Suomi.fi -sivustolle on kerätty kansalaisille runsaasti tietoa eri aiheista moniin elämäntilanteisiin. Myös eläkeasioista on kansalaiselle runsaasti tietoa ja siellä on kerrottu, mitä kaikkea pitää tehdä, että asiat tulevat hoidetuiksi.Etusivu - Suomi.fi -> Tiedot ja palvelut -> Kansalaiselle -> Sosiaalinen turva -> Eläkkeelle (suora linkki: Eläkkeelle - Suomi.fi )
Voitte tuoda kirjat Pasilan kirjaston kierrätyshyllyyn. Hylly löytyy heti ovesta tultua oikealta.Sieltä Akut ja luontokirjat katoavat kuin varpusparvi.
Valitettavasti emme pysty arvioimaan vanhojen kirjojen arvoa. Kyyti-kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaoppaita, joita voit varata omaan lähikirjastoosi. Niissä on listattu vanhojen kirjojen arvoja. Viimeisin kaksiosainen painos on ilmestynyt vuonna 2010. Arviota kirjan arvosta voi kysyä myös antikvariaateista. Antikvariaattien yhteystietoja paikkakunnittain löytyy esimerkiksi antikvaari.fi:stä, tässä linkki Kotkan antikvariaatteihin. https://www.antikvaari.fi/kauppiaat/kunta/kotka
Sukupuolen esittämisestä valokuvissa ja mediassa löytyy paljon tutkimusta. Tässä verkossa vapaasti saatavissa olevaa, suppeampaa ja laajempaa tietoa aiheesta.Blogikirjoituksia ja verkkoartikkeleita:"Masculine vs. Feminine Poses?" https://organicheadshots.com/blog/masculine-vs-feminine-poses"The Gender Politics of Posing" https://thesocietypages.org/socimages/2013/02/27/men-walk-women-pose-the-gender-politics-of-silhouettes/ Parviainen, Anna: "Neutraalina esitetty maskuliinisuus: sukupuolen epäsymmetrinen visualisointi Marimekon vuosien 1956–1979 unisex-vaatteiden edustuskuvastossa" https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/932aa967-8dc6-4f4c-9590-ed2afdb00e49/content Pro gradu -tutkielma:Kotro, Petra: Liekehtiviä...
Löysin sivustolta Solunet.fi hyvän kuvan kynnen rakenteesta. Sen mukaan kynsinauhan alla ei ole ihoa, vaan se on kynnen päällä. "Kynsipeti koostuu epiteelisoluista, mutta siinä on ainoastaan tyvikerros ja okasolukerros. Kynnen juurta peittävän ihopoimun reuna, kynsinauha, on myös kovaa keratiinia." Linkki sivulle.
Kyseessä lienee Rakel Liehun kokoelmaan Liian lähellä, liian äkkiä (WSOY, 1982) sisältyvä runo, joka alkaa säkeellä "Kevätsateessa saatan sinut sillan yli asemalle" ja päättyy säkeisiin "Sydämeni tahtoisin reväistä rinnastani, sanoa: / Ota tämä! Sen on parempi luonasi."
Fernando Pessoan lammaspaimen Alberto Caeiron runojen viidennessä runossa on kohta, joka näyttäisi olevan etsimäsi teksti. Tosin katkelma ei ole runon lopusta vaan keskeltä. Sikermä on siis suomenkieliseltä nimeltään Lammaspaimen ja Pentti Saaritsan suomennos sisältyy Pessoan runojen kokoelmaan En minä aina ole sama : runoutta (valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa, 2001).https://www.scaruffi.com/writers/pessoa1.html
Hei,kirjastoissa kirjojen korjaamiseen käytetään yleensä yleisliimaa, kuten Erikeeperiä, harsoteippiä tai kontaktimuovia. Tärkeää on myös sidonnan muut vaiheet, esimerkiksi kuivuminen ja prässit. Kirjansitomiseen on olemassa myös erilisiä liimoja, kuten tämä:Kirjansidontaliima - Hobby PointTässä on myös kirjansidonnasta kuvitettu ohje vuodelta 2014:Inspiratikka: Kuvitettu ohje: KIRJANSIDONTA
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston sivuilta löytyy tietoa runojen käytöstä kuolinilmoituksissa: https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Hei,Tokrajärvestä ei näyttäisi löyvyän omaa paikallishistoriaa. Lähtisin liikkeelle näistä Ilomantsin alueen paikallishistorioista:Björn, Ismo, ja Anne Vikkula. Suur-Ilomantsin Historia: Enon, Ilomantsin Ja Tuupovaaran Historia Vuoteen 1860. Suur-Ilomantsin Esihistoria. Suur-Ilomantsin Talonhaltijaluettelo. Paikallishistoriatoimikunta, 1991.Björn, Ismo, ja Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta. Ilomantsin Historia. [Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta], 2006.Härkönen, Armas, et al. Koitere Ja Kylät: Elämää Satasaarisen Järven Rannalla. Koitereen kylät / Seppo Lehtinen, 2020.
Parhaiten kysymyksessä kuvailtua teosta vastaa Rolf Hochhuthin näytelmä Sotilaat (WSOY, 1968). Siinä vihjataan, että Winston Churchillillä olisi ollut jotakin tekemistä Sikorskin kuoleman kanssa. Sotatapahtumien rinnalla seurataan Lontoon Pienen Maailmanteatterin esityksen valmistelua.
Voisiko kyseessä olla saksaksi nimillä Komische Oper ja Opera Presto tunnettu sarja? Suomeksi en löytänyt sarjasta mitään tietoa, mutta saksaksi siihen löytyi muutamia viittauksia. Näiden perusteella kyseessä on Curt Lindan tekemä/tuottama 13-jaksoinen sarja, jossa noin kymmenminuuttisissa jaksoissa parodioitaan klassikko-oopperoita. Ainoa löytämäni huonolaatuinen kuva oli fernsehserien.de-sivustolla https://www.fernsehserien.de/komische-oper Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sarjan? Lähteet: Die Welt -lehden muistokirjoitus Curt Lindasta https://www.welt.de/welt_print/article860591/Unbestechlicher-im-Zeichentrickstudio-Curt-Linda-tot.htmlKomische Oper -sivu Wikipediassa https://de.wikipedia.org/wiki/Komische_Oper...
Luettelo kielistä ja tervehdykset englanniksi käännettyinä löytyvät NASA:n Voyager-sivustolta: https://science.nasa.gov/mission/voyager/golden-record-contents/greetings/. Suomen kieli ei ole mukana.
Kyseessä voisi olla Bill Myersin Kielletyillä ovilla -sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2001. Siihen kuuluu viisi osaa: Pahan lumoissa, Henget puhuvat, Voimat iskevät, Pelon rajamailla ja Viimeinen taistelu.
Wisława Szymborskan runo Kiitokset (Podziękowanie) kokoelmasta Wielka liczba (1976) sisältyy Szymborskan runojen kokoelmateokseen Ihmisiä sillalla (1998, s. 62). Runon on suomentanut Jussi Rosti.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1538279?sid=5065739160
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tv-sarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Eli missä vanhassa tv-sarjassa soi tunnarina "Vain pieni kansanlaulu"? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa.
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
