Voit käyttää joulutervehdyksissä muitakin merkkejä. Merkin aihe ei ole tärkeä, vaan hinta. Jos postitat kortin ennen 14.12. on hinta hieman halvempi (1,30 €) kuin sen jälkeen (1,85 €). Posti 2021
Posti vastaa kysymykseen "Onko kortit pakko lähettää punaisessa kuoressa? Ei, mutta suosittelemme kuoren käyttöä, sillä se nopeuttaa korttien päätymistä joulukorttilajitteluun."
Postcrossaajat tieävät kertoa:"Posti julkaisee perinteisesti vuosittain joulupostimerkit, jotka on tarkoitettu joulutervehdysten lähettämiseen kotimaassa. Näihin joulupostimerkkeihin on painettu maksumerkinnäksi lumihiutale-symboli ja ne käyvät sellaisenaan rajoitetun ajan (marras-joulukuussa, tarkista tarkka...
Kiia-nimi on venäläisperäinen. Se on lyhennys Kyriakia-marttyyrin nimestä. Nimikysymyksiä voi selvittää nimikirjojista, esim. Riihonen, Mikä lapselle nimeksi?
Kallio, Maaret: Onnikujan kaverukset ja pomppiva massu. Väestöliitto 2014.
Pyyry, Noora & Sharratt, Aimée: Vauvapullaa. Books on Demand 2010.
Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. WSOY 2007.
Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan. Psykologien kustannus oy 2006.
Abedi, Isabel: Enni Possunen sanoo EN! Lasten Keskus 2005.
Janouch; Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty? Tammi 2004.
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit. Perhemediat 2004.
Cole, Babette: Äiti ja elämän salaisuudet. Kustannus-Mäkelä 2003.
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva! Tammi 2001.
Braun, Gisela: Suuri EI ja pieni EI. Mll 2001.
Langreuter, Jutta: Napajuttu. Lasten Keskus 2000.
Evilampi, Mia: Lähde lentoon, Iiris – Kertomus HIV:stä lapsille. Suomen AIDS-tukikeskus...
Nora Robertsin suomennetut teokset voit katsoa Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta http://finna.fi .Fennica-tietokantaa voi käyttää kotikoneelta. Fennicalla oli myös ennakkotieto tulossaolevasta Robertsin teoksesta Sininen daalia.
Toinen hakumahdollisuus, esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 , tekijäksi Roberts, Nora, aineistolajiksi kirja ja kieleksi suomi.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi missä vaiheessa ja millä tallentimella videosi tällä hetkellä on (videokamerassa, kännykässä, tietokoneella, ehkä jo valmiiksi YouTubessa?), joten nopeaa ja yksiselitteistä ratkaisua on näillä tiedoilla hankala antaa.
Jos tarkoitat videon "kansilehdellä" alkutekstejä ja kaipaat apua haluamasi otsikkotekstin lisäämiseen videoon jollakin editointiohjelmalla (Windows-koneilla on useimmiten valmiina MovieMaker ja Appleissa iMovie), sinun kannattaa tutkia suoraan käyttämäsi ohjelman ohjeesta, miten voit lisätä tekstiä suoraan videon päälle tai luoda videon alkuun erillisen taustan teksteille esim. valokuvan tai vain yksivärisen ruudun avulla. Yleisiä digivideon käsittelyoppaita sekä suosituimpien ohjelmien, esim...
Laulu löytyy Yiruman nuottikirjasta Piano album. Kirja on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä lähikirjastossanne.
Popedan Irmeli-kappaleen sanat löytyvät täältä:
http://www.stlyrics.com/songs/p/popeda7163/irmeli264119.html
Sleepy Sleepersin Kaksi tapaa keittää kahvia-kappaleen
sanoja en löytänyt Internetistä. Kappale löytyy levyltä Born in the S.A.V.O (1985). Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Musiikin vaikutus mielenterveyteen –aiheesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Lehtonen, Kimmo. Musiikki, kieli ja kommunikaatio : mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta.. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1996 (Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisusarja. A).
Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Toim. Marjatta Marin & Sinikka Hakonen. Jyväskylä. PS-kustannus, 2003.
Musiikkiterapian monet kasvot. Toim. Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen. [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999. Suomen musiikkiterapiayhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisu.
Musiikki terveyden edistäjänä. Toim. Kimmo Lehtonen. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1989. (Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu).
Kaskinen, Mirja....
Rahan arvo riippuu kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2005 -teos antaa 2 mk:n kolikolle vuodelta 1866 eri kuntoluokissa arvoksi 8-900 e, kuntoluokituksen perusteet on kirjassa esitelty. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema, joten hinnat ovat objektiivisia arvioita, eivät välttämättä todellisia osto- ja myyntihintoja. Ks. myös esim. http://www.numismaatikko.fi
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Vaapukkatalosta runoili Marjatta Kurenniemi. Tämännimisenä runo on julkaistu ainakin Urho Somerkiven ja kumppaneiden Lasten omassa lukukirjassa (Otava, 1958). Tässä puhutaan nimenomaisesti "pienestä marjatalosta": "En tiedä mitään somempaa / kuin pieni marjatalo."
Myöhempi versio runosta kulkee nimellä Vattumadon talo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968 Kurenniemen ja Kaija Pakkasen yhteisessä runo- ja lorukirjassa Kaksi kukkopilliä. Siinä somasta on tullut sievä ja pienestä marjatalosta vattumadon talo: "En tiedä mitään sievempää / kuin vattumadon talo." Tässä muodossa runo vaapukkatalosta on päätynyt myös useaan antologiaan, kuten Pikku Pegasos, Suomen lasten runotar, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja sekä Pieni...
Puutyökirjoja on tehty lapsille, osa tosin enemmänkin ohjaavan aikuisen avuksi tai ainakin aikuisen kanssa luettaviksi/kokeiltaviksi.
Tässä muutama kirja:
- Eriksen: Hauskoja puutöitä koko perheelle (2003)
- Laitinen: Puutyön ilo : vanhanajan avainkaapista mutkaluikkuun (2001)
- Köhn: Vuoleminen - puukko työkaluna (2000)
- Sundsten: Nuoren nikkarin opas (2000) sekä Nuoren nikkarin kirja (1991)
- Asunta: Nuoren nikkarin opas (1999)
- Hautakangas: Pikku nikkari - puutyökirja päiväkodeille ja alkuopetukseen (1997)sekä Lapsi nikkaroi (1992)
Tsaarinpoppeli on teoksen Mitchell: Euroopan puuopas mukaan risteymäsyntyinen poppeli, sen "vanhemmat" ovat laakeripoppeli ja toinen mahdollisesti amerikanmustapoppeli. Sen verran sillä on tsaarien kanssa tekemistä, että sen tieteellinen nimi Populus Petrowskiana tulee Venäjän Pietari-tsaareista.
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
Kysyin asiaa Tanskan kirjastojen tiedonhakupalvelusta 5.9. Kollegani siellä arveli, että kysymyksessä voisi olla Matador, jota tehtiin vuosina 1978-1981 ja joka kertoo 1930- ja 1940-lukujen elämästä Tanskassa. Suomessa sitä on nähty FST:n kanavalla 5. Lautapeli Monopoli on tanskaksi nimeltään Matador, mistä ilmeisesti johtuu sarjan suomenkielinen nimi.
Englanniksi ja tanskaksi tietoa löytyy muun muassa wikipediasta sekä Danske film -tietokannasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Matador_(Danish_TV_series)
http://www.danskefilm.dk/tvserie/1.html
Sana haava on merkinnyt vanhastaan nimenomaan fyysistä viiltoa tai vammaa, kuten esimerkiksi vanha Nykysuomen sanakirja kertoo. Se on germaaninen laina ja tarkoittanut alkujaan ’iskua’ tai ’lyöntiä’, kuten Suomen sanojen alkuperä (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) toteaa. Nykyruotsin sanalla hugg on yhä tuo merkitys.
Toisaalta sanonnan takana voi olla myös se tosiasia, että sanallisten haukkujen tekemät vauriot ovat kiinni siitä, miten niiden kohde suhtautuu niihin. Joissakin ammateissa haukkuja voi saada aika paljonkin, mutta kokeneita ammattilaisia ne tuskin enää hirveästi hetkauttavat eivätkä he ota niitä henkilökohtaisesti. Fyysisen iskun tekemä haava taas ei ole samalla tavalla...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Pääkkö-nimeä tapaa lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta (Nivala, Pyhäntä) ja Peräpohjolasta (Sodankylä, Kemijärvi) sekä Kiuruvedeltä. Nimi perustunee Pääkkösten asuman talon nimeen (nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoja 1500-luvun puolivälin tienoilta, Pääkkö-muodon varhaisimmat esiintymät ovat 1600-1700-luvuilta).
Viljo Nissilä esittää kirjassaan Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975), että kyseessä voi olla ruumiinjäseneen - pää - liittyvä nimitys; moni tällainen on joko sellaisenaan tai johtimellisena käytössä sukunimenä (esim. häntänen, jalkanen, kopra, nenonen, partanen, polvinen, pääkkö, varvas, varpainen). Pääkkö-nimien...
Kyseessä on varmaankin maineikas jo v. 1717 julkaistu englantilainen nuottikirja ”The Bird Fancyer´s Delight” (”Linnunystävän ilo”), tekijänään puolittain anonyymi Mr. Hill. Kirjasen avulla yritettiin opettaa häkkilintuja toistamaan sävelmiä, joka oli tuona aikana suosittu ja tuottoisakin harrastus. Nuottivihkosta on otettu uusia laitoksia tähän päivään saakka ja nykyään saatavilla olevassa on kaikkiaan 43 laulua, jaoteltuna eri linnuille. Lintuvalikoimaan kuuluu mm. punatulkku (10 sävelmää), hemppo (9 sävelmää), kottarainen (3 sävelmää), leivo (3 sävelmää), papukaija ja satakieli (2 sävelmää). Kappaleet on sovitettu soitettavaksi nokkkahuilulla ja niitä esiintyy myös ko. soittimen harjoitusoppaissa.
Linkkejä : http://www.musicroom.com/se...
