30. sotilassairaala sijaitsi Jyväskylässä ja sen lähialueilla: https://www.sotapolku.fi/sotapolut/30.-sotasairaala--jyvskyl/. Numero 8388 on peiteluku: https://arkisto.fi/uploads/Aineistot/kopsa%5B1%5D.pdf.
Valitettavasti en löytänyt tämän enempää tietoa. Kehotan kääntymään Kansallisarkiston puoleen lisätietojen suhteen.
Kirsi Kunnas on loistava runoilija. Erinomaisia runoilijoita ovat myös Jukka Itkonen, Tuula Karjalainen, Marjatta Kurenniemi, Laura Latvala ja Kaija Pakkanen. Kannattaa lainata kirjastosta runoantologia "Pieni aarreaitta III Runoaitta", jonka sisältää läpileikkauksen suomalaisista lastenrunoilijoista.
Hyviä runohetkiä koko perheelle!
TEOS Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta / koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1993
ULKOASU 609 sivua : kuvitettu
Hei!
Kyseessä taitaa olla hieno vanhemman puoleinen kone.Tuo D-alkuinen numerosarja viittaa sarjanumeroon ja sen perusteella kone olisi vuodelta 1909. Sarjanumeron perusteella en onnistunut paikantamaan missä kone olisi tarkalleen ottaen tehty. Koneen mallinumero voisi mahdollisesti paljastaa valmistusmaan.
Listaus sarjanumeroista löytyi esimerkiksi täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-d…
Täältä löytyy tietoa mallien numeroinnista: https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Täällä on kuvia eri malleista: https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle. He vastasivat: "Valitettavasti meiltä ei löydy tähän suoraa vastausta. Uskoisin, että mahdollinen ihmisvirtsan vaikutus riippuu paljolti pensaasta, maaperästä ja virtsan määrästä."
Hei! Keski-kirjastojen verkkokirjaston sivut löytyvät suoraan menemällä www.keski.finna.fi Lainojesi hallintaan tarvitset kirjastokortin takana olevan käyttäjätunnuksen ja pin-koodin jonka saat kirjastosta.
Jos haluaa tarkastella jonkin tietyn kirjaston aukioloaikoja/tietoja, niin etusivun pudotusvalikoista voi valita haluamansa kirjaston tiedot.
Juuri tästä aiheesta löytyy parikin hyvää verkkosivustoa, joista kannattaa aloittaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on artikkeli "Kivi ja sanomisen tapa", jossa käsitellään nimenomaan Aleksis Kiven kieltä:https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kivi_ja_sanomisen_tapa
Toinen hyvä lähde löytyy Nurmijärven kunnan sivuilla olevasta Aleksis Kivi -kokonaisuudesta. Siellä on osio "Kieli ja teokset", jossa Kiven teosten kieltä lähestytään eri näkökulmista. Sivulle on koottu mm. veljesten sanoja ja sanontoja:
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/kieli-ja-teokset/
Kannattaa tarkistaa molemmista sivustoista artikkeleiden lähdeluettelot. Niistä saattaa löytyä mielenkiintoisia tutkimuksia tai teoksia, joissa käsitellään Kiven kieltä. Helmet-...
Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972).
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/
https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.
https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
Hei, kiitos kysymyksestäsi. Kirja Luoma, Minna: Minustako bloggaaja? : bloggaajan käsikirja on perusteos bloggaamisesta kiinnostuneelle. Kirjaa on saatavilla useista Keski-kirjastojen kirjastoista, linkki saatavuuteen: https://keski.finna.fi/Record/keski.2991459.
Lisäksi netistä löytyy hakusanoilla blogin aloittaminen paljon tietoa aloittelevalle kirjoittajalle.
Esim. blogivalmentaja Tiia Konttisen https://tiiakonttinen.fi/ sivustolla on paljon maksutonta materiaalia. Sivustolla on myös ohjeita, joita voi hyödyntää, vaikka blogilla ei olisi tarkoitus tienata rahaa.
Hei
Pahoittelen etten kykene antamaan vastausta kysymykseesi. Lisätiedot olisivat tarpeen.
Mistä tämä lainaus on peräisin?
Asiayhteydestään irrotettuun sitaattiin ja sen merkitykseen on mahdoton löytää selkeää vastausta.
Karjalaista perua oleva säklä on merkitykseltään 'sukkela, asioiden sekoittaja'; säklääminen on 'hosumista edestakaisin'. Se ei siis ole kovinkaan kaukana sitä läheisesti muistuttavasta sählästä ('toisten asioihin alinomaa sekaantuva ja suulas ihminen) ja sähläämisestä ('toimia taitamattomasti, sotkea asioita').
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Sekä Luukkaala, että Pasa löytyvät ainakin Fonectan puhelin-
luettelon Pirkanmaan-osan kartasta. Samoin Kangasalan maasto/peruskartoista, kuten myös Kangasalan pitäjän
kartasta vuodelta 1915 (kirjastomme takahuoneen seinällä).
Sijainti on Suntinmäessä Suoraman-, Ahulin ja Kirkkojärvien
välisellä alueella, jota halkoo nykyään melko pitkä Luukkaa-
lantie (tämä tie näkynee kaikissa vähänkin tarkoissa kartoissa).
Pikaisesti tutkin muutaman paikallisen kirjan ja Kangasalan Joulu-lehden tietokannan saadakseni kylästä lisätietoa.
Ei onnistunut, mutta jos kesällä poikkeatte, niin voidaan katsoa tarkemmin. Tervetuloa suvun vanhoille asuinsijoil-
le.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
Asema on käytettävissä lukua varten. Koska CD:tä kirjoittavat ohjelmat on tehty paikallisessa työasemassa käytettäviksi, ei kirjaston käytämässä palvelinkeskeisessa ympäristössä tätä toimintoa ole otettu käyttöön.
Toiseksi kyseinen media on väistymässä ja korvautumassa USB-portissa käytettävillä muistilaitteilla.
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole tätä uusinta versiota Gt reittikarttaa, mutta se on mahdollista kaukolainata. Kaukolainapyynnön voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston sivulla
http://lib2.vaasa.fi/kaukolainatilaus/
Kaikki Kyyti-kirjastojen kokoelmissa olevat englanninkieliset Kiera Cassin romaanit on hankittu Iitin kirjastoon. He saattavat hankkia niitä lisää, mutta varman vastauksen saat vain kysymällä asiaa suoraan Iitistä. He eivät ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta voit laittaa heille suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasto@iitti.fi.
Pinkoodin Kyyti-kirjastokorttiin voitte saada vain käymällä paikan päällä jossakin Kymenlaakson kirjastossa asiakaspalveluaikana. Pinkoodia ei voi saada puhelimitse tai sähköpostilla asioimalla.
Kyyti-kirjastojen yhteystiedot löydätte täältä: https://www.kyyti.fi/kirjastot
Hei,
Pikaisella etsinnällä näyttää siltä, että kankaisia seteleitä on tehty erityisesti Saksassa (pellavastaan tunnetusta) Beilefeldissa. Google-haulla "Bielefeld Cloth Notgeld" löytää lisää tietoja. Erityisen arvokkaita nämä kankaiset setelit eivät käsittääkseni ole, mutta mielenkiintoisia kappaleita toki.
Ystävällisin terveisin
En tiedä, onko "Vauva-palsta" jokin käsite, joka pitäisi tuntea, mutta jos rohkeasti oletan, että puhumme nyt Vauva.fi:n keskustelupalstoista, jotka ovat suhteellisen usein keskusteluissa puheenvuorojen vähemmän ylevän tyylilajin takia, niin eipä näyttäisi ainakaan nopeasti vastaan tulevaa maksimipituutta olevan. Säännöistä en löytänyt mitään mainintaa, enkä saanut varsin pitkälläkään tekstimäärällä sitä laatikkoa ilmoittamaan, että raja tuli vastaan. Varmaan siellä joku raja on, ääretöntä tilaa ei voi tarjota, mutta tavanomaiseen keskusteluun se taitaa olla vallan riittävä. Mitä siinä tutkiessani tulin huomanneeksi, useimmille "vieraileville kommentoijille" riitti mainiosti 1-2 sanan tila.
Heikki Poroila
