Kansalliskirjaston erikoislukusaliin voit tilata luettavaksi Koiramme-lehtiä, mutta kotilainaksi niitä ei voi lainata. Aikaväliltä 1979–92 löytyy kaikki numerot, paitsi 1984 nro12 ja 1989 nro 2-3, 6-9. Kansalliskirjastossa voit tiedustelle artikkeleiden kopioinnista tai valokuvaamisesta.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=4871913438Yhteystiedot ja aukioloajat:https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
HeiAinakin näissä kirjoissa tehdään käpylehmiä. Linkit vie Outi-verkkokirjastoon, mistä voit tehdä niihin varauksen.Kuinka käpylehmä ammuu | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot 2A:n kamut ja Nuttura-Hulda | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastotSOITA, SOITA, KISSANKELLO : ESTER AHOKAISEN VALITTUJA RUNOJA JA.. | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
Tilastojen saaminen koko Suomen laajuisesti taitaa olla melko mahdotonta.Sanasto kertoo lainamäärien laskennasta näin:"Sanasto kerää vuosittain tiedot yleisten kirjastojen sekä korkeakoulukirjastojen lainatapahtumista. Valtaosa kirjastoista ei toimita lainaustilastoja itse, vaan tiedot saadaan suoraan järjestelmätoimittajilta, kuten Axiell Finlandilta ja Kohalta. Suomessa ei ole olemassa mitään kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonne tiedot lainauksista kertyisivät valtakunnallisesti kaikista kirjastoista." Linkki Sanaston sivulle
Kyseessä on öljysäiliö. Helsingin kaupungin verkkosivuilta löytyy Vasikkasaaren virtuaalikierros, jonka mukaan Vasikkasaaren öljysäiliöt rakennettiin ensimmäisen maailmansodan alla laivaston polttoainesäiliöiksi. Ks. linkki.
Henkilö, johon viittaat, oli Iso-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour. Hän välitti marraskuussa 1917 kirjeitse tiedon maan juutalaisyhteisön johtoon kuuluneelle Rothschildille tiedon britti-imperiumin tuesta juutalaisten kansallisen kodin perustamiselle Palestiinaan. Balfourin kirje on sittemmin tullut tunnetuksi nimellä Balfourin julistus. Aiheesta voi lukea lisää Suomen Lähi-idän instituutin verkkosivulla olevasta artikkelista, jonka on kirjoittanut Palestiinaan ja Libanoniin erikoistunut tutkijatohtori Tiina Järvi Tampereen yliopistosta: https://lahi-itanyt.fi/nyt/balfour-100-britannia-palestiina-ja-historiallinen-vastuu/ Suomen Evankelis-Luterilaisen kirkon verkkosivun mukaan Jeesus Nasaretilainen syntyi Palestiinassa,...
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Jääkiekon SM-liiga avattiin 26.9.1982 HIFK-Ilves, SaiPa-Jokerit, Tappara-Ässät, Lukko-TPS, K-reipas-Kärpät -otteluilla. HS aikakone. Helsingin Sanomat 25.9.1982, s. 32.
Sana strained tarkoittaa jogurtin yhteydessä siivilöityä jugurttia eli kreikkalaista jogurttia. "Siivilöity jogurtti on hyvin perinteinen tuorejuustotuote, ja sillä on eri nimiä alkuperäalueesta riippuen. Joissakin maissa sitä kutsutaan kreikkalaiseksi jogurtiksi, Lähi-idässä labnehiksi ja Pohjois-Euroopan maissa skyriksi. Linkki GEA.
Kyseessä on Georg Riedelin säveltämä laulu Oppochnervisan eli Grisen gal i granens topp (1971) elokuvaan Vaahteramäen Eemelistä. Laulun sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren ja ne on suomentanut Jukka Itkonen. Suomeksi laulu on saanut nimen Matalakorkeaveisu. Laulu löytyy musiikin oppikirjasta Musikantti 1 - 2.https://finna.fi/Record/helmet.1069274?sid=5247890896https://www.astridlindgren.com/se/om-astrid-lindgren/verken/sangerna
Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1956 TES-TV:n ja 1957 Yleisradion koelähetyksillä, mutta Pohjois-Suomessa tv-ohjelmat alkoivat näkyä vasta Pyhätunturin maston valmistuttua vuonna 1967. Artikkelin ilmaus "samoihin aikoihin" ei siis ole kovin täsmällinen.Lähteet:Jukka Kortti: Televisio 1960-luvun suomalaisen kulutusmentaliteetin rakentajana (file:///C:/Users/kirmari/Downloads/0018-2362_107_1_televisi.pdf )Raimo Mäkelä: Kun televisio tuli Suomeen (https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/)Ylen uutissivusto: https://yle.fi/a/20-155520
Näillä tiedoilla en löytänyt elokuvaa. Kenties löydät sen itse seuraavista lähteistä.Elokuvauutiset kertoo Sutherlansin työstä ja elokuvia kuvaillaan hieman. Linkki sivustolle.Wikipediassa Sutherlansdin elokuvat ja roolit niissä on listattu ilmestymisjärjestyksessä suomeksi. Linkki Wikipediaan.Sfanytime.com lösi elokuvia hakusanoilla "mies pyörätuolissa". Linkki sivustolle.
Vanhojentansseista tutun kikapoo- tai cicapo-tanssin nimi liittyy musiikkiin, jonka tahtiin sitä on tanssittu. Venäläis-amerikkalaista alkuperää olevan seuratanssin alkuperäinen musiikki oli yhdysvaltalaisen säveltäjän Harry von Tilzerin kappale My pretty little Kickapoo (1904), joka kertoo kickapoo-alkuperäiskansaan kuuluvasta nuoresta naisesta. Sen sijaan suomalaisissa vanhojentansseissa kikapoota on jo pitkään tanssittu Max Oscheitin Picador-marssin (1912) tahtiin, joten kikapoo voisi olla myös leikillinen väännös espanjalaisiin härkätaistelijoihin viittaavasta picadorista. Lisätietoja tanssiaskelista ja musiikista löytyy täältä: https://laine.artsci.utoronto.ca/folkdans/finska/kikapo_en.htm My pretty little Kickapoo -kappale...
Kahden tai useamman kielen välillä vaihtelua keskustelussa kutsutaan koodinvaihdoksi. Koodinvaihtoa voi esiintyä käytännössä minkä tahansa kielten välillä ja esim. suomessa sitä tapahtuu ruotsin ja suomen välillä mm. suomenruotsalaisten keskuudessa. Suomessa englantia puhuu väestöstä n. 90%, joten varsinkin englanninkielen käyttö koodinvaihdossa ei ole yllättävää. Koodinvaihtoa on havaittu ilmiönä 1900-luvun puolivälistä lähtien ja tarkemmin sitä alettiin tutkia vuosisadan lopulla.Antamissasi esimerkeissä on kyse erityisesti koodinvaihdollisesta ilmaisusta, jolla esim. kiteytetään oma näkökulma jostain aiheesta tai vahvistetaan jotain toteamaa ennestään. Koodinvaihdolle keskustelussa on monia syitä riippuen tilanteesta, puhujista ja...
Vaasan kaupunginkirjastossa on olemassa useampia kirjoja, jotka käsittelevät 1990-luvun muotia tai musiikkia. Suurin osa kirjoista on englanninkielisiä, muutama suomenkielinenkin löytyy. Muotikirjoista voisin mainita teoksen Fashions of a decade: the 1990s ja musiikkipuolelta The Virgin encyclopedia of nineties music ja Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002. Suurin osa aiheeseen liittyvistä kirjoista näkyi olevan lainassa tai käsikirjastokappaleena (ei kotilainaan). Jos asut Vaasassa voisit tulla käymään pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla, jolloin voit lainata paikalla olevaa aineistoa, tehdä aiheesta kattavampaa hakua tai tutustua käsikirjastokappaleisiin. Muussa tapauksessa kannattaisi kääntyä kotikuntasi kirjaston...
Mieheltä löytyy tämänniminen kirja:
Polle, Friedrich
Wie denkt das Volk über die Sprache : Plaudereien über die Eigenart der Ausdrucks- und Anschauungsweise des Volkes
Leipzig : Teubner, 1889
Kirja on ainakin Varastokirjastossa, josta voit kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa säilytetään vanhempia Helsingin Sanomia mikrofilmeinä Helsingissä Pasilan (Kellosilta 9) ja Espoossa Sellon (Leppävaarankatu 9) kirjastoissa ja on käytettävissä näissä kirjastoissa paikan päällä.
Valitettavasti Koivukylän kirjastoon mikrofilmejä tilata ei voi.
Meillä ei ole valitettavasti kyseisen kaltaista palvelua kirjastosta saatavilla tällä hetkellä.¨Digitointilaite hajosi viime viikolla ja koska laite ei ole varastotavaraa niin tällä hetkellä ei ollut ostettavissa uutta. Voitteko palata myöhemmin asiaan uudelleen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on kysytty Anni Polvasta aiemminkin, katso mm. seuraavat linkit:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-anni-polvasta-kirjoittu-jotain
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-anni-polvan-tyylisuunta
https://www.kirjastot.fi/kysy/tarvitsisin-tietoa-anni-polvasta-jos
Voit etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan kaikki Anni Polvaa koskevat kysymykset ja vastukset hakemalla palvelun hausta sanalla Anni Polva:
https://www.kirjastot.fi/kysy
(hakulaatikko on sivun vasemmassa yläreunassa)
Kotkan kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
-Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset tyttökirjat
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta...
Tätä tekstiä emme tunnistaneet. Mistä olette löytänyt sen? Voisiko kysessä olla omasta ystävälle omistetusta värssystä? Esimerkiksi virsikirjasta sitä ei löydy, etsin sitä avainsanalla uuden verkkovirsikirjan testiversiossa, https://beta.virsikirja.fi/, en löytänyt kirjastojen aineistohausta enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ enkä myöskään Youtubesta. Myöskään värssykokoelmista, esim. https://www.positiivarit.fi/ ei löytynyt tällaista tekstiä. Selailin myös kokotekstitietokantoja, joita on koottu Makupalat.fi:n kokotekstijulkaisuihin,http://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123417&sort=title&order=a… , mutta en löytänyt sieltäkään.
