Vuonna 1961 ilmestyi Madeleine Grizen ja Ariane Chatelin kuvakirjoja Valeria-nimisestä tytöstä, joka seikkaili kissansa Tiikeriturkin kanssa. Kirjat ovat saatavissa ainakin varastokirjastossa. Voit saada ne lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Ranskankielisissä alkuteoksissa päähenkilön nimi on Valériane. Voit tarkistaa onko kyseessä tämä kirjasarja etsimällä kuvia Googlen kuvahaulla: Valériane + Madeleine Grize.
Yksi kyseisistä videoista lienee tämä:
https://youtu.be/6c3NS45ZIZU
Muutamia lisävideoita on löydettävissä YouTubesta esimerkiksi hakusanalla "halpuuttaminen", joka liittyi S-ryhmän muutaman vuoden takaiseen kampanjaan.
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Juurakoista ei löytynyt tietoa, mutta turpeetonta kasvualustaa tehdään mm. seuraavista kasveista: järviruoko, ruokohelpi ja kookospalmu. Lisäksi mainitaan metsäteollisuuden puukuitu. Em. kasveista ainakin järviruoko kasvaa nopeasti.
Linkkejä myynnissä oleviin turpeettomiin kasvualustoihin:
https://www.humuspehtoori.fi/muut-tuotteet/luomumulta
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/istuttaminen/viljely/kukkamu…
https://auringontahti.fi/tuote/turpeeton-multa-ruokokasvualusta/
https://www.matojamulta.com/tuoteryhma/1298065
Oodissa on vastaavia tiloja, ne löytyvät Varaamo-palvelun kautta, https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-05-25&search=&unit=tprek%3A5134….
Myös tilojen varaaminen onnistuu Varaamossa, mutta tällä hetkellä koronarajoitustoimien vuoksi kirjastojen tiloja ei voi varata, koska aukiolo on rajoitettu vain nopeaan asiointiin.
Helmet-kirjastoissa on lainattavia konsolipelejä, joita voi käyttää omilla laitteilla. Kysy pelejä lähimmästä kirjastostasi tai voit etsiä pelejä Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla "konsolipelit" ja käyttämällä rajausta "konsolipelit".
Tästä linkistä pääset myös hakutuloksiin: https://bit.ly/3gjQ02V.
Raul Roineen satukirjassa Tammikon väki (Karisto 1962) on satu Sam Syöverinen, jossa sammakko Sam Konnanpoika Syöverinen arvonantoa ja huomiota saadakseen alkaa kutsua itseään von Syöveriseksi.
Aleksissa ei vielä ole viitettä kyseisestä artikkelista. Aamulehti on luettavissa esimerkiksi Leppävaaran kirjastossa, missä Aamulehdestä säilytetään kuluvan kuukauden ja kahden edellisen kuukauden numerot. Kirjasto sijaitseen kauppakeskus Sellossa, osoitteessa Leppävaarankatu 9. Aamulehteä tulee myös Kirjasto Omenaan ja Tapiolan kirjastoon, mutta niissä säilytetään vain kahden viikon numerot. Lisäksi Tapiolan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 22.5. alkaen. Aamulehteä tilataan myös useisiin Helsingin ja Vantaan kirjastoihin sekä Kauniaisten kaupunginkirjastoon; säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Kelpoisuusvaatimuksissa on jonkin verran eroja paikkakuntien välillä, mutta esim. meillä Tampereella kirjastonhoitajan tehtäviin on edellytyksenä korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Kirjastovirkailijan tehtäviin vastaavasti vaaditaan vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot tai informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, tai kirjastoasetuksen (1078/98) 6§ 1 momentin tai 7§ mukainen kelpoisuus.
Kelpoisuuden osalta sinulla tuntuisi olevan edellytykset hakea esim. kirjastovirkailijan tointa.
Näiden perusedellytysten lisäksi valintaprosessissa tietysti...
Pääkaupunkiseudun HelMet tietokannan mukaan Marin tasavaltaa käsiteleviä kirjoja löytyi kaksi: Marilaiset, tekijänä Leena Laulajainen Otava 1995 ja Juha Väliahon kirja Volgan ja Uralin välillä, Suomen lähetysseura 2004. Lisäksi löytyy kolmen videon sarja Marilaiset 1, 2 ja 3 vuodelta 1992.
M.C. Castrenin seura pitää yllä yhteyksiä Suomen ja Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä. Sinne kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä, osoite Mariankatu 7 A 00171 Helsinki ja puh. 09-6222315
http:// www.helmet.fi
http://www.helsinki.fi/jarj/macastren/
Sanna on kutsumamuoto Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Heidi, Heide, saksalainen lyhentymä Adelheidista (= jalosukuinen, jalomielinen). Nimen toisena juurena voidaan viitata vanhaan pohjoismaiseen nimeen Heid (valo, valoisa, pilvetön).
Elisabet, Vanhassa testamentissa muodossa Eliseba (hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun). (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja)
Kaikki Kyyti-kirjastojen kokoelmissa olevat englanninkieliset Kiera Cassin romaanit on hankittu Iitin kirjastoon. He saattavat hankkia niitä lisää, mutta varman vastauksen saat vain kysymällä asiaa suoraan Iitistä. He eivät ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta voit laittaa heille suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasto@iitti.fi.
Kangasalan kirjastoon hankitaan lähes ainoastaan suomenkielistä tietokirjallisuutta. Siksi tätä kirjaa ei ole hankittu. Voit halutessasi tehdä hankintaehdotuksen Tampereelle. Heillä on laajemmat valikoimat eri kielistä kirjallisuutta.
Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila
Huoltoasemien bensanhajua rakastava Humppa-Veikko esiintyy ensi kertaa Hotakaisen Lastenkirjassa (1990) ja on jatkanut seikkailujaan Satukirjassa (2004). Yhtye Humppa-Veikot syntyi radion Kankkulaan kaivolla -hupiohjelmaan 1958. Ohjelmassa yhtyeen nimenä oli alun perin Pumppu-Veikot, mutta esiintymisissä ja levytyksissä nimi muuttui Humppa-Veikoiksi.
Kari Hotakaisen teoksissa on usein viitteitä populaarikulttuuriin, kuten esimerkiksi jo novellikokoelman Finnhits (2007) nimessä, joten tuntuisi todennäköiseltä, että nimien samankaltaisuus ei ole sattumaa. Hotakaisen tuotantoa tutkinut Maria Laakso käsittelee väitöskirjassaan Lastenkirjan leikittelyä kielellä ja nonsense-piirteitä. Hän toteaa Hotakaisen lastenkirjoissa olevan runsaasti...
Helmet-kirjaston sovelluspäällikkö Susanna Aakon mukaan sama ohjelmisto on käytössä kuin vuonna 2015. Asiakas voi itse käynnistää lainaushistorian Helmet-haun Omissa tiedoissa ja voi myös itse lopettaa sen tallennuksen. Lainaushistoria ei näy kirjaston henkilökunnalle. Asiakaspalvelussa käsitellään vain voimassa olevia lainoja. Entiseen tapaan kirjasto voi teoksen tietojen kautta tarvittaessa tarkistaa kaksi viimeisintä lainaajaa.
Helmet-kirjastojen asiakasrekisterin rekisteriseloste (25.5.2018) löytyy osoitteesta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Rekisteriseloste(773) .
Lainaustietojen paljastaminen kertoisi lähinnä henkilön oletetuista kiinnostuksen kohteista. Tarkka profilointi olisi vaikeampaa, koska lainojen...
Kuvaus sopii Jukka Parkkisen kirjaan Kalle-Yrjänän kaksitoista yritystä (2002). Kirjasammosta voi hakea vapaatekstihaulla https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e60ca88-b9b2-429b-90ba-7… .
Kaikki petoeläimet näyttävät ajoittain syövän ruohoa, kuten kotoisat kissat ja koirat. Syytä ei tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti eläin saa sillä lailla jotain tarvitsemaan ainesta. Karhu on luonnostaan sekasyöjä, jolle kelpaavat sekä eläimet että marjat ja hunaja.
Heikki Poroila
Kirjaston on saatava käyttöoikeudet e-äänikirjoihin voidakseen hankkia ne kokoelmiinsa, joten valitettavasti kaikkia e-äänikirjoina ilmestyneitä kirjoja ei saada kirjastojen asiakkaiden luettaviksi. Kirjojen eri formaatit eivät tule kirjastoon yhtä aikaa. Lisäksi kirjastojen e-kirja- ja e-äänikirjakokoelmat ovat paikallisia, eli ne ovat vain tietyn, oikedet hankkineen, kirjastokimpan lainaajien käytössä.
Tilanne voi tältä osin parantua, kun suunniteltu valtakunnallinen e-kirjakokoelma toteutuu. Aiheesta voi lukea Ylen uutisista (5.1.2019):
https://yle.fi/uutiset/3-10583370
