Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila
Pahoittelen, että kysymykseen vastaaminen on viivästynyt. Keskustelin asiasta lasten kirjallisuutta tuntevan kollegan kanssa ja hän suositteli seuraavia uusia lastenkirjoja, joissa on paljon tekstiä:
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta. WSOY, 2019. 167 s. Lapsille tarkoitettu sarjakuvaromaani, jossa tiede ja mielikuvitus sekoittuvat. Hauska kirja, jossa tekstiä ei ole liikaa. Käsittelee asioita, joka voisi kiinnostaa yli 10-vuotiaita lapsia.
Gough, Julian : Karhu ja kaniini .-sarja. Otava. Humoristisia ja kauniisti kuvitettuja kirjoja. Sarja kertoo ystävyydestä.
Riddell, Chris: Ottilia-sarja (Ottilia menee kouluun, Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia merellä). Gummerus. Kirjoissa on runsas ja hauska kuvitus. Kirjat...
Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tämännimistä kirjaa. Fennian mukaan Antti Numminen on kirjoittanut vain kirjan Janakkalan patteriston taistelujen tie (1989). Patrik Berghäll on vuonna 2016 julkaisussut kirjan Vid dödens portar : avdelning Hartikainens fjärrpatruller 1942 (suomennos Kuoleman porteilla : Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942, Atena). Tämä kirja löytyy useimmista suuremmista kirjastoista, joista sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Suomessa ilmestyy vähän lastenlehtiä, ja todella harvoin niissä on fiktiivistä sisältöä sarjakuvalehtiä lukuunottamatta. Tarinoita löytyy lähinnä lehdistä, joita julkaisee uskonnollinen yhteisö tai järjestö. Sellaisia ovat esimerkiksi Lastenmaa- ja Lastenkirkko -lehdet sekä Luonto-Liiton Sieppo-lehti.
Yleisten kirjastojen avoimiin paikkoihin on ainakin pääkaupunkiseudulla yleensä useita kymmeniä hakijoita. Näin on varmaan myös muualla maassa suurissa kaupungeissa. Monet pitkäaikaiset sijaiset odottavat vakituista paikkaa monesti useitakin vuosia. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne saattaa olla aivan toinen. Tieteellisten kirjastojen avoimia työpaikkoja tulee harvemmin hakuun, joten siellä tilanne näyttäisi hakijan näkökulmasta olevan vieläkin haasteellisempi.
Kaupalliset äänikirjakustantajat miettivät, mille äänikirjalle on kysyntää. Cd-äänikirjamarkkinat ovat kuitenkin pienet verrattuna kirjoihin. Varmasti uutuuskirjat ovat kysytympiä äänikirjoina kuin vanhemmat julkaisut. En löytänyt tarkempaa tietoa äänikirjojen tuottamisen hinnasta verrattuna tavallisiin kirjoihin, mutta sekin voi vaikuttaa äänikirjojen tuottamiseen. Toki vanhempiakin kirjoja löytyy cd-muodossa.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko tilaisuuden tarjoitus olla avoin kaikille vai onko se suunnattu tietylle määrätellylle ryhmälle. Jos kyse on kaikille avoimesta tilaisuudesta, asia täytyy sopia kyseisen kirjaston kanssa. Helmet-sivulal on kirjastojen yhteystiedot. Yleensä on varminta tiedustella asiaa kirjaston johtajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos tilaisuus ei ole avoin yleisölle vaan tarkoitettu omalle ryhmälle, sitä varten voi varata sopivan tilan Varaamo-palvelun kautta. Suurimmat tilat ovat maksullisia, mutta ilmaistilojakin on. Varaamoon täytyy kirjautua Facebook-, Yle- tai Google-tunnuksilla.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2019-12-11&purpose=meetings-and-working
H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat 1-3 (1951, suom. Maila Talvio) on täydellisin suomeksi saatavana oleva Andersenin satujen kokoelma. Ruotsiksi on H. C. Andersen: Sagor och berättelser 1-4 (1955). Molemmat kokoelmat ovat lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Suosittelen, että soitat Myyrmäen kirjastoon sitä mukaa, kun lehdet ovat sieltä noudettavissa ja pyydät, että he lähettävät sinua odottavan aineiston Jätkäsaareen.
Jykevä rakennus on Kellosaaren varavoimalaitos. Se otettiin käyttöön vuonna 1974. Varavoimalaitoksen tehtävänä on varmistaa sähkön riittävyys Suomessa, erityisesti Helsingissä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnistää laitoksen tilanteissa, jolloin valtakunnan sähkönjakelun ylläpitämisessä tarvitaan lisätehoa. Voimalassa on kaksi polttoöljyllä toimivaa kaasuturbiinia jotka pystyvät tuottamaan 120 megawattia energiaa. Laitos on tositoimissa harvoin. Noin kuuden viikon välein sitä koekäytetään.
https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/k…
https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pb…
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mikä kirja voisi olla kyseessä?
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa...
Hei,
kysymyksesi on kiinteistöjen korjausta koskevien käytäntöjen tulkintaan liittyvä, eikä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta saa laintulkinnallista apua.
Kiinteistönhuoltoon olevissa seikoissa kannattaa olla ensisijaisesti yhteydessä isännöitsijään/taloyhtiön hallitukseen. Esimerkiksi Kiinteistöliitto tarjoaa jäsenilleen neuvontaa mm. laki- ja korjausasioissa.
Mikäli kortin omistajalla ei ole kirjalainoja eikä hänellä ole kirjastoon maksettavia maksuja, kortti voidaan pyynnöstä poistaa. Lainakortin omistajan henkilöllisyyden varmistamiseksi pyyntöön voi lisätä sen henkilön yhteystiedot, joka hakee jäsenyyden poistamista. Lainakortti kannattaa vielä hävittää.
Jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen, eikä asiakkaalla ole kirjastoon maksettavia maksuja tai kirjaston kirjoja lainassa, kortti saatetaan käyttämättömänä poistaa järjestelmästä.
Juuri näin. Kun tulin alalle, kirjaston vahtimestarit kiersivät kaikki Espoon kirjastot kahdesti viikossa. Nykyään kuljetus on ulkoistettu Postille ja tapahtuu joka arkipäivä. Espoolla, Helsingillä ja Vantaalla on omat lajittelukeskuksensa, josta kirjat jatkavat eteenpäin vastaanottajakirjastoon.
Kirjastojen tapa kelluttaa kirjojaan, mitä on tehty parin vuoden ajan, on pienentänyt kuljetusten volyymeja. Espoo ja Vantaa kelluttavat keskenään ja Helsinki omien rajojensa sisällä.
Siis jos asiakas tilaa kirjan, joka on vapaana Tikkurilassa, noutaa sen Tapiolasta ja paluttaa sen Tapiolaan, sitä ei enää tarvitse lähettää takaisin Tikkurilaan vaan Tapiolassa se voidaan laittaa hyllyyn.
Espoo hoitaa samalla myös Kauniaisten logistiikan.
Olisikohan kyseessä Laila Kohosen kirja "Kellokiven arvoitus", joka on ilmestynyt helppolukuisessa Vihreä varis -sarjassa vuonna 1984. Siinä lapset kuulevat tarinan isonvihan aikana järveen upotetusta kirkonkellosta ja päättävät etsiä sen.
Kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1345570?lang=fin
Kirjasammon infopaketti Laila Kohosesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e5d3436-979c-4e70-8c9f-d…
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään etsimääsi teosta. Sadun tai kirjan nimessä ei varmaankaan mainita pulloa, sillä selasin kirjastojen aineistoluetteloista kaikki lastenkirjat, joissa tuo sana esiintyy. Mikään hakutuloksista ei viitannut etsimääsi satuun tai lastenkirjaan.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa tarinan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
