Yleistä tietoa lääkkeiden väärinkäytön yleisyydestä löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivulta
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto
Kannattaakin olla yhteydessä THL:ään, yhteystiedot https://thl.fi/fi/thl/yhteystiedot
Tuohon aikaan suomeksi olevia tieteiskirjoja, joissa kuvataan uuden maailman löytymistä ja vesi on mukana merkittävänä elementtinä ovat mm. Nivenin Rengasmaailma, Farmerin Elämän ja kuoleman virta ja Lemin Kuolemanplaneetta. Vernen Matkassa maan keskipisteeseen löytyy geysir kappaleen XXXIV lopussa. (Englanninkielinen käännös löytyy luettavaksi Projekti Gutenbergistä.) Olisiko jostain näistä otettu katkelma tuohon äidinkielen kirjaan?
Laulun sanat löytyvät nuotista Kesähitit ja kevään sävelet, Musiikki Fazer, 1984.
Nuottia ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä , esim. Pasilan, Pukinmäen, Töölön lähikirjastoissa sekä Vantalla sekä Tampereella. Sieltä se on mahdollista kaukolainata.
Pirjo Ojala, Musiikkiosasto, Lahden kaupunginkirjasto
Lehti tulee pääkirjaston Luonnontiede ja Tekniikka -osastolle sekä kaikkiin lähikirjastoihimme ja on lainattavissa. Pääkirjastosta tuo mainitsemasi numero oli lainassa, mutta kyselepä noista muista tai jätä varaus pääkirjastoon!
Mitään Stephen Fryn teoksia ei löydy suomen kielellä.
Tiedustelemasi "A bit of Fry and Laurie" löytyy ainoastaan Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta ko. puheäänite on tällä hetkellä korjattavana.
http://www.helmet.fi/search*fin/afry%2C+stephen/afry+stephen/1%2C3%2C40…
Väinö Linnan "Tuntematon sotilas"-kirjan saksankielinen versio "Kreuze in Karelien" löytyy lainattavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja Saksalaisesta kirjastosta. Antikvariaateista kannattaa kysyä myytäviä vanhoja kirjoja.
Piki-kirjastojen kokoelmista ei löydy yhtään runokokoelmaa, jossa tekijän etunimenä olisi Saana.
Mutta Turun ja Oulun kaupunginkirjastoista löytyisi runoteos nimeltä Sudennälkä, jonka on kirjoittanut Saana Junkkonen. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja julkaisija on Runogalleria.
Voit lähettää teoksesta kaukolainapyynnön meille mikäli epäilet, että tämä voisi olla kyseinen teos. Kaavake ja ohjeet löytyvät sivultamme: http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm.
Hi. Good afternoon.
The first and third ones are hard to get. They are only in Arkada Library https://www.arcada.fi/en/library
You can check them all from finna.fi database: https://finna.fi/
1. https://finna.fi/Record/arken.32677#holdings
2. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Essentials+of+Human+Anatomy+and… 2015
3. https://finna.fi/Record/arken.32669#holdings 2013
Suomalaisen Suomen vuosikerrassa on jatkuva sivunumerointi. Lounela, Pekka (1953) Aleksis Kiven ”Margareta”. – Suomalainen Suomi, 339–348 on vuoden 1953 numerossa 6.
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta....
Kyseessä on varmaankin Perussanoman vuonna 1999 julkaisema teos Ystävälle (Alles Gute), jonka on suomeksi toimittanut Aimo Mäkelä. Valitettavasti näyttää siltä, että teosta on vain Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa, joista sitä ei saa kotilainaan.
Kirjan liitteenä on CD, joka sisältää instrumentaalimusiikkia, mutta levyn sisältöä ei ole avattu luettelointitietoihin. Levyn sisältämiä kappaleita ei valitettavasti löydy ulkomaisistakaan lähteistä. Mikäli kappaleet on mainittu kirjassa, tiedon voisi saada niiden kirjastojen kautta, joilla kyseinen kirja on kokoelmissaan.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.843713
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Näin kirjaston uuden kellutus-järjestelmän tuntevat vastasivat:
Lajittelijalla on tällä hetkellä ruuhkaa jota puretaan, kellutuksen käyttöönotosta johtuen. Myös uudehkon keskuslajittelijan säätöjä optimoidaan vielä. Aineistojen kellutuksessa varaukset menevät keskuslajittelun kautta. Hyötynä tästä on, ettei varauksia enää tarvitse kirjastoissa käsitellä yksitellen vaan ne voidaan ottaa vastaan laatikoittain.
Lisäisin vielä, että mikäli samaan kirjastoon tehdyt varaukset pitäisi saada poimittua erikseen, myös asiakkaiden automaatilla palauttamat niteet, joissa varauksen noutopaikka on palautuskirjasto, pitäisi pystyä poimimaan muun kuorman seasta. Tämä tarkoittaisi erittäin suurta lisätyön määrää.
Ainakin toistaiseksi Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga Biblioteket) digitoima lehtiarkisto on käytettävissä ainoastaan tietyissä ruotsalaisissa tieteellisissä ja yleisissä kirjastoissa. Käyttöoikeuksia ei ole toistaiseksi laajennettu ulkomaisiin kirjastoihin. Rajoitusten syynä ovat tekijänoikeudet.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyddade-dagstidningar-utanfor-kbs-lokaler/
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/upphovsratt/
