Pääkirjaston Suuri käsityölehti 2003:4 on lainassa, sivukirjastoissa ko. numeroa näyttäisi olevan vapaana. Saman lehden numerossa 2005:1 on trikoisen imetyspaidan kaavat. Sekin on pääkirjaston lehtiosastolta nyt lainassa, mutta jossakin sivukirjastossa paikalla. Voit varata lehden soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon, josta löytyy sukututkimuksen keskeisin lähdeaineisto. Kansallisarkistosta löytyvät 1600-luvun sotilsasiakirjat. Suomea koskevia asiakirjoja on myös Tukholman Krigsarkivetissa.
Kansallisarkisto:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Lähteet: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/
http://www.sota-arkisto.fi/inet/aineistojakokoelmat.htm
Suddenly I see - kappaleen tekijä on laulaja-lauluntekijänainen nimeltä KT Tunstall. Hänen kotisivunsa löydät osoitteesta www.kttunstall.com. Suomenkielinen lyhyt selostus artistista löytyy EMI:n sivuilta www.emi.fi/artistit/151/kttunstall. Suddenly I see -kappaleen sanat löydät täältä: http://www.absolutelyrics.com/lyrics/view/kt_tunstall/suddenly_i_see/. Ja muuta mahdollista tietoa kappaleesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/suddenly_i_see.
Kysymäsi kappale, Prinsessan sukkanauha, löytyy Porvoon kaupunginkirjastosta Heikki Kinnusen laulamana seuraavalta musiikkiäänitteeltä: Kinnunen laulaa Lavia: varis ja valtion varatyömies. (kasetti vuodelta 1987)
Muistakin maakuntakirjastoista kappale löytyy ainoastaan em. kasetilta. Voit tiedustella kasettia Gammelbackan kirjastosta.
Kyllä kirja on suomennettu ja sitä on olemassa yksi kappale myös Oulun kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä kirja on lainassa, mutta sen voi varata.
IHMEIDEN oppikurssi / [suomennos: Pirkko Pelkonen]
Helsinki : Era Nova Publishing ; [s.l.] : Foundation for Inner Peace, 2002 (Juva : WS Bookwell)
Kappalemäärät vaihtelevat paljon eri kirjoilla. Kouvolan kirjaston toimipisteissä saattaa olla joitakin suosituimpia lastenkirjoja jopa 40-50 nidettä yhteensä. Esimerkiksi uusinta Tatu ja Patu -kirjaa on lähes 50 kappaletta. Joitakin aikuisten kaikkein kysytyimpiä romaaneja voi olla 20-30 nidettä, esimerkiksi Enni Mustosen supersuosittua Taiteilijan vaimo -teosta on kolmisenkymmentä kappaletta.
Rovaniemen kaupunginkirjasto on mukana kaukopalvelussa.
Rovaniemen kirjasto on mukana myös Lapin kirjaston ryhmässä, jonka verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi
voit katsoa, jos haluamasi kirja löytyy sieltä. Jos kirja on jossain muussa Lapin kunnankirjastossa, voit varata sen.
Varaukset ovat maksuttomia.
Rovaniemen kirjaston nettisivulla on kaukopalvelulomake, jolla voit tehdä kaukopalvelupyynnön.
https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=7
Kaukolainan tavallinen maksu on 7,70 € / laina.
Kaukopalvelun puhelin 0503151491
Melkein kaikilla on diplomaattitausta, mutta myös muutama poliitikko ilman diplomaattikokemusta on tehtävään valittu: Gladwyn Jebb (1), Trygve Lie (2) ja António Guterres (10).
Heikki Poroila
Hei,
Hippokraten teokset löytyy mm. Varastokirjastosta ja sieltä löytyy sellainen sarja kuin Hippocrates. Sarja näyttää olevan englanniksi ja muinaskreikaksi. Etsimäsi lause on mahdollisesti neljännessä osassa, mutta en ole pysty varmistamaan tätä.
Voit tilata kirja itsellesi kaukolainana omasta kirjastostasi. Kaukolaina on maksullinen palvelu.
Tieto kirjasta:
https://finna.fi/Record/vaari.851350
Kysymyksessä mainitut kuolinsyyt ja syntymättä jäämiset eivät vaikuttaisi väestönkasvuun merkittävässä määrin, koska niihin kuuluisi kaikissa yhteiskunnissa varsin pieniä ihmisjoukkoja (Suomessa puhuttaisiin todennäköisesti sadoista, tuskin edes tuhansista ihmisistä). Väestönkasvu ei muutenkaan ole ilmiö, jonka kehitystä voitaisiin ennustaa tai arvioida tällaisten vähäisten erikoistapausten näkökulmasta. Kaikissa laajemmissa tutkimuksissa on havaittu, että väestönkasvu vähenee, kun (A) naisten kouluttautuminen ja muu itsenäisyys on järjestetty ja kun (B) aineellinen hyvinvointi nousee riittävästi (mitään tarkkaa rajaa ei ole). Lapsia syntyy eniten siellä, missä yleinen elintaro on heikko ja naisen asema alisteinen. Tällaisissa olosuhteissa...
Tällainen loppukohtaus on ainakin Joe Rothin ohjaamassa elokuvassa Christmas with the Kranks. Vuonna 2004 valmistuneen komedian lopussa kuplavolkkari liitelee porojen vetämänä kohti taivaita. Löydät sen YouTubelta hakulauseella "Christmas with the Kranks ending scene".
Olisiko kappale Carolankin levyttämä Yksin?
https://www.musixmatch.com/lyrics/Carola/Yksin
(Ohjelma, jossa kysymänne kappale on esitetty, ei ilmeisesti ole A-studio, koska kirjastovirkailijamme on katsonut ohjelman eilen ja siinä ei ollut Taavitsaisen esittämää kappaletta.)
Hei!
Solveig von Schoultzilla on tämä aika tunnettu runo:
Kolme sisarta
Nainen kumartui ja otti lapsensa syliin/ ja tukka valahti hänen kasvoilleen/ ja hänen sisällään kumartui pieni eukko/ kirkassilmäinen ja kuiva/ pää tutisten/ ottamaan neuleensa/ ja hänen sisällään/ kumartui tyttö ottamaan nukkensa/ hellin käsin// kolme sisarta/ jotka koskaan eivät tapaa toisiaan.
(Suom. Helena Anhava)
Eeva Heilalan runotuotanto on leimallisesti maaseutuelämään sitoutunutta ja sitä kuvaavaa. Heilalan runoista voisi löytyä myös jokin osuva.
Toivottavasti näistä on apua runotarpeeseen.
Voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Sukulaisten lisäksi ikäihmisiä voi digitalisoinnin ongelmissa auttaa myös esimerkiksi kirjastojen digiapu, jolloin apua tai opastusta antavat esimerkiksi alan opiskelijat tai järjestöjen vapaaehtoiset. Apua tarjoavat myös monet kuntien ja järjestöjen hankkeet. Toivottavasti tieto näistä mahdollisuuksista tavoittaa mahdollisimman monet iäkkäät, vaikka nyt korona-aikana tämäkin toiminta on katkolla.
Testamentin voi edelleen kirjoittaa myös käsin.
Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin teosta Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (The social construction of reality, 1994, Gaudeamus) ei valitettavasti olet saatavana sähköisenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tätä kirjaa eivät valitettavasti tunnistaneet kollegatkaan valtakunnallisella keskustelulistallamme eivätkä Kirjasammon (http://www.kirjasampo.fi) toimittajat. Tunnistaisiko joku lukijamme?
