Kirjaston nimikirjoista ja verkon nimilähteistä en löytänyt valitettavasti lainkaan tällaista etunimeä. Worldnames löysi nimelle Awe osumia Afrikasta, https://apps.cdrc.ac.uk/worldnames/index.php
Hei,Tuossahan on mielestäni yksiseliiteisesti sanottu, että Öja erotettiin Kruunupyystä 1932 itsenäisesksi kunnasi. 1969 liitettiin Kaarela ja Öja Kaarela-nimiseksi kunnaksi, joka sitten liitettiin osaksi Kokkolaa 1977. Mikään ei ole ristiriidassa tämän kanssa. Jos tarkoitat tuora Emäpitäjä: Kaarela, on kyseessä kirkkopitäjä, johon Öja kuuluu/kuului.
Kuvaukseesi sopiva kirja on Rauha Salparannan runomuotoinen kuvakirja Missu ja Maikki - kissoja kaikki. Kuvitus on Reino Salparannan tekemä. Kirjan on kustantanut Lasten parhaat kirjat ja se ilmestyi vuonna 1994.
Fernando Pessoan lammaspaimen Alberto Caeiron runojen viidennessä runossa on kohta, joka näyttäisi olevan etsimäsi teksti. Tosin katkelma ei ole runon lopusta vaan keskeltä. Sikermä on siis suomenkieliseltä nimeltään Lammaspaimen ja Pentti Saaritsan suomennos sisältyy Pessoan runojen kokoelmaan En minä aina ole sama : runoutta (valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa, 2001).https://www.scaruffi.com/writers/pessoa1.html
Hyvönen kuuluu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan niihin sukunimiin, jotka ovat hyvä-sanan johdoksia. Hyvä-kannasta on meillä ollut käytössä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Hyvöi, Hyvikkä, Hyväkkä, Hyväri, Hyvätti ja Hyvänen. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa, mutta sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erikoisesti Karjalassa ja Savossa. Ne molemmat ovat kuuluneet Matti Kuusen vertailujen perusteella "varsinaisiin savolaisnimiin". Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin, ainoastaan Mikkelin tienoilta ne...
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Säkeet – joissa päivä tarkalleen ottaen ei vaihdu, vaan taipuu iltaan – eivät ole Leinoa, vaan kaiketikin Leidéniä. Ne kuuluvat Hannu Leidénin tilaustyönä Valion Voimariini-mainokseen vuonna 2000 tehtyyn musiikkikappaleeseen, jonka siinä tulkitsi laulaja Bablo. Mainoksen musiikki sai aikanaan jonkin verran mediahuomiota siksi, että sen katsottiin varsin läheisesti muistuttavan Bob Dylanin kappaletta Not dark yet.YouTubesta löytyy mainoksesta versio ilman säettä "Yön viileään huntuun kuu-ukko pukeutuu". Verkkojuttelusivustoilta löytyy kuitenkin tämän säkeen sisältäviä muisteloita kyseisestä mainoksesta, joten siitä lienee esitetty kahtena eri pituisena versiona.Juuso Kujala, Tänään ostetaan.. vuodet Pera Pirkolana mainonnan...
Kaikkiin Suomen kirjastoihin hankittujen niteiden määrää ei oli eroteltu teos kerrallaan. Suomen yleisten kirjastojen tilastoista löytyy vuonna 2023 kirjojen hankinnan yhteisiä kappalemääriä. Linkki tilastoon.Kustannusalan tilastoja taas saa kirjallisuuslajeittain. Linkki Kustantajat.fiFinnahaun tuloksesta voi laskea tietyn teoksen hankintamäärän, mutta se voi viedä jonkin verran aikaa. Esim. Linkki Lehmä synnyttää yöllä teokseen. Teosta on hankittu Helmet-kimppaan tällä hetkellä 451 kpl, muihin suurimpiin kimppoihin noin 35 kpl ja nähdäkseni joka kirjastoon ainakin yksi kpl eli noin 1000 kpl?Kenties Tietyn kirjan kustantamosta voi saada tilastoja kirjan myynnin jakautumisesta kirjakaupoille ja kirjastoihin?
Helen Kellerin Elämäni tarina (WSOY, 1957) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Voit varata sen lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakuun.Tai voit tiedustella lainaustesi sanamuotoa, jos tiedät tarkemman sivun, jossa ne voisivat sijaita. Kirjavarasto palveleeAvoimet ovet ovat joka keskiviikko klo 15–19 21.5.2025 asti, jolloin voit omatoimisesti tutustua kirjavaraston kokoelmaan.Avoimien ovien ulkopuolella voit tulla Pasilan kirjastoon ja pyytää Pasilan kirjaston henkilökuntaa hakemaan kirjavaraston teokset sinulle Pasilan kirjaston aukioloaikojen puitteissa tai varata kirjavaraston kirjan noudettavaksi lähikirjastostasi Helmet-alueella.maanantai - torstai 10 - 20perjantai 10 - 18 ja lauantai 10 - 16Varmista Pasilan kirjaston...
Aiheesta kertovaa tietokirjallisuutta, johon voi tutustua.Jokisalo-Neumann, Kerstin: Serbia : tähtäimessä turvattu tulevaisuus? (Like 2014)Prunk, Janko: Slovenian historia (Kirja-Aurora 2004)Turpeinen-Saari, Pirkko: Lupa olla julma : näin Nato-maat ja Suomi toimivat, kun serbien kansanmurha toteutettiin YK:n silmien alla : tosikertomus valheista, juonitteluista ja pommeista (Viestintä M. Saari Oy 2020)Vihervuori, Marita: Tervetuloa helvettiin : välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta (Otava 1999)Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like 2007)Suomalainen, Nina: Suomalaisten kovat paikat : Länsi-Balkan 1992-2008 (Tammi 2008)Koskinen, Pirkko K.: Kosovon paikka : Balkanilla, historiassa ja tulevaisuudessa (WSOY 2000)...
Helsingin Ruoholahdesta lähtevän Kantatie 51:n osuus Helsingistä (Lauttasaaren läpi) eteläisen Espoon kautta Kirkkonummelle on Länsiväylä-niminen moottoritie. Joissain lähteissä Kirkkonummen osuutta kutsutaan myös Jorvaksentieksi, ja Siuntiosta eteenpäin kantatietä kutsutaan Rannikkotieksi.Lähteet (kaupunkien karttapalvelut):https://kartta.hel.fi/https://kartat.espoo.fi/https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/
Suosittelen tutustumaan Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi) ja sen alla toimivan lasten- ja nuortenkirjallisuuden vinkkisivusto Sivupiirin (https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri) kirjahyllyihin, jotka sisältävät kirjavinkkilistoja eri aiheista. Alla kuitenkin myös muutama oma suositukseni.David Walliamsin kirjoissa riittää huumoria ja kommelluksia, mutta myös hieman syvällisempää oivallettavaa mm. siitä, mitkä asiat elämässä ovat aidosti tärkeitä. Omia suosikkejani ovat Gangsterimummi ja Maailman rikkain poika. Neropatti-fanille suosittelen myös Eva Amoresin uutta kirjasarjaa Karsein viikko ikinä, johon on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa (Maanantaista Perjantaihin). Salapoliisitarinoista suosittelen Martin Widmarkin Lasse-...
"Pois nyt ruusupuskat joutaa / asfaltin saa kaalimaa" lauletaan käännösiskelmässä Seiska. Suomenkieliset sanat Stuart Hamblenin kappaleeseen This ole house laati Juha Vainio; levylle sen lauloi ensimmäisenä Ismo Kallio vuonna 1965.Seiska - YouTubeFono.fi
Kohtauksessa käytettiin oikeita nuolia, jotta näyttelijä Toshirō Mifunen pelkoreaktio olisi mahdollisimman uskottava. Ne nuolet, jotka häneen osuivat, olivat kuitenkin onttoa bambua ja niiden kärkinä oli lyhyet neulat. Nuolet ammuttiin pitkin lankoja, jotka ohjasivat ne osumaan tiettyihin paikkoihin Mifunen haarniskassa. Haarniskan alla Mifunella oli suojalevyt.Lähteet:"Shooting the Arrows in Throne of Blood" (video)Internet Movie Database 1, 2
Kuvaukseesi sopiva kirja on Thomas Schlesserin romaani Monan katse, joka ilmestyi suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2025. Lisätietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjat/monan-katse/.
Virheettömän rahan arviohinta on 5 euroa ja kuluneemman rahan 2 euroa. Kuvan perusteella kolikko näyttää joko tuon alemman hintaluokan rahalta tai jopa huonokuntoisemmalta, jonka keräilyarvo on n. 0,50 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2018 : Keräilijän opas (Julkaisija Suomen Numismaattinen Yhdistys ry)
Luonnonvarakeskuksen sivuilla on tietoa luomutuotannosta ja sen tutkimuksesta. Luke:n mukaan luomututkimus käsittää perinteisen alkutuotannon tutkimuksen lisäksi myös ympäristö-, ravitsemus-, elintarvike-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen. Luke tutkii luomua kaikilla näillä alueilla.
Luomuinstituutti on puolestaan Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen asiantuntijaverkosto, jonka sivuilla on tietoa ja artikkeleita luomun ympäristövaikutuksista.
Lähteet:
Luomuinstituutti.fi. Ympäristövaikutukset. https://luomuinstituutti.fi/kategoria/ymparisto/?post_type=post. (Viitattu 7.10.2021)
Luke.fi. Luonnonvarakeskus. Luomutuotanto ja luomuruoka. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-...
Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,...
