Roosa Pöyhtäri on kirjoittanut 22.9.2021 Iltasanomiin artikkelin kirjojen arvosta. Hän lainaa Vesa Hörkköä Brahen Antikvariaatista ja Mikko Vartiaista Vantaan Antikvariaatista. Haastateltujen mukaan "Kirjan hinta perustuu ennen kaikkea teoksen kuntoon, kysyntään ja kirjan harvinaisuuteen, mutta mikään näistä tekijöistä ei vielä yksin riitä tekemään kirjasta arvokasta." Linkki artikkeliin.
Kirjojen eri painosten arvoa ja kirjan kunnon vaikutusta hintaan voi vertailla vaikkapa antikvariaattien sivuilta. Esim Kauppiaiden yhteisistä sivustoista: antikka.net, antikvaari.fi, antikvariaatti.net, kirjapino.fi. Kirjojen arvosta voi kysyä myös Bibliofiilien seurasta. Linkki:https://www....
Jos on niin, että et saa sähköpostiisi linkkiä Oletko unohtanut tunnuslukusi -sivuston tarjoaman linkin kautta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin , kirjastolla ei joko ole sinun sähköpostitietojasi tai kirjastokorttisi on vanhentunut. Jos asiakas ei käytä Helmet-korttiaan kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään aineistoa lainassa, hänen tietonsa putoavat asiakasrekisteristä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
Tässä tapauksessa asialle voi oikein tehdä mitään matkustamatta pääkaupunkiseudulle. Mutta onneksi voit käyttää odottaessasi Piki-kirjastojen erinomaisia palveluja. Jatkossa kenenkään ei tarvitse välttämättä hankkia toisen alueen kirjastokorttia...
Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti....
Yrjö Kaijärven suomennos Hjalmar Gullbergin runosta Kyssande vind eli Suuteleva tuuli sisältyy teokseen Rakkausrunoja : valimoima maailmankirjallisuudesta (toim. Anneli Qveflander, 1953).
Helsingissä teosta näyttäisi olevan lainattavissa ainoastaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
https://finna.fi/Record/helka.9928309863506253?sid=3562670456
SKS:n kirjasto on kaikille avoin kirjastossa, jossa lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti. Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.finlit.fi/kirjasto/
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole...
Kirjastojen asiakkaat voivat lukea ja kuunnella kotimaisen Ellibs-ekirjapalvelun kirjoja ja äänikirjoja. Jos haluat oman ekirjasi kirjastojen ulottuville, ota suoraan yhteyttä Ellibsiin. Jotta saat teoksesi Ellibsin kautta jakoon, sinun täytyy laatia Ellibsin kanssa jakelusopimus. Ota Ellibsiin yhteysttä ja sovi asioista suoraan heidän kanssaan.
Ellibs-palvelu kustantajille:
https://www.ellibs.com/fi/node/146265
Listaa kuntien yhteiseen e-kirjastoon liittyvistä kunnista/kirjastoista ei ole vielä julkaistu, mutta Kansalliskirjaston tiedotteissa on puhuttu, että alussa mukana olisi noin 85% kunnista.
E-kirjaston käyttö edellyttää, että oma kotikunta on solminut sopimuksen e-kirjastoon liittymisestä. Sopimus on kuntakohtainen, joten mikäli oma kotikunta ei sopimusta tee, ei palvelua voi myöskään käyttää, vaikka kirjastokimpan muut kirjastot olisivatkin mukana. Asiakkaat saavat e-kirjaston käyttöönsä vahvan tunnistautumisen kautta, joten pelkkä kirjastokortin olemassaolo jonkin mukana olevan kunnan kirjastoon ei riitä.
Lisätietoa ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy E-kirjaston verkkosivuilta.
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Suomenkielistä nimeä ei liene vielä keksitty tai ainakaan vakinaistettu. Lehti oli varmaan keksinyt hyvän kuvailevan nimen aiheelle.Löysin englanninkielisen kirjan Derek Gladwin:Gastro-modernism: Food, Literature, Culture. Linkki sivustolleEi ehkä aivan sama asia, mutta tutkailee ilmiötä modernissa kirjallisuudessa. Kulinarismi kirjallisuudessa haulla löytyy kyllä monia sekä suomen- että englanninkielisiä listoja kaunokirjallisuudesta, jossa käsitellään ruokaa. Esim. Turun sanomien artikkeli Ruoka viini ja nautinto tai Atlantic -lehden THE 12 MOST UNFORGETTABLE DESCRIPTIONS OF FOOD IN LITERATURE
Sukupuolen esittämisestä valokuvissa ja mediassa löytyy paljon tutkimusta. Tässä verkossa vapaasti saatavissa olevaa, suppeampaa ja laajempaa tietoa aiheesta.Blogikirjoituksia ja verkkoartikkeleita:"Masculine vs. Feminine Poses?" https://organicheadshots.com/blog/masculine-vs-feminine-poses"The Gender Politics of Posing" https://thesocietypages.org/socimages/2013/02/27/men-walk-women-pose-the-gender-politics-of-silhouettes/ Parviainen, Anna: "Neutraalina esitetty maskuliinisuus: sukupuolen epäsymmetrinen visualisointi Marimekon vuosien 1956–1979 unisex-vaatteiden edustuskuvastossa" https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/932aa967-8dc6-4f4c-9590-ed2afdb00e49/content Pro gradu -tutkielma:Kotro, Petra: Liekehtiviä...
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa on vastattu samantyyppiseen kysymykseen 10.6.2021.Vastauksen voi lukea osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulevat-marjasekoitusten-kuningatar-ja?language_content_entity=fi
Hei,Kyseessä taitaa olla Rakkaimmat nallesadut (Kustannus-Mäkelä, 1999 ; esipuhe: Susanna Gretz; suom. Sinikka Sajama alkup. The Hutchinson treasury of teddy bear tales).Yksi saduista on Reima, joka kertoo kuvaamanlaisesta sekundakappalenallesta.
Kysyin asiaa molemmista kustantamoista, mutta sain vastauksen vain Otavalta. Vastaus on, että Otavan kaunokirjallisuuden toimitus valitsee kirjat Otavan kirjastoon. Kirjan pitää olla korkeaa kirjallista tasoa ja aiheen suomalaisia lukijoita kiinnostava.
Kyseinen Pentti Saarikosken runo on kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980). Runo alkaa riveillä "Tulevat sanomaan minulle / millainen runon pitää olla --- ".Runo sisältyy myös teokseen Tiarnia-sarja ja muut Ruotsin-kauden runot (1996) ja Tiarnia-sarja (2012).
Huu oli uskomusten mukaan kuoleman edellä näyttäytyvä tai lähisukulaisen kuoltua ihmiseen merkkinsä, kuten mustelman, jättävä henkiolento, aave tai kummitus. Huunpurema tai huunhaukko oli tällainen ilman varsinaista syytä ihoon ilmestynyt mustelma, jonka uskottiin ennustavan läheisen ihmisen kuolemaa. Uno Harvan teoksessa Suomalaisten muinaisusko käsitellään lukuisia eri henkiolentoja, myös erilaisia aaveita ja kummituksia. Henkiolento huuta siellä ei kuitenkaan mainita. Huun kohdalla näyttää olevan niin, että tietoa siitä on lähinnä etymologisissa ja muinaisuskoa käsittelevissä sanakirjoissa.Lähteet:Pulkkinen, Risto: Suomalaisen kansanuskon sanakirjaSuomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirjaHarva, Uno: Suomalainen muinaisusko...
Puolalaisista kirjailijoista suosittelemme lämpimästi lukemaan ainakin näitä:Olga Tocarzuk: esimerkiksi teokset Alku ja muut ajat ja Aja aurasi vainajain luitten yliWisława Szymborska: esimerkiksi Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–2003Hanna Krall: esimerkiksi Herttakuninkaan matkatIsaac Bashevis Singer: esimerkiksi Lublinin taikuriPuolan keskiaikaan sijoittuvia teoksia ovat ainakin nämä: Andrzej Sapkowski: Hussilaistrilogia, jonka ensimmäinen osa Narrenturm 1. Sarja liikkuu fantasian ja historiallisen seikkailukertomuksen välimaastossa. Henryk Sienkiewicz: RistiritaritIsaac Bashevis Singer: Peltojen kuningas
"Vakka-Suomen saaristolle tunnusomainen luotonimitys karra eli karta tarkoittaa matalaa pikkuluotoa, jonka maankamara on kivistä moreenia. Karra on siten hiekkaisen säikän (yleiskielen särkän) ja kivikkoisen riutan välimuoto."Lähde: Sakari Hinneri, Vohdensaaren paikannimet
