Suomenkielisenä ilmaus löytyy suomalaisista sanomalehdistä joko muodossa "uusin huuto" tai "viimeinen huuto" noin 1930-luvulta alkaen. Ranskankielinen muoto "dernier cri" löytyy suomenkielisestä lehdistöstä 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja ruotsinkielisestä hieman aiemmin, noin 1890-luvulta alkaen.En löytänyt tarkkaa tietoa, milloin sanontaa on alettu käyttää esim. muodin uutuuksista, mutta sanonnan taustat ovat keskiajalla, jolloin uutisia kirjaimellisesti huudettiin kaduilla.
Rajojen yli tapahtuvan muuttoliikkeen vuoksi tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eivät ole sama joukko eri vuosina, joten aivan täsmällistä vastausta ei siis tähän ole.Lähelle vastausta kuitenkin pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Kuolleet-tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. Uusin saatavilla oleva tieto on vuoden 2024 lopun tieto. 1947 syntyneet ovat vuoden 2024 lopussa olleet 77-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynyttä kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 74 142.Lähde: kuolleet-tilasto (https://stat.fi/fi/tilasto/kuol), tietokantataulukko 12ap --...
Kahden tai useamman kielen välillä vaihtelua keskustelussa kutsutaan koodinvaihdoksi. Koodinvaihtoa voi esiintyä käytännössä minkä tahansa kielten välillä ja esim. suomessa sitä tapahtuu ruotsin ja suomen välillä mm. suomenruotsalaisten keskuudessa. Suomessa englantia puhuu väestöstä n. 90%, joten varsinkin englanninkielen käyttö koodinvaihdossa ei ole yllättävää. Koodinvaihtoa on havaittu ilmiönä 1900-luvun puolivälistä lähtien ja tarkemmin sitä alettiin tutkia vuosisadan lopulla.Antamissasi esimerkeissä on kyse erityisesti koodinvaihdollisesta ilmaisusta, jolla esim. kiteytetään oma näkökulma jostain aiheesta tai vahvistetaan jotain toteamaa ennestään. Koodinvaihdolle keskustelussa on monia syitä riippuen tilanteesta, puhujista ja...
Hei,
Kyseessä lienee Silvia Hosseini. Esseekokoelmassaan "Pölyn ylistys" hän visioi häikäisevää kulutusjuhlaa elävän Dubain tulevaisuutta. Kuultiin päivän mietelauseena 26.5.2021.
Ottaisitko yhteyttä Karhusuon kirjastoon tai johonkin muuhun Helmet kirjastoon. Voimme puhelimessa selvitellä omatoimikirjaston lainausongelmat nopeimmin. Helmet kirjastot
Helsingin Sanomissa on sopivasti tänään 7.10.2021 julkaistu juttu suppilovahveroista (maksumuuri, jos ei ole omaa tilausta, jutun voi lukea kirjastossa). Siinä biologi, sienitutkija ja -kirjailija Jarkko Korhonen arvioi, että suppilovahveron suosio alkoi sienikirjojen havainnollisista värikuvista. Hänkin muistelee, ettei hänen lapsuudessaan 1980-luvulla vielä etsitty suppilovahveroita. Sen jälkeen suppilovahveroiden käyttö ruokasieninä on yleistynyt.
Löydät sähkökitarat Helmet-haulla helpoimmin kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat sähkökitara esine.
Kallion kirjastossa on kaksi lainattavaa sähkökitaraa (Yamaha ja Ibanez), mutta tällä hetkellä ne ovat lainassa. Voit tarkistaa ajankohtaisen tilanteen HelMeti-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ss%C3%A4hk%C3%B6kitara%20es…
Michael Franzese on entinen mafiapomo, joka kuului Colombon mafiasukuun. Nykyään hän on katkaissut kaikki suhteet mafiaan. Hänen elämäkertansa Veriliitto on lainattavissa kirjastosta.
Michael Franzese: Veriliitto OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1473193
Boken är tydligen trasig och raderad eftersom den inte går att reparera.
Du bör göra ett anskaffningsförslag för boken till Helmet bibliotek. https://www.helmet.fi/sv-FI/Info/Anskaffningsforslag
Förhoppningsvis finns boken fortfarande att köpa.
Valitettavasti tähän on todella haastavaa löytää vastausta. Tiedustelin asiaa k-kauppiasliitosta ja sieltä vastattiin ettei heillä ole tällaisia listoja. K-kauppoja pyörittävät yksityisyrittäjät ja vaihtelu on todella suurta. K-kauppiaita on tällä hetkellä yli tuhat ja viime vuonna aloitti 56 uutta yrittäjää. Mitään rekisteritietoja kauppiaista entisistä tai nykyisistä ei voi ulkopuolisille antaa.
Lähde: https://www.k-kauppiasliitto.fi/
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Etsin Kirjasammon kautta kirjoja aiheen 'purjehdus' perusteella, mutta en löytänyt mitään kuvaukseesi sopivaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/purjehdus
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Suomen kielen verkkokursseja löytyy koottuna Makupalat.fi-palvelusta, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/suomen%20kieli%20AND%20oppimate…;
Helmet.fi:n kokoelmissa on esimerkiksi
Lue ja opi suomea : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle, Aho, Jenni, kirjoittaja.Helsinki : Oppian, 2022
Hauska tavata! : opin suomea, Paavilainen, Ulla, kirjoittaja. Helsinki : Suomen Kustannusyhdistys ry, 2022.
Suomen mestari-oppikirjasarja, Gehring Sonja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(suomen%20mestari%20%3….
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Hei,
voisiko se olla John Praterin kuvakirja jonka nimi on Lahja. Se on julkaistu vuonna 1985 ja kertoo mielikuvitusmatkasta pahvilaatikolla ja on tosiaan tuollainen tekstitön kirja.
Löytyy Vaara-kirjastojen kokoelmasta: Lahja | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi).
Runoa ei ilmeisesti ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi. Kävin läpi Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan ja kirjastosta löytyviä Leino-käännösten kirjoja enkä löytänyt käännöksiä. Kysyin asiaa vielä varmuuden vuoksi Eino Leino -seurasta. Sieltä sain vahvistuksen siitä, että Kyltyyri-runoa ei ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi, mutta kuulin, että saksannos on olemassa. Ilmoita, jos olet kiinnostunut saksannoksesta. Voin lähettää sen sinulle suoraan sähköpostiin.
Lähteet:
Käännöstietokanta
Tenniksen pistejärjestelmän keksijä ei ole tiedossa. Se tiedetään, että järjestelmä on peräisin lajin alkuajoilta, 1100-1200-luvulta.
Lähde:
Encyclopædia Britannica: https://www.britannica.com/sports/tennis
MTV-teatteri, sittemmin MTV Draama Oy, oli toiminnassa 1965-2000. Vuonna 2000 se myytiin tuotantoyhtiö Jarowskijlle, mikä on voinut vaikuttaa sarjojen esitysoikeuksiin. Asiasta voisi kysyä myös yhtiöiltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät näiltä sivuilta: https://jarowskij.fi/yhteys/, https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot.
Lähteet:
MTV:n uutiset: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-oy-myy-draamatuotantonsa/179228…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/MTV-teatteri
