Ensio Kivisen Autosuunnistaminen.
Autosuunnistus ei kuitenkaan ole saanut osakseen kovinkaan paljon julkisuutta ja autourheilulajina se on jäänyt verrattain tuntemattomaksi. Suomen moottoriurheilu -teoksen mukaan syynä tähän on paljolti se, että st-ajot ajetaan yleensä öiseen aikaan ja reitti pidetään salaisena lähtöön saakka, minkä vuoksi yleisö ei voi kilpailua...
Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Löysin Pienten Helsinki sivustolta listauksen Helsinki-aiheisista lastenkirjoista. Linkki listaan.
Kirjoista ainakin Noora Lehtisen Hilma-täti ja kuutamoseikkailu. Linkki Helmet hakuun
ja Iida Siimeksen Juniorimatkailijan Helsinki. Linkki Helmet hakuun. Voisivat sopia.
Anniina Holmbergin Karkausyön ratikkamatka : lastenkirja Helsingistä on kylläkin kuvakirja, mutta voisi silti olla hauska lahja. Linkki helmet hakuun.
Kun hain Helmetistä hakusanalla Helsinki ja rajasin aineiston lastenkirjaksi, sain 92 kirjan listan (osa toki saman kirjan eri painoksia ja kuvakirjoja) Linkki Helmet hakutulokseen
Listan kirjoista voisi harkita koirafaneille Antti Ala-jokimäen Armas Karviainen : dimangein ja smaragdein koristellun...
Ohjeet vaalitulosten löytämiseen on koottu vaalit.fi-sivulle. Tilastokeskuksen osalta sivun linkki vie vanhoille sivuille. Tästä pääset suoraan uusien sivujen eduskuntavaaleja koskeviin tilastoihin: Eduskuntavaalit - Tilastokeskus (stat.fi)
Myös hillassa on runsaasti marjojen säilyvyyttä parantavaa bentsoehappoa. "Lakassa on lisäksi B-ryhmän vitamiineja, useita kivennäisaineita kuten kaliumia, kuparia ja magnesiumia, sekä fenolihappoja ja flavonoideja. Lakassa on runsaasti fenoliyhdisteisiin kuuluvaa ellagihappoa eli ellagitanniinia [..]".
martat.fi. Lakka.
Vastauksesi kysymykseen on vähän sekä että.
Sekä Sunila että Karhula ovat Kotkan kaupunginosia. Kotkan kaupungin sivuilla on esitelty Kotkan asuinalueita ja "asuinalueet on pääosin linjattu asemakaavan mukaan". https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuinalueet/
Ennen vuoden 1977 kuntaliitoksia Sunila oli yksi Karhulan kauppalan kauppalanosista. Etenkin puhekielessä Karhulaa saatetaan edelleen käyttää kuvaamaan laajempaa aluetta kuin pelkkää Karhulan kaupunginosaa ja tällöin Sunila voidaan katsoa osaksi Karhulaa. (Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=khriFEa5t7g)
Karhulan kartan vuodelta 1951 näkee mm. tällä videolla https://www.youtube.com/watch?v=dmxX9Pk3rDY
Etsin tiedon Kansanvalistusseuran kalenterista vuodelta 1883. Tämä kalenteri kuten monet muutkin pienpainatteet löytyvät sähköisinä Kansalliskirjaston verkosta. ne löytyvät helpoiten finna.fi -sivuston kautta. Vuonna 1883 ensimmäinen helluntaipäivä oli 13.5. ja toinen helluntaipäivä 14.5.
Linkki Kansanvalistusseuran kalenteriin:
https://www.doria.fi/bitstream/10024/98438/1/Kansanwalistusseuran_kalenteri.pdf
Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Vanhoja asukastietoja kannattaa tiedustella talon isännöitsijältä. Etuovi.com-sivuston mukaan taloyhtiön nimi on Asunto Oy Wesa. Asiakastieto-sivustolta selviää, että isänöitsijänä toimii Isännöinti Luotsi.Lähteet:https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/helsinki/ullanlinna/taloyhtiot/0221660-6/asunto-oy-wesahttps://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/asunto-oy-wesa/02216606/yleiskuva
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua laulun löytämisessä. Mutta, muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En löytänyt asiaan vastausta nopean etsinnän tuloksena.Voit yrittää selvittää asiaa itse ainakin paria eri kautta. Ensinnäkin voit olla yhteydessä Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI), joka arkistoi vanhoja radio-ohjelmia ja tarjoaa tietopalvelua ohjelmien löytämiseen: https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/rtva-tietopalvelu/ Toiseksi voit tutkia asiaa 1960-luvun Helsingin lehtien kautta (esim. Helsingin sanomat, Itäinen Helsinki - näitä voi lukea Helsingissä muun muassa Pasilan kirjastossa, Helsingin sanomia myös verkossa maksullisesti HS aikakoneen kautta), jotka ovat saattaneet uutisoida itse esiintymisestä tai vaihtoehtoisesti päivän radio-ohjelmistosta.Kolmanneksi asiaa voi tiedustella Roihuvuorta...
Hei,Tuossahan on mielestäni yksiseliiteisesti sanottu, että Öja erotettiin Kruunupyystä 1932 itsenäisesksi kunnasi. 1969 liitettiin Kaarela ja Öja Kaarela-nimiseksi kunnaksi, joka sitten liitettiin osaksi Kokkolaa 1977. Mikään ei ole ristiriidassa tämän kanssa. Jos tarkoitat tuora Emäpitäjä: Kaarela, on kyseessä kirkkopitäjä, johon Öja kuuluu/kuului.
