Kristalli eli kristallilasi on määritelmältään lasia, johon on piioksidin eli kvartsin lisäksi lisätty lyijymonoksidia. Graniitti puolestaan koostuu punertavasta tai harmaasta maasälvästä, kvartsista ja kiilteestä. Graniitista löytyy siis samoja mineraaleja, mutta mainitsemasi kiviaines ei ole määritelmän mukaan kristallia. Lisätietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Virkkunen: Suomen kivet sekä Taipale: Kivet : etsijän ja keräilijän opas.
Khinchidi on hindinkielinen nimitys kasvisruokalajeille, joissa on riisiä ja linssejä. Linkki Mangojauhetta blogiin
Hieman eritavoin maustetun Bhuna khinchidin ohje löytyy Pinjan herkkula blogista. Linkki blogiin
Myös Vegeviettelys blogissa on riisi-linssi padan ohje. Linkki blogiin
Useimmista intialaisista keittokirjoista löytyy riisi-linssi ruoka. Esim. Suuri intialainen keittokirja : 325 helppoa ja herkullista ruokaohjetta aidosta intialaisesta keittiöstä / Mridula Baljekar, Rafi Fernandez, Shehzad Husain ja Manisha Kanani ; suomentanut Kiti Szalai ; [valokuvat: Edward Allwright ... et al.]. Kirjat löytyvät tarkennetulla haulla ja hakusanoilla intia ja keittokirjat. Linkki Helmet hakutulokseen
Oikeusministeriö tiedotti kesäkuussa ehdokkaiden kannattamisesta: Jos hakemusasiakirjoja tarkastettaessa huomataan, että sama henkilö on kannattajana kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, Helsingin vaalipiirilautakunta poistaa hänen nimensä kaikista valitsijayhdistyksistä.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen totesi Helsingin sanomien jutussa samaan tapaan: Jos Helsingin vaalipiirilautakunta huomaa asiakirjoja läpi käydessään saman nimen useamman valitsijayhdistyksen joukossa, niin nimi vedetään yli molemmista. Tietenkin moni pystyy keräämään yli 20 000 nimeä taakseen, eli siinä mielessä sillä ei välttämättä ole isoa käytännön merkitystä. Mutta periaatteessa tällaisillakin poistoilla voi olla merkitystä, jos kannatus on hilkulla.
Roosa Pöyhtäri on kirjoittanut 22.9.2021 Iltasanomiin artikkelin kirjojen arvosta. Hän lainaa Vesa Hörkköä Brahen Antikvariaatista ja Mikko Vartiaista Vantaan Antikvariaatista. Haastateltujen mukaan "Kirjan hinta perustuu ennen kaikkea teoksen kuntoon, kysyntään ja kirjan harvinaisuuteen, mutta mikään näistä tekijöistä ei vielä yksin riitä tekemään kirjasta arvokasta." Linkki artikkeliin.
Kirjojen eri painosten arvoa ja kirjan kunnon vaikutusta hintaan voi vertailla vaikkapa antikvariaattien sivuilta. Esim Kauppiaiden yhteisistä sivustoista: antikka.net, antikvaari.fi, antikvariaatti.net, kirjapino.fi. Kirjojen arvosta voi kysyä myös Bibliofiilien seurasta. Linkki:https://www....
Yleisten kirjastojen rooli lukemisen ja lukuharrastuksen tukemisessa on ollut - ja on - hyvin moninainen aina tarjolla olevan aineiston valinnasta satuhetkiin, lukuhaasteisiin ja kirjailijavierailuihin. Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta.
Eskola, Eija: Tarinaa kirjastoista ja lukemisesta vuosilta 1910-1970 (BoD, 2019)
Kirjastot aikuisten lukemisen edistäjinä (Helsingin kaupunki, 2018), myös verkkojulkaisuna: https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kirjastot%20aikuis…
Luukkanen, Tarja Liisa: Mitä maalaiskansa luki? : kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861-1918 (SKS, 2016)
Tuomi, Pirjo: Kirjojen keskellä : kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuden asiantuntijana (Avain, 2011)
Jos on niin, että et saa sähköpostiisi linkkiä Oletko unohtanut tunnuslukusi -sivuston tarjoaman linkin kautta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin , kirjastolla ei joko ole sinun sähköpostitietojasi tai kirjastokorttisi on vanhentunut. Jos asiakas ei käytä Helmet-korttiaan kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään aineistoa lainassa, hänen tietonsa putoavat asiakasrekisteristä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
Tässä tapauksessa asialle voi oikein tehdä mitään matkustamatta pääkaupunkiseudulle. Mutta onneksi voit käyttää odottaessasi Piki-kirjastojen erinomaisia palveluja. Jatkossa kenenkään ei tarvitse välttämättä hankkia toisen alueen kirjastokorttia...
Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti....
Yrjö Kaijärven suomennos Hjalmar Gullbergin runosta Kyssande vind eli Suuteleva tuuli sisältyy teokseen Rakkausrunoja : valimoima maailmankirjallisuudesta (toim. Anneli Qveflander, 1953).
Helsingissä teosta näyttäisi olevan lainattavissa ainoastaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
https://finna.fi/Record/helka.9928309863506253?sid=3562670456
SKS:n kirjasto on kaikille avoin kirjastossa, jossa lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti. Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.finlit.fi/kirjasto/
Kirja päättyy Poonan kirjeeseen Shiraz-veljelleen eli lukemastasi kirjasta ei ole puuttunut sivuja. Joskus kirjan loppu jää avoimeksi eli kaikki asiat eivät selviä. Rakas Poona on viides osa Fossumin Konrad Sejer -sarjaa, joten ehkä jotkut asioista selviävät sarjan seuraavissa osissa.
Konrad Sejer sarjan osat luettelona: https://fi.wikipedia.org/wiki/Karin_Fossum
Kirjastojen asiakkaat voivat lukea ja kuunnella kotimaisen Ellibs-ekirjapalvelun kirjoja ja äänikirjoja. Jos haluat oman ekirjasi kirjastojen ulottuville, ota suoraan yhteyttä Ellibsiin. Jotta saat teoksesi Ellibsin kautta jakoon, sinun täytyy laatia Ellibsin kanssa jakelusopimus. Ota Ellibsiin yhteysttä ja sovi asioista suoraan heidän kanssaan.
Ellibs-palvelu kustantajille:
https://www.ellibs.com/fi/node/146265
Listaa kuntien yhteiseen e-kirjastoon liittyvistä kunnista/kirjastoista ei ole vielä julkaistu, mutta Kansalliskirjaston tiedotteissa on puhuttu, että alussa mukana olisi noin 85% kunnista.
E-kirjaston käyttö edellyttää, että oma kotikunta on solminut sopimuksen e-kirjastoon liittymisestä. Sopimus on kuntakohtainen, joten mikäli oma kotikunta ei sopimusta tee, ei palvelua voi myöskään käyttää, vaikka kirjastokimpan muut kirjastot olisivatkin mukana. Asiakkaat saavat e-kirjaston käyttöönsä vahvan tunnistautumisen kautta, joten pelkkä kirjastokortin olemassaolo jonkin mukana olevan kunnan kirjastoon ei riitä.
Lisätietoa ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy E-kirjaston verkkosivuilta.
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Suomenkielistä nimeä ei liene vielä keksitty tai ainakaan vakinaistettu. Lehti oli varmaan keksinyt hyvän kuvailevan nimen aiheelle.Löysin englanninkielisen kirjan Derek Gladwin:Gastro-modernism: Food, Literature, Culture. Linkki sivustolleEi ehkä aivan sama asia, mutta tutkailee ilmiötä modernissa kirjallisuudessa. Kulinarismi kirjallisuudessa haulla löytyy kyllä monia sekä suomen- että englanninkielisiä listoja kaunokirjallisuudesta, jossa käsitellään ruokaa. Esim. Turun sanomien artikkeli Ruoka viini ja nautinto tai Atlantic -lehden THE 12 MOST UNFORGETTABLE DESCRIPTIONS OF FOOD IN LITERATURE
