Valenssi on se sanan ominaisuus, että se esiintyy tietynlaisten täydennysten kanssa. Selvimmin valenssillisia ovat verbit; esim. ihastua saa kaksi täydennystä, joista toinen ilmaisee ihastujan ja toinen ihastuksen kohteen (Tyttö ihastui räppiin), ja verbi asettaa saa kolme täydennystä: ne ilmaisevat asettajan, asetettavan entiteetin ja paikan, johon tämä päätyy (Äiti asetti maljakon pöydälle). Täydennysten määrän mukaan puhutaan yksi-, kaksi- tai kolmipaikkaisista verbeistä ja verbien paikkaisuudesta. Valenssin mukaiset täydennykset ovat verbin yhteydessä pakollisia, joskaan niitä ei ole aina pantu ilmi lauseessa vaan ne ymmärretään merkityksen kannalta mukana oleviksi: verbit kuvaavat tapahtumia tai tiloja, joihin väistämättä kuuluu...
Taiteilija Kaija Väreestä ei tosiaan ole tietoa taiteilijamatrikkeleissa tai historiikeissa. Hän on maalannut muotokuvia mm. näyttelijä Ansa Ikosesta ja Tarmo Mannista. Tarmon Mannin muotokuva on näytteillä Saarijärven museossa. Valokuva muotokuvasta löytyy tämän blogin sivulta:
http://jalkaisin.blogspot.fi/2012/07/saarijarvi-muotokuvia.html
Yksi lehtiartikkeli löytyy. Glorian antiikki -lehdessä (2010, nro 2, s. 75) on Muotokuva kertoo -artikkelisarjassa artikkeli Kaija Väreen Ansa Ikosen muotokuvasta. Lehti löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28glorian%20antiikki%29%20…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy lähinnä vähittäiskaupan markkinointiin liittyviä oppikirjoja: Kari Salonen: Kaupan markkinointi (1994), Palvelutoiminnot 2 (toim. Jukka Lahtinen et al., 1991) ja Vähittäiskaupan markkinointi (toim. Jukka Lahtinen et al., 1987).
Artikkeliviitetetokanta Aleksista tai artikkelinonlinetietokanta Artosta löytyy mm. seuraavia lehtiartikkeleita myymälämarkkinoinnista: Tapanainen, Mikko: Myymälämarkkinoinnin trendejä hakemassa (Kehittyvä kauppa, 2001:7, s. 32-35), Freese, Olli: Myymälämarkkinointi (Markkinointi & mainonta, 1995: 8 s. 10-11), Kortelahti, Harri: Myymälämainonnan esiinmarssi (Uudistuva vähittäiskauppa, 1994: 4-5 s. 46-49) ja Luhanto, Pertti: Myymälä - unohdettu media - myymälämainonta (...
Nicke Nyfiken on suomeksi Utelias Vili. Alunperin kirjat on kirjoitettu englanniksi ja niissä sankari kantaa nimeä Curious George. Kirjat on kirjoittanut Margret ja H.A. Rey.
Kirja kertoo, esittelyjen perusteella, strategisesta henkilöstöjohtamisesta ja sen merkityksestä organisaatioiden menestykselle ja tehokkuudelle. Kirja käsittelee mm. sitä, kuinka henkilöstöjohtamisen käytännöissä tulee ottaa huomioon organisaation strategiset tavoitteet ja kuinka henkilöstöjohtamisella voidaan saavuttaa kilpailukykyä ja organisaation joustavuutta.
Teoksesta löytyy Industrial & Labor Relations Review:ssa julkaistu kirja-arvostelu:
http://digitalcommons.ilr.cornell.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&…
Sisällysluettelo, vähän kuvausta ja myös arvostelu kirjasta löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.palgrave.com/products/title.aspx?PID=271204
Hieman tietoa löytyy myös Amazonin sivuilta:
http://www.amazon.co.uk/...
Hyviä perusoppaita yleisimpien kotimaisten kasvilajien tunnistamiseen on olemassa useita, tässä muutama esimerkiksi:
BRUHN MØLLER, Kirsten, Kukat väri väriltä
-650 luonnonvaraista kasvia, jaottelu värien mukaan
FEILBERG, Jon, Kielo ja kissankello : Suomen ja Pohjolan kasveja
- 740 ruohoa, varpua ja heinää sekä 51 puuta ja pensasta eli lähes kaikki tärkeimmät luonnonkasvit systemaattisessa järjestyksessä; järjestetty niin, että toisiaan muistuttavia lajeja voidaan vertailla samalla aukeamalla
Otavan värikasvio
- vuodesta toiseen kenties suosituin kasvikirja; 869 lajia
PIIRAINEN, Mikko, Kotimaan luonnonkasvit
- 500 Suomen yleisintä kasvilajia kasvien sukulaisuussuhteisiin perustuvassa järjestyksessä
PIIRAINEN, Mikko, Luonnonkukat
- lähes 200...
Valintaperiaatteet vaihtelevat kirjastoittain mm. sen mukaan, millä tavoin mikin kirjasto haluaa kokoelmansa profiloituvan. Kysymyksesi on senlaatuinen, että suosittelisin sinua haastattelemaan henkilökohtaisesti vaikkapa muutamia kirjastonhoitajia eri kirjastoista, jotta saisit asiasta hieman yleiskuvaa. Aiheesta kyllä löytyy kyllä jonkin verran kirjallisuutta, esim. seuraavat (joiden saatavuutta voit kysellä omasta lähikirjastostasi ja sitä kautta myös tilata niitä kaukolainoiksi):
Eskola, Eija Rukousnauha ja muita romaaneja--suomennetun kaunokirjallisuuden valinta yleisissä kirjastoissa 1880-1939 / Eija Eskola Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 1991 951-680-677-5
Luoko valinta kysyntää?--Tampereen yliopiston...
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Sveitsissä asuu ainakin aspiskyy, joka on sukua kotoiselle kyykäärmellemme. http://switzerland.isyours.com/e/guide/basics/ticks.snakes.html -opas tosin kertoo, että Sveitsin käärmeet eivät ole tappavan myrkyllisiä.
Voit käyttää joulutervehdyksissä muitakin merkkejä. Merkin aihe ei ole tärkeä, vaan hinta. Jos postitat kortin ennen 14.12. on hinta hieman halvempi (1,30 €) kuin sen jälkeen (1,85 €). Posti 2021
Posti vastaa kysymykseen "Onko kortit pakko lähettää punaisessa kuoressa? Ei, mutta suosittelemme kuoren käyttöä, sillä se nopeuttaa korttien päätymistä joulukorttilajitteluun."
Postcrossaajat tieävät kertoa:"Posti julkaisee perinteisesti vuosittain joulupostimerkit, jotka on tarkoitettu joulutervehdysten lähettämiseen kotimaassa. Näihin joulupostimerkkeihin on painettu maksumerkinnäksi lumihiutale-symboli ja ne käyvät sellaisenaan rajoitetun ajan (marras-joulukuussa, tarkista tarkka...
Kaaosteoria on matematiikan ja fysiikan teoria, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäymistä jotka ilmenevät kaoottisina ja joita tunnetusti luonnehditaan herkkänä alkuolosuhteille (perhosvaikutus). Tämä lause on Wikipedian artikkelista, joka löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria
Opetushallituksen sivuilla sanotaan mm. näin: 1980-luvulla kaaostutkimuksesta on muodostunut oma tieteenalansa, joka tutkii kaoottisia ilmiöitä ja niiden lainalaisuuksia. Kaaosilmiöitä esiintyy hyvin erilaisissa yhteyksissä ja ne koskettavat monia eri tieteenaloja, esimerkiksi fysiikkaa, tekniikkaa, biologiaa, yhteiskuntatieteitä, psykologiaa.
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,438,3086,3987,28363,28414,...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Tarkistin Pablo Nerudan suomennetut runokokoelmat Andien mainingit, Kysymysten kirja, Meren ja jään portit, Runoja ja Valitut runot. Samoin kävin läpi Latinalaisen Amerikan runouden antologiat Näin ihminen vastaa ja Kello 0. Runoa ei näistä löytynyt. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu. Voi tietysti olla mahdollista, että runo on suomennettu jollakin muulla nimellä.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon MIX -tietokanta antaa haulla pk-yritykset laatu* (* merkki laajentaa hakua katkaisten sanavartalon) muutamia viitteitä, esim:
Kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittausjärjestelmän rakentaminen elintarvikealan pienyrityksen käyttöön : esitutkimus / Miia Laaksonen, Sari Forsman, Helena Immonen, Julkaistu: Helsinki : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2004
Andersson, Paul
Laatutoiminta suomalaisissa yrityksissä, 2004; verkkoversiona sivulla http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/4035EB9EE20E0041…
Teoksessa kerrotaan mm. erilaisista laatujärjestelmästandardeista.
ISO 9001 pk-yrityksille : mitä tehdä : ohjeita tekniseltä komitealta ISO/TC 176, Julkaistu: Helsinki : Suomen...
Tapio Rautavaaran omaelämärrasta En päivääkään vaihtaisi pois (Kirjayhtymä, 1978) löytyvä Laulaja taivaan portilla -runo on Veikko Virmajoen eli oikealta nimeltään Arvo Kalliolan (1894-1956) käsialaa. Kalliola tunnetaan paremmin sanoittajana, ja hänen sanoituksistaan löytyy listaus Suomen äänitearkistosta (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kalliola+Arvo). Painettuja runo- tai sanoituskokoelmia häneltä ei ole julkaistu, joten runo on parhaiten saatavilla Rautavaaran kirjasta.
Myös Lauri Pohjanpäällä on runo Laulaja taivaan portilla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Pohjanpään esikoiskokoelmassa Mielialoja (1910) ja myöhemmin esim. kokoelmassa Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910 - 1954. Oskar Merikanto on säveltänyt...
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
Kysymänne runoilijan teosten suomennoksista on kysytty palvelusta aiemminkin, tässä syyskuussa 2012 annettu vastaus:
Vaikka Karin Boyelta ei ole julkaistu omaa kokoelmaa suomeksi, hänen yksittäisiä runojaan on kyllä käännetty. Niitä voi löytää luettavakseen esimerkiksi seuraavista antologioista:
- Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima...
Kallio, Maaret: Onnikujan kaverukset ja pomppiva massu. Väestöliitto 2014.
Pyyry, Noora & Sharratt, Aimée: Vauvapullaa. Books on Demand 2010.
Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. WSOY 2007.
Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan. Psykologien kustannus oy 2006.
Abedi, Isabel: Enni Possunen sanoo EN! Lasten Keskus 2005.
Janouch; Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty? Tammi 2004.
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit. Perhemediat 2004.
Cole, Babette: Äiti ja elämän salaisuudet. Kustannus-Mäkelä 2003.
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva! Tammi 2001.
Braun, Gisela: Suuri EI ja pieni EI. Mll 2001.
Langreuter, Jutta: Napajuttu. Lasten Keskus 2000.
Evilampi, Mia: Lähde lentoon, Iiris – Kertomus HIV:stä lapsille. Suomen AIDS-tukikeskus...
Kannattaa käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Milana etunimet ja tee haku. Saat vastauksessa selvityksen kummastakin nimestä :
Mari on lyhentymä Mariasta, joka on heprealaia-aramealainen nimi. Merkitys on epäselvä, mutta sen on arveltu tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä tai herratarta.
Mila (slaav. herttainen, suloinen) on itsenäinen nimi, mutta se voidaan tulkita myös Emilia tai Ludmilan, Milanan tai Milenan lyhentymäksi.
Kirjastosta löytyy myös joukko hyviä nimikirjoja. Ohessa muutamia:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria...
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet Pietilä-nimestä viitataan nimeen Pietikäinen, joka on sukua nimille Pietarila, Pietarinen, Pietiläinen, Pietinen. Näiden kaikkien alkuna saattaa olla etunimi Pietari, josta Pieti on muunnos. Pietilä-nimi olisi näin syntynyt ensin talon nimeksi isännän mukaan, ja sittemmin otettu sukunimeksi. Nimi Pietari on raamatullista alkuperää, joten se on ollut yleinen koko Suomessa kuten myös Pieti. Siitä johdettuja sukunimiä on kirjattu keskiajalta lähtien, kantakoti on Juvalta lähtöisin. Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo sanasta 'pieti' näin: pieti, pietti, piettiö tai peeti = korttipelin häviötikki ja myös pelissä hävinnyt henkilö, pulassa oleva jne. Lönnrotin keksimä merkitys sanalle on 'punajuuri' (...
