Tein Piki-haun Kuinkas sitten kävikään -kirjan asiasanoilla. (runokuvakirjat ja seikkailut)
Piki löysi 24 kpl samantapaisia suomenkielisiä kirjoja. Piki hakutulos esim. Caryl Hartin kirjat Supersankarit kylässä ja Merirosvot kylässä, sekä Pia Perkiön Eemu ja nalle Tee.
Jos jättää seikkailusanan pois, löytyy 423 kpl runokuvakirjaa suomeksi. Piki hakutulos Uusimpina Timothy Knapmanin Joskus minä raivostun, Stephanie Mossin Kadun korkein talo sekä Sanna Matinniemen Pinet herrat nurmikolla.
Kaikissa runokuvakirjoissa ei ole muotoonleikattuja lehtiä, mutta tarina kerrotaan runomuodossa.
Jos liittää asiasanoiksi runokuvakirja ja kurkistuskirja, löytyy 52 kpl kirjoja, joissa on jonkinlaisia kurkistuskohtia esim. luukkuja. Piki...
Ensimmäinen hakupaikka voisi olla Gerec.fi eli gerontologian tutkimuskeskus suomessa.
Sivulta löytyy paljon tietoa mm. arkistoituja tutkimuksia
Finna-haku löytää myös runsaasti opinnäytetöitä ja väitöskirjoja aiheesta. Kymmenen viime vuoden ajalta löytyy 398 työtä. Jos tarkennettuun hakuun lisää sanat määrällinen tai kvantitatiivinen löytää vain näillä menetelmillä tehtyjä tutkielmia.
Myös google scholar haulla löytää helposti erilaisia julkaistuja tutkimuksia.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se olikin varsin haastava ja laaja. Vastauksia olemme etsineet esimerkiksi teoksista Viime sotien kirjat (Juhani Niemi),
Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918 (Maria-Liisa Kunnas), Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (Markku Envall) ja
Kirjallisuutemme lyhyt historia (Leena Kirstinä). Lisäksi kysyimme vinkkejä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tietoasiantuntija Tytti Rajahongalta.
Näiden tietolähteiden jälkeen voimme esittää seuraavia vaihtoehtoja.
J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat on vaikuttanut sotakäsityksiin kirjallisuudessa, vaikka se ei olekaan romaani, vaan ruotsinkielinen runoteos. Se ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860 ja kertoo Suomen...
Kaikki teoksen määrittelyn täyttävän tekstin julkaiseminen on tekijänoikeuden alaista. Tekijänoikeudet koskevat myös kääntäjiä. Tekijänoikeuden suoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuden ABC on kompakti esite tekijänoikeudesta, https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2019/01/ABC-FIN-WWW.pdf. Tekijänoikeuskysymyksiä voi esittää Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/.
Mikkelin lentokentän havaintoaseman tiedot tuolta päivältä:
weather | Joutseno, Finland
| Saturday, October 12, 1991
Recorded weather for Joutseno, Finland
time range | day of Saturday, October 12, 1991
temperature | (7 to 10) °C (average: 8 °C)
conditions | rain, fog, overcast
relative humidity | (92 to 99)% (average: 95%)
wind speed | (0 to 5) m/s (average: 3 m/s)
Säähistoria on haettu tämän sivuston kautta: https://www.wolframalpha.com/
Hakulausekkeena on käytetty: weather finland joutseno 12.10.1991
Petri Hiltunen kertoo, että strippejä on yhteensä 2844 kappaletta. Tämän sarjakuvasivuston luvuista laskemalla Jalavan albumeissa julkaistiin niistä ilmeisesti 1992 kappaletta. Arktisen banaanin kokoelmissa Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa on julkaistu lisää, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Hiltunen kertoo, että aivan kaikki stripit on julkaistu ainakin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, mutta kokoelma-albumeista osa on jätetty pois. Listaa kaikista lehdistä, joissa sarjakuvaa on julkaistu, ei valitettavasti Hiltusellakaan ollut.
Hiltusen Väinämöis-albumit löytyvät myös Ratamo-kirjastojen kokoelmista.
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
Nopeasti auto videolla vilahtaa, mutta kyllähän se muotonsa ja perävalojen ulkonäön perusteella näyttäisi romanialaisvalmisteiselta Dacia-autolta. Mahdollisesti malli voisi olla Dacia 1310
https://en.wikipedia.org/wiki/Automobile_Dacia
https://en.wikipedia.org/wiki/Dacia_1310#/media/File:Dacia_1310_1985-19…
Kysymys on sinänsä mielenkiintoinen, mutta varsin mahdoton vastattavaksi. Evankelis-luterilaisesta kirkosta löytyy mediasta lähinnä muutama satunnainen maininta eroajien iästä tai sukupuolesta. Yleisesti kerrotaan vain eroajien - tai liittyjien - määrä sen enempiä erittelemättä.
Ilmoitus kirkosta eroamisesta tehdään viranomaisteitse vain niin sanottujen kansan- tai valtionkirkkojen eli ev.lut. ja ortodoksisen kirkon kohdalla. Muista ryhmittymistä ei liene virallista tilastoa. Eroamisilmoituksessa kysytään nimi ja henkilötunnus, joten teoreettisesti kyettäisiin tilastoimaan, minkä ikäisiä eroajat ovat. Mutta missään ei liene tietoa, onko ihmisellä uskonnollinen tausta - mitä sitten tarkoittaakaan - tai onko hän...
Ikävä kyllä tähän ei vastausta näytä löytyvän Kotuksen Suomen murteiden sanakirjasta, eikä ilmaisu ole vastaajalle tuttu.
Suosittelen ottamaan yhteyttä Kotuksen murreasiantuntijoihin,
Peter Høegistä ei valitettavasti löydy elämäkertateosta (ainakaan Vaski-kirjastoista), ja löytämäni Helsingin Sanomien lehtijutut ja muut kirjailijaesittelyt kuvaavat Høegia julkisuutta karttelevaksi ihmiseksi, joka haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Yksi tanskankielinen lähde mainitsee Høegin eläneen turvallisen lapsuuden keskiluokkaisessa kodissa, HS:n haastattelussa vuodelta 1994 taas mainitaan Rajatapausten olevan osittain omaelämäkerrallinen ja herättäneen paljon keskustelua ja spekulaatiota siitä, kuinka pitkälti kirja kertoo kirjailijasta itsestään. Høeg toteaa haastattelussa eläneensä lapsuuttaan laitoksissa mutta huomauttaa, että "kirjailijalla pitää olla oikeus salaisuuteen". Yhden tanskankielisen haastattelun mukaan...
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Winston Churchill kirjoitti monia sodista kertovia teoksia, muistelmia, sanomalehtiartikkeleita ja myös yhden romaanin. Hän sai myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon teoksistaan. Huomattavina teoksina mainittakoon kuusiosainen teos The World Crisis, joka käsittelee ensimmäistä maailman sotaa, sekä myöskin kuusiosainen teos The Second World War, joka käsittelee toista maailman sotaa. Erityisesti voisin suositella aloittamaan Churchillin tuotantoon tutustumisen juurikin teoksesta The Second World War, jonka Churchill kirjoitti osittain omien sodanaikaisten muistiinpanojensa pohjalta ja joka oli ilmestyessään suuri menestys.
Vaasan pääkirjaston uutisalueella on Vaasa-lehti mikrofilmattuna 1960-luvulta. Ennen kuin tulee lukemaan mikrofilmattuja lehtiä, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse (Uutisalue 06-325 3558 tai Info 06-325 3533) tai sähköpostitse kirjasto.info@vaasa.fi.
Ainakin vuonna 1983 on julkaistu Tim Powersin kirjoittama tieteisromaani nimeltään Anubis Gates, joka on Jukka Jääskeläisen suomentamana ilmestynyt nimellä Anubiksen portit (linkki kirjan tietueeseen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1461433).
Kirjassa aikamatkustajat tunnistavat menneisyydessä toisensa siitä, että he viheltelevät julkisilla paikoilla Beatles-sävelmiä, joista ainakin Yesterday on mainittu kirjallisuuskeskustelusivustoilla.
Lähteet:
TV Tropes: https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/TheAnubisGates (Luettu 20.3.2023)
The Straight Dope Message Board: https://boards.straightdope.com/t/whats-your-favorite-science-fiction-storyline/48856/8 (Luettu 20.3.2023)
Metafilter-...
Jos vilkaisee tunnetuimpien kustantajien verkkosivustoja (Tammi, Otava, Wsoy, Poesia), ei niissä missään aseteta tarjotuille käsikirjoituksille muita kriteereitä, kuin että tarjottu teos olisi toimiva, innostava kokonaisuus joka tempaa mukaansa. Eli kannattaa luoda oman näkemyksensä mukainen teos ja tarjota sitä. Jos kustantamo jakaa visiosi, voi puhelin jonain kauniina päivänä soida.
