Kyseessä voisi olla Juha Seppälän romaani Ei kenenkään maa (WSOY, 2006). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18588.
Kirjasto hankkii aineistonsa tietyltä sopimustoimittajalta hankintasopimusten mukaisesti. Kirjastosta lainattavien pelien tulee siis olla saatavilla sopimustoimittajan valikoimissa tai hankittavissa sopimustoimittajan valikoimiin.
Hankinnat tehdään ennalta määritetyn budjetin puitteissa. Budjetit ovat rajallisia, joten emme pysty hankkimaan kaikkia saatavilla olevia pelejä kirjaston kokoelmiin. Vaikka suosio ei ole ainoa hankintaperuste, hankintaa kohdistetaan jonkin verran suosittuihin peleihin, sillä valikoimaa on tarjolla paljon. Kaikkia kirjastoon tulevia pelejä ei hankita ennakkoon (eli ennen kun pelit ilmestyvät ja päätyvät kauppoihin), sillä kysyntään vaikuttaa esimerkiksi...
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Säkeellä "Aamun koi oli kuollut" alkavan runon on kirjoittanut Terhi Isoaho.
Gummerus järjesti vuonna 1992 120-vuotisjuhlansa kunniaksi avoimen runokilpailun, johon osallistuneista suomalaisten harrastajakirjoittajien 25 000 runosta tuhat kilpailurunoa julkaistiin viisiosaisessa Sydämeni laulu -runoantologiassa 1993. Kysymyksen runo on tämän kilpailun satoa. Sen löytää Sinikka Salokorven toimittaman antologian ensimmäisestä kirjasta.
Olympialaisten hiilijalanjälkiä käsittelevät raportit näyttävät usein erittelevän erilaisia päästöjä siten, että katsojien aiheuttamat päästöt ovat yhdessä paketissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tällaisissa raporteissa on vaikeaa sanoa kuinka suuri osa katsojien aiheuttamista päästöistä liittyy heidän kulutukseen (sisältäen matkamuistojen ostamisen) ja kuinka suuri osa liittyy puolestaan esimerkiksi matkustamiseen. Katsojiin liittyvät päästöt ovat vaihdelleet eri olympialaisten välillä, mutta tässäkin on vaikeaa sanoa, kuinka paljon tämä kertoo nimenomaan kulutuksen päästöjen vaihtelusta. Sekä kesä- että talviolympialaisten hiilijalanjäljistä vuosien 1992 ja 2020 välillä voi lukea esimerkiksi Nature Sustainability -lehdessä julkaistusta...
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen - käsittelee merkkipäiviä, kansanperinteitä, ja niihin sekä vuodenaikoihin liittyviä eri uskomuksia, juhlia ja sananparsiaJouko Hautala: Vanhat merkkipäivät - sisältää tarinoita ja sananparsia vanhoista ajankiertoon liittyvistä uskomuksista ja tavoistaAntto Laiho: Vanhan kansan merkkipäivät - sisältää myös ajankuluun ja vuodenkiertoon liittyviä uskomuksia, ennustuksia ja sanontojaArto Manninen: Rakasta : aforismeja, runoja ja pohdintoja vuoden jokaiselle kuukaudelle
Tässä joitakin verkossa saatavilla olevia lähteitä aiheesta:Digital Egypt for Universities -sivusto: Stone and stone working in ancient Egypt, https://www.ucl.ac.uk/museums-static/digitalegypt/stone/stoneworking.htmlExplore Luxor -sivusto: Artisans on Ancient Egypt, https://exploreluxor.org/artisans-of-ancient-egypt/Anastasiia Stupko-Lubczynska: "Masters and apprentices at the Chapel of Hatshepsut: towards an archaeology of ancient Egyptian reliefs". Antiquity, Volume 96, Issue 385, February 2022, pp. 85 - 102. Luettavissa internetissä: https://www.cambridge.org/core/journals/antiquity/article/masters-and-apprentices-at-the-chapel-of-hatshepsut-towards-an-archaeology-of-ancient-egyptian-reliefs/...
Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia
NYT-liikuntakorttiin pätee sama kuin useimpiin muihinkin esinelainoihin, eli niitä ei voi varata, ja ne voi lainata ainoastaan tietystä kirjastosta, jonne ne on myös palautettava. NYT-liikuntakortti on siis palautettava samaan kirjastoon kuin mistä sen on lainannut. Lainaamista varten on tosiaan mentävä sinne kirjastoon, missä kortti on paikalla.
Vanhat rautatieaikataulut löytää Suomen kulkuneuvot -lehden numeroista. PIKI-kirjastoista Tampereella on varastoituna vuosikerrat 1957–2011 (joitain yksittäisiä numeroita puuttuu).
Kylmyysnavalla tarkoitetaan paikkaa, jossa on mitattu alin ilman lämpötila. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan alin lämpötila pohjoisella pallonpuoliskolla mitattiin luotettavasti Grönlannissa vuonna 1991. Se oli -69,6 astetta. Automaattisen sääaseman havainto varmistettiin vasta vuonna 2020. Pohjoinen kylmyysnapa sijaitsisi siis Grönlannin mannerjäätiköllä.Kylmyysnavan tittelistä ovat yleensä kiistelleet Venäjän paikkakunnat Verhojansk ja Oimjakon. Niissä on aikoinaan mitattu alimmat lämpötilat: Verhojanskissa -67,8 vuonna 1892 ja Oimjakonissa -67,7 vuonna 1933. Alempiakin lämpötiloja on mitattu, mutta mittaustuloksia ei ole vahvistettu virallisesti. Paikkakunnat ovat silti kylmimpiä pysyvästi asuttuja paikkoja pohjoisella...
Laulu on nimeltään "Antero". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Siikavire. Lauluyhtye Sirut levytti sen vuonna 1969 Love Recordsille. Yhtyeessä lauloivat Jukka Siikavire, Aila Halminen ja Leo Airaksinen. Laulu sisältyy kuuden cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet. 1" (Universal Music, 2016). Kappaleesta ei ole julkaistu nuottia.Sirut-yhtyeen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/1325271-Sirut
Parhaiten kysymyksessä kuvailtua teosta vastaa Rolf Hochhuthin näytelmä Sotilaat (WSOY, 1968). Siinä vihjataan, että Winston Churchillillä olisi ollut jotakin tekemistä Sikorskin kuoleman kanssa. Sotatapahtumien rinnalla seurataan Lontoon Pienen Maailmanteatterin esityksen valmistelua.
Hei,Kyseessä ovat nämä:Kaukonen, Toini-Inkeri. Pellavan Ja Hampun Viljely Ja Muokkaus Suomessa: Kansatieteellinen Tutkimus. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1946.Näyttäisi olevan lukusalikäyttöön Hämeenlinnan kirjastossaLinnove, Aino. Suomalaisen Pitsinnypläyksen Kehitysvaiheita 1500-luvulta 1850-luvulle. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1947.Molempia on runsaasti kirjastoissa ympäri Suomen, joten nämä saa myös kaukolainana. Kysy tarkemmin omasta kotikirjastostasi.
Epress-palvelu, joka tarjosi luettavaksi kotimaisia aikakauslehtiä, poistui etäkäytöstä 1.7.2024. Voit lukea kotimaisia aikakauslehtiä kuntien yhteisellä E-kirjastosovelluksella. Vain kirjastossa luettavat e-sanomalehdet ovat edelleen saatavilla ePress-palvelussa.E-kirjastossa ei valitettavasti ole luettavana Nuori Voima -lehteä. Parnasso ja Suomen kuvalehti ja esimerkiksi Tuli & Savu -lehti palvelusta löytyvät.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari".
