Kiinan kirjainmerkeistä löytyy tietoa kiinan kielen oppikirjoista esim. Hai Guo: Matka kiinan kieleen ja kulttuuriin. Myös Cecilia Lindqvistin kirja ”Merkkien valtakunta” kertoo kiinalaisista kirjainmerkeistä ja niiden historiasta. Merkit eivät vastaa länsimaisia kirjaimia vaan ne ovat kokonaisia tavuja tai sanoja.
Kirjastoissa on käytettävissä kotimaiset artikkeliviitetietokannat Aleksi ja Arto. Voit tehdä haut asiakaspäätteillä tai pyytää apua kirjaston henkilökunnalta. Kertomalla tarkemmin, mistä kirjasta on kysymys voit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa selvittää mahdolliset lehtiartikkelit.
Uusimiskertoja vähennettiin ja varausten maksimimäärää lisättiin. Näillä toimilla pyrittiin lisäämään aineiston parempaa saatavuutta kaikkia asiakkaita ajatellen ja toisaalta lisätä asiakkaan mahdollisuuksia saada uusinta haluttua aineistoa varaamisen kautta. Toimista päätettiin seutuyhteistyönä.
Nettilähteitä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;87611
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?re…
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät kaikki suomeksi käännetyt teokset. Ihmemaa Oz -hakutulos https://finna.fi
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto https://kavi.fi/fi/elokuva/122806-ihmemaa-oz
Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ihmemaa%20oz
Sosiaaliturvasta, hyvinvointivaltiosta sekä niiden historiasta ja tulevaisuudesta voi etsiä tietoa esimerkiksi näistä kirjoista:
Kananen, Johannes (toim.). Kilpailuvaltion kyydissä : Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Gaudeamus, 2017.
Hänninen, Sakari & Saikkonen, Paula (toim.). Hyvinvointivaltio ylittää jälkensä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2017.
Remahl, Jarkko (käsikirjoitus). Suku, sisu, sotu : suomalaisen sosiaaliturvan historiaa (sarjakuva). Kela, 2017. Myös verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229393
Alhanen, Kai. Dialogi demokratiassa. Gaudeamus, 2016
Anneli Pohjola & Riitta Särkelä (toim.).Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2011....
Kyseessä voisi olla Fazerin vuosina 1992. 1993 ja 1994 julkaisema kolmiosainen sarja Lasten kultainen laulukirja. Kannessa soittaa klovni harmonikkaa. Numerossa 1 on punainen kansi, numerossa 2 sininen ja numerossa 3 vihreä. Anna-Maija Usman lapsille tarkoitetun viulukoulun Iloinen viuluniekka varhaisessa painoksessa on viulua soittava klovni, osassa 1 vihreä, osassa 2 sininen ja osassa 3 keltainen kansi. Tämä on 1970-luvulta. Ehkä joku muistaa vielä jonkin muun ehdokkaan?
Heikki Poroila
Kyseinen lause oli kirjoitettu yhteen Tutankhamonin hautakammion neljästä sisäkkäisestä, kullatusta puusta valmistetusta kammiosta, jotka ympäröivät faaraon sarkofagia. Se on ote muinaisegyptiläisestä kuolleiden kirjasta, papyruskäärölle laaditusta tekstien ja loitsujen kokoelmasta, jonka tehtävä oli auttaa vainajaa selviytymään kuolemanjälkeisen elämän vaiheista. Kuolleiden kirja ei ollut vakiintunut kokonaisuus, vaan siitä tunnetaan suppeampia ja laajempia versioita. Sen tekstejä saatettiin kirjoittaa myös arkkuihin, hautavaatteisiin ja muihin hautaan sijoitettuihin esineisiin.
Edellä mainittu lause voidaan kääntää alkukielestä eri tavoin. Internetistä löytyvistä kuolleiden kirjan englanninkielisista käännöksistä se...
Lovecraftiahan on julkaissut suomeksi Jalava, joka on nykyään osa Art House -kustantamoa: https://arthouse.fi/sivu/etusivu/. Vaskikirjat -kustantamon erikoisalueena on fantasia ja muu spekulatiivinen fiktio: http://www.vaskikirjat.fi/info.htm. Osuuskumma -kustantamo julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Esittelysivunsa mukaan "Osuuskumma tuo esiin sitä kirjallisuutta, joka ei tartu suurempien kustantamojen haaveihin, ja jatkaa kotimaisten novelliantologioiden julkaisuperinnettä" (http://osuuskumma.fi/). Kollegani ehdotti, että yhteyttä voisi ottaa myös Arktiseen Banaaniin (https://arktinenbanaani.fi/), joka julkaisee nykyään sarjakuvien lisäksi myös tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Lehteä voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston Pohjoissalin lukulaitteilla. Kotimaa-lehden mikrofilmit täytyy tilata etukäteen. Tilauksen voi lähettää osoitteeseen kk-palvelu@helsinki.fi. Tilatut mikrofilmit odottavat asiakkaan nimellä varattuna Pohjoissalin hyllyssä. Tilattu filmi saapuu noin 2 päivässä.
Kansalliskirjasto on auki maanantaista perjantaihin klo 9-17. Jos et ole aiemmin käyttänyt mikrofilmilukulaitteita, paikalle kannattaa saapua klo 10 ja 17 välisenä aikana, jolloin kirjaston neuvonta on auki ja voit pyytää apua laitteiden käyttöön. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info
Lahden lasitehdas vihittiin käyttöön 8.8.1969. Tästä on uutinen Helsingin Sanomissa 9.9., jossa myös kuva vihkiäisistä. Artikkelin löytää Helsingin Sanomien Aikakoneesta, joka on käytettävissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Myös Etelä-Suomen Sanomissa oli tästä uutinen 9.9.1969. Muissakin sanomalehdissä on voitu tästä uutisoida. ESS ja muut tuon ajan suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa..
Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan ja piipahda missä tahansa HelMet-kirjastossa, niin henkilötietosi korjataan rekisteriin ja tarvittaessa kortti vaihdetaan. Kortin vaihtaminen ei ole täysin välttämätöntä, mutta allekirjoituksen muuttumisen takia toki järkevää.
Kaikki rekisterimuutokset, joita ei voi tehdä itse verkossa (osoite, puhelinnumero, sähköposti, PIN-koodi), täytyy tietosuojasyistä tehdä kirjastossa.
Heikki Poroila
Varsinaista tutkimusta ei löytynyt, mutta Ylen Oppiminen-sivustolla on artikkeli, jolla haastatellaan perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttilaa aiheesta. Nostalgiasta ja sen syistä ollaan oltu hyvinkin erimielisiä eri aikoina, sitä on pidetty mm. sairautena. Nostalgiaa voisi luonnehtia Knuutilan mukaan kaikille tuttuksi, keransuloiseksi katseeksi menneisyyteen, kaipaukseksi, menetykseksi. Koko artikkeli on luettavissa alla olevan linkin kautta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
30. sotilassairaala sijaitsi Jyväskylässä ja sen lähialueilla: https://www.sotapolku.fi/sotapolut/30.-sotasairaala--jyvskyl/. Numero 8388 on peiteluku: https://arkisto.fi/uploads/Aineistot/kopsa%5B1%5D.pdf.
Valitettavasti en löytänyt tämän enempää tietoa. Kehotan kääntymään Kansallisarkiston puoleen lisätietojen suhteen.
Voisiko olla kyse Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjasta? Sieltä löytyvät Sääskensyömäri Poika ja Uni-Matti, Jörö-jukkaa en löydä, mutta aika liudan muuta erikoista väkeä, satujen lista löytyy Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_kr1031184X Kirjaa löytyy Pasilan kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sturjanlinnan%20satukirja__Orightresult__U?lang=fin&suite=def
Keski-kirjastojen uuden verkkokirjaston Keski-Finnan kautta ei toistaiseksi voi muuttaa varausten alkamispäivää. Varausten ajastamismahdollisuudesta on tullut jonkin verran asiakastoiveita. Tämä ominaisuus saadaan mahdollisesti päivitettyä Keski-Finnaan myöhemmin. Kirjaston henkilökunta voi ajastaa varauksia asiakkaan puolesta. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon tai Keski-Finnan etusivulla arkisin klo 9-16 päivystävään chat-palveluun.
