Jatkosodan historia -teossarjan ensimmäisestä osasta löytyi tieto, jonka mukaan 8. Prikaati toimi 28.2.1941 Onttolassa, IV Armeijakunnan alaisuudessa. Siitä muodostettiin liikekannallepanossa Jalkaväkirykmentti 8.
Lähteitä:
Jokipii, M. (toim.) (1991). Tuntemattoman sotilaan rykmentti: Jalkaväkirykmentti 8:n historia. WSOY.
Reini, K. O. et al. (1988). Puolustusvoimat vuosien 1940 ja 1941 rauhan aikana. Julkaisussa: Jatkosodan historia. 1, Talvisodasta jatkosotaan ; Sota alkaa, 44-163.
Petri Hiltunen kertoo, että strippejä on yhteensä 2844 kappaletta. Tämän sarjakuvasivuston luvuista laskemalla Jalavan albumeissa julkaistiin niistä ilmeisesti 1992 kappaletta. Arktisen banaanin kokoelmissa Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa on julkaistu lisää, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Hiltunen kertoo, että aivan kaikki stripit on julkaistu ainakin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, mutta kokoelma-albumeista osa on jätetty pois. Listaa kaikista lehdistä, joissa sarjakuvaa on julkaistu, ei valitettavasti Hiltusellakaan ollut.
Hiltusen Väinämöis-albumit löytyvät myös Ratamo-kirjastojen kokoelmista.
Lastenosaston keittokirjakokoelmaan kannattaa tutustua; kohdeyleisö huomioon ottaen on sekä tarvittavien ruoka-aineiden määrä että valmistamiseen käytettävä aika kohtuullinen.
Kirja Lapsiperheen vegaanikeittokirja lupaa sujuvoittaa arkea. Tarjolla on tiistain kohdalla nopeita pannureseptejä.
https://vegaaninruokavuosi.com/2020/09/17/lukunurkka-lapsiperheen-vegaa…
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Hei,
monissa ilmastonmuutokseen liittyvissä teoksissa käsitellään luonnonkatastrofeja. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi ottaa vinkkiä:
Saukkonen, Lea, Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos, 2020
Ertimo, Laura, Vesi : kirja maailman tärkeimmästä aineesta, 2017
Lunde, Maja, Sininen, 2019
Ballard, J. G., Kuivunut maailma, 2013
Ballard, J. G. Uponnut maailma, 2011
Isomäki, Risto, Sarasvatin hiekkaa, 2005
Isomäki, Risto, Vedenpaisumuksen lapset, 2020
Tietäväinen, Ville, Harvennus, 2021
Thomas Hardyn The mayor of Casterbridgessa on muutama runomuotoinen tekstikatkelma, jotka Pormestarin tarinaan on suomentanut Kirsi Kunnas. Kysymyksessä mainittua John Donnen The flea -runon katkelmaa en kuitenkaan löytänyt Hardyn englanninkielisestä laitoksesta sen paremmin kuin suomenkielisestä käännöksestäkään.
Douglas Stuartin romaanissa Young Mungo (2022) kyseinen sitaatti mainitaan samassa hengenvedossa kuin The mayor of Casterbridge, mikä voisi ehkä selittää säkeiden alkuperään liittyvän sekaannuksen. Donneenkin tässä Stuartin tekstissä viitataan:
"If any child could not manage the curriculum, he was not going to waste any more time dragging them through The Mayor of Casterbridge. They were put to the back of the class and got the...
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi...
Voisikohan kyseessä olla H.C. Andersenin klassikkosatu Keisari ja satakieli, josta löytyy mukaelmia useistakin eri lastenkirjoista?
Satu löytyy alkuperäisenä Andersenin versiona esimerkiksi teoksesta:
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005, suomentanut Eeva-Liisa Manner)
Ja vähän mukaillen esimerkiksi tästä teoksesta:
Suuri satukirja tytöille / suunnitellut Nancy Leschnikoff ja Helen Wood ; toimittanut Sarah Courtauld ja Rosie Dickins ; suomentanut Tiina Julin (Kids.fi, 2012)
Teosten saatavuustiedot löydät Satakirjastot-tietokannasta: https://satakirjastot.finna.fi
Merja Otavan tuotanto (Lähde Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175945962573)
Priska. WSOY 1959
Minä, Annika ÄP. WSOY 1961
Kävelyillat. WSOY 1963
Puzzle. WSOY 1966
Kuuvuosi. WSOY 1969
Fifti-fifti. WSOY 1971
Kirjoittamisen lopettamisen syistä Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa (Onnimanni 2015, nro 3, s. 12 - 16)
"Vuonna 1971 ilmestynyt Fifti-fifti jäi Otava viimeiseksi romaaniksi. Siinä näkyy jo viitteitä 1970-luvulla yleistyneestä ja vähitellen maneeriksi kehkeytyneestä ongelmarealistisesta nuoruuden kuvauksesta. Otava ajatteli yhä radikaalisti, mutta sen ajan yhteiskunnallisesti julistava tyyli tuntui vieraalta ja niinpä kirjoittaminen vaihtui kuvien tekoon."
Synnöve Stigmanin...
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kirjasta tämä aukeama voisi olla. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyselin Helsingin kirjastoista, mutta vain yksi kirjasto ilmoitti, että heillä on yksi kappale Virkisty Vantaanjoella -esitettä.
Sinun kannattaa ehkä kysyä vielä Tikkurilan kirjastosta sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä, joka julkaisee esitteitä.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sivuilla on linkki esitteisiin ja esitteet ovat myös tulostettavissa.
https://www.vhvsy.fi/uutiset/8271/paivitettyja-virkisty-vantaanjoella--…
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10181/Vantaanjoki_esite.pdf
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10180/Keravanjoki_esite.pdf
Suomi voitti Länsi-Saksan 8-0 olympialaisissa vuonna 1988.
Lähteet:
https://www.leijonat.fi/index.php/maajoukkueet/a-maajoukkue/2017-18/ok2…
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekko_talviolympialaisissa_…
Kansallisarkistossa löytyy esim. Anjalan maatalousoppilaitoksen arkisto ja arkistomateriaalissa on myös oppilaitoksen opetussuunnitelmat: Oppilaitoksen opetussuunnitelmat vuosilta 1946-1986
Linkki Kansallisarkiston Astia-tietokantaan: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=716959822
Muita mahdollisia lähteitä:
Maatilanemännän opetussuunnitelman perusteet peruskoulu- ja ylioppilaspohjaista koulutusta varten, 1989.
Linkki Finna-tietokantaan: https://www.finna.fi/Record/vaari.530720?sid=3086175942
Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitoksen historia, 1995
Linkki Finna-tietokantaan: https://finna.fi/Record/helka.997745783506253?sid=3086118099
Ehtoisat emännät : muistoja Suomen...
Tässä lienee kysessä saksalainen tango, jonka alkusanat kuuluvat Regentropfen, die an dein Fenster klopfen. Tangon sävelsi Emil Palm ja sanoitti Josef Hochleitner. Ensimmäiset levytykset siitä ovat vuodelta 1935.
Ainakin yksi suomenkielinen versio tangosta on tehty, Pasi Kauniston tulkitsema Sateen jälkeen. Suomenkielisen tekstin siihen teki Juha Vainio. Vaikuttaa siltä, että version ainoa julkaisuformaatti on single-levy vuodelta 1968 (Decca, SD 5720).
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Finna.fi julkaisutiedot
Teimme kyselykierroksen kollegoiden keskuudessa, mutta kukaan ei tuntunut tunnistavan näillä tiedoilla etsimääsi kappaletta. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tämä teos ainakin on monessa tutussa lapsiperheessä koettu hyväksi pikkusisaruksen syntyessä:
Taina Laajasalo & Silja Salmi: Kun kolmesta tulee neljä: opas toisen lapsen saaville perheille (Atena, 2013)
Pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta löytyy tämän lisäksi myös muutama muu aihetta käsittelevä teos, myös englanniksi ja ruotsiksi, mikäli näillä kielillä sujuu lukeminen:
Jan Parker: Sisarussuhteet: kilpailua ja rakkautta (Otava, 2004, suomentaneet Laura Jänisniemi ja Susanna Tuomi)
Laura Markham: Calm parents, happy siblings : how to stop the fighting and raise friends for life (Vermillon, 2015)
Marie Köhler: Leva med fler barn (Gothia Fortbildning, 2020)
Kannattaa tutustua teokseen Westney, William: The Perfect Wrong Note : learning to trust your musical self. Useiden arvioiden mukaan tämä teos sisältää merkittäviä näkemyksiä aiheeseen. Kirjoittaja on musiikin professori ja pianisti.
Teostiedot Finna.fi:ssä: https://finna.fi/Record/tuni.992392606905973?sid=3469027336
Arvioita:
Goodreads https://www.goodreads.com/book/show/27585.The_Perfect_Wrong_Note
Tommy's Piano Corner: https://tommyspianocorner.com/the-perfect-wrong-note-review/
Toinen kiinnostavalta vaikuttava kirja on Saija Laukan toimittama kokoomateos Virheen mahdollisuus, jonka artikkelit käsittelevät virheistä oppimisen mahdollisuuksia draamamenetelmien näkökulmasta.
Katso sisällysluettelo täältä: https://jyu.finna.fi/Record...
Etsitty runo on Kirsi Kunnaksen Herra M. vuonna 1991 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly. Yksi sen säkeistöistä kuuluu seuraavasti: "M. putosi päistikkaa / ilman mitään kikkaa / ja nyt M. vain hikkaa / hikkaa ja hikkaa."
Hei,
Ulkoministeriön sivuilla on tietoa Suomen ja Marokon välisistä suhteista:
Suomi ulkomailla - Marokko /Ulkoministeriö
https://finlandabroad.fi/web/mar/etusivu
