Kun kyse on tällaisista keräilykohteista, joilla ei ole lähtökohtaisesti mitään arvoa sinänsä (kuten vaikkapa kultakolikolla), niiden "arvo" eli myyntihinta riippuu kokonaan kysynnästä eli se selviää, jos joku on halukas niitä ostamaan. Sen saa selville vain laittamalla tuotteet myyntiin johonkin lähtöhintaan jollekin markkinapaikalle kuten tori.net tms.
Ainoastaan tuolla 1000 ruplan setelillä voi olla jokin "listahinta", koska seteleitä kerätään laajasti ja niitä myös hinnoitellaan. En kyennyt itse löytämään netistä venäläisten setelien arvoista mitään tietoa, mutta joku ammattimainen kauppias voi sen tietää.
Heikki Poroila
Kyseinen lause oli kirjoitettu yhteen Tutankhamonin hautakammion neljästä sisäkkäisestä, kullatusta puusta valmistetusta kammiosta, jotka ympäröivät faaraon sarkofagia. Se on ote muinaisegyptiläisestä kuolleiden kirjasta, papyruskäärölle laaditusta tekstien ja loitsujen kokoelmasta, jonka tehtävä oli auttaa vainajaa selviytymään kuolemanjälkeisen elämän vaiheista. Kuolleiden kirja ei ollut vakiintunut kokonaisuus, vaan siitä tunnetaan suppeampia ja laajempia versioita. Sen tekstejä saatettiin kirjoittaa myös arkkuihin, hautavaatteisiin ja muihin hautaan sijoitettuihin esineisiin.
Edellä mainittu lause voidaan kääntää alkukielestä eri tavoin. Internetistä löytyvistä kuolleiden kirjan englanninkielisista käännöksistä se...
En tunne hyönteisiä niin hyvin, että uskaltaisin suoraan sanoa mikä ötökkä on kysymyksessä. Löydät vastauksen luultavasti parhaiten näiltä nettisivuilta: https://laji.fi/ tai http://www.otokkatieto.fi/ . laji.fi-sivustolla on myös tunnistuspalvelu, johon voit lähettää kuvan löytämästäsi ötökästä.
Lovecraftiahan on julkaissut suomeksi Jalava, joka on nykyään osa Art House -kustantamoa: https://arthouse.fi/sivu/etusivu/. Vaskikirjat -kustantamon erikoisalueena on fantasia ja muu spekulatiivinen fiktio: http://www.vaskikirjat.fi/info.htm. Osuuskumma -kustantamo julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Esittelysivunsa mukaan "Osuuskumma tuo esiin sitä kirjallisuutta, joka ei tartu suurempien kustantamojen haaveihin, ja jatkaa kotimaisten novelliantologioiden julkaisuperinnettä" (http://osuuskumma.fi/). Kollegani ehdotti, että yhteyttä voisi ottaa myös Arktiseen Banaaniin (https://arktinenbanaani.fi/), joka julkaisee nykyään sarjakuvien lisäksi myös tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Lehteä voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston Pohjoissalin lukulaitteilla. Kotimaa-lehden mikrofilmit täytyy tilata etukäteen. Tilauksen voi lähettää osoitteeseen kk-palvelu@helsinki.fi. Tilatut mikrofilmit odottavat asiakkaan nimellä varattuna Pohjoissalin hyllyssä. Tilattu filmi saapuu noin 2 päivässä.
Kansalliskirjasto on auki maanantaista perjantaihin klo 9-17. Jos et ole aiemmin käyttänyt mikrofilmilukulaitteita, paikalle kannattaa saapua klo 10 ja 17 välisenä aikana, jolloin kirjaston neuvonta on auki ja voit pyytää apua laitteiden käyttöön. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info
Lahden lasitehdas vihittiin käyttöön 8.8.1969. Tästä on uutinen Helsingin Sanomissa 9.9., jossa myös kuva vihkiäisistä. Artikkelin löytää Helsingin Sanomien Aikakoneesta, joka on käytettävissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Myös Etelä-Suomen Sanomissa oli tästä uutinen 9.9.1969. Muissakin sanomalehdissä on voitu tästä uutisoida. ESS ja muut tuon ajan suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa..
Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan ja piipahda missä tahansa HelMet-kirjastossa, niin henkilötietosi korjataan rekisteriin ja tarvittaessa kortti vaihdetaan. Kortin vaihtaminen ei ole täysin välttämätöntä, mutta allekirjoituksen muuttumisen takia toki järkevää.
Kaikki rekisterimuutokset, joita ei voi tehdä itse verkossa (osoite, puhelinnumero, sähköposti, PIN-koodi), täytyy tietosuojasyistä tehdä kirjastossa.
Heikki Poroila
Varsinaista tutkimusta ei löytynyt, mutta Ylen Oppiminen-sivustolla on artikkeli, jolla haastatellaan perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttilaa aiheesta. Nostalgiasta ja sen syistä ollaan oltu hyvinkin erimielisiä eri aikoina, sitä on pidetty mm. sairautena. Nostalgiaa voisi luonnehtia Knuutilan mukaan kaikille tuttuksi, keransuloiseksi katseeksi menneisyyteen, kaipaukseksi, menetykseksi. Koko artikkeli on luettavissa alla olevan linkin kautta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
30. sotilassairaala sijaitsi Jyväskylässä ja sen lähialueilla: https://www.sotapolku.fi/sotapolut/30.-sotasairaala--jyvskyl/. Numero 8388 on peiteluku: https://arkisto.fi/uploads/Aineistot/kopsa%5B1%5D.pdf.
Valitettavasti en löytänyt tämän enempää tietoa. Kehotan kääntymään Kansallisarkiston puoleen lisätietojen suhteen.
Pölypunkit tarvitsevat elääkseen lämpimän ja kostean elinymäristön. Lämpötilan on oltava mielellään vähintään +25 astetta, ja kosteutta on oltava riittävästi (suhteellinen kosteus yli 50 prosenttia), joten suomalaisessa luonnossa ne eivät taida pitkään pärjätä. Tietoa pölypunkeista esim. Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00723
Keski-kirjastojen uuden verkkokirjaston Keski-Finnan kautta ei toistaiseksi voi muuttaa varausten alkamispäivää. Varausten ajastamismahdollisuudesta on tullut jonkin verran asiakastoiveita. Tämä ominaisuus saadaan mahdollisesti päivitettyä Keski-Finnaan myöhemmin. Kirjaston henkilökunta voi ajastaa varauksia asiakkaan puolesta. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon tai Keski-Finnan etusivulla arkisin klo 9-16 päivystävään chat-palveluun.
Juuri tästä aiheesta löytyy parikin hyvää verkkosivustoa, joista kannattaa aloittaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on artikkeli "Kivi ja sanomisen tapa", jossa käsitellään nimenomaan Aleksis Kiven kieltä:https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kivi_ja_sanomisen_tapa
Toinen hyvä lähde löytyy Nurmijärven kunnan sivuilla olevasta Aleksis Kivi -kokonaisuudesta. Siellä on osio "Kieli ja teokset", jossa Kiven teosten kieltä lähestytään eri näkökulmista. Sivulle on koottu mm. veljesten sanoja ja sanontoja:
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/kieli-ja-teokset/
Kannattaa tarkistaa molemmista sivustoista artikkeleiden lähdeluettelot. Niistä saattaa löytyä mielenkiintoisia tutkimuksia tai teoksia, joissa käsitellään Kiven kieltä. Helmet-...
Hei,
kyllä tällainen palvelu on. Voit ottaa lainahistorian käyttöön Vanamo-verkkokirjastossa.
Kirjaudu ensin kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.
Valitse Omat sivut > Omat tiedot > Päivitä tietosi -linkki. Ruksi sivulla kohta Säilytä lainahistoriasi ja valitse Tallenna.
Lainatiedot tallentuvat ensin takautuvasti noin kolmen viimeisen kuukauden ajalta ja sen jälkeen kertyvät sitä mukaa kun palautat lainojasi.
Helmet-aineiston hakulaatikko ei ole kadonnut. Sen päälle oli joutunut harmaa 0ohjelaatikko, jonka voi sulkea ruksista painamalla. Hakulaatikko aukeaa, kun klikkaat tai näpäytät suurennuslasin kuvaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Yhdysvaltojen asevoimien budjetti on selvästi maailman suurin (vuonna 2018 budjetti oli 648 miljardia dollaria). Venäjän asevoimien budjetti (61 miljardia dollaria) oli vuonna 2018 maailman kuudenneksi suurin USA:n, Kiinan, Saudi-Arabian, Intian ja Ranskan jälkeen.
https://www.sipri.org/publications/2019/sipri-fact-sheets/trends-world-military-expenditure-2018
Kysyit USA:n ja Venäjän aseellisista operaatioista omien rajojen ulkopuolella. On hankalaa määritellä, mitä tämä pitää sisällään. Lasketaanko esimerkiksi USA:n sotilastukikohtien kustannukset tähän? Alla olevasta linkistä pääset tutkimaan USA:n armeijan budjettia tarkemmin. Jos ymmärsin kysymyksesi oikein, Overseas Contingency Ops -kohta (s. 23) on mitä kysymykselläsi...
Suuri junamatka -nimisestä tv-sarjasta ei löydy tietoja. Ehkä tarkoitat Michael Portillon sarjaa junamatkoista eri mantereilla.
https://areena.yle.fi/1-3522826
https://areena.yle.fi/1-50307142
https://areena.yle.fi/1-50213725
Portillon sarjoihin musiikin on tehnyt Jon Wygens.
https://www.jonwygens.com/credits#1175779186
Hei
En osaa täsmällisesti vastata kysymykseesi, mutta kysymyksessä ei ilmeisesti ole 1700-luvulla käytetty rahana käytetty kupariplootu. Kuvan vuosilukuhan on 1954.
Oletko tiedustellut asiaa Museovirastolta? https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut
Finna.fi-sivustolta voisi myös löytyä vastaus kysymykseesi: https://finna.fi/
