Länsiväylä tarjoaa näköislehti sovelluksen, joka on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sieltä löytyy tällä hetkellä näköislehtiä noin puolentoista vuoden verran (8.7.2020 asti) https://www.lansivayla.fi/asenna/
Kansalliskirjastossa Helsingissä löytyy Länsiväylä mikrofilmeillä vuodesta 1969 alkaen. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422903
Kenties asia selviäisi helpoiten ottamalla yhteyttä länsiväylän toimitukseen. https://oma.media.fi/lehti/lansivayla/yhteystiedot/
Päivittyvä lista erilaisista kirjoituskilpailuista löytyy kirjoittaminen.fi-sivustolta: https://kirjoittaminen.fi/kirjoituskilpailut/
Runokilpailuja nuorille on järjestänyt ainakin Topelius-seura. Viime vuoden kilpailun tietoja pääset tarkastelemaan tältä sivulta: https://www.runo2022.topelius.net/
En löytänyt lehteä, joka julkaisisi harrastajakirjoittajien tekstejä ilmaiseksi.
Winston Churchill kirjoitti monia sodista kertovia teoksia, muistelmia, sanomalehtiartikkeleita ja myös yhden romaanin. Hän sai myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon teoksistaan. Huomattavina teoksina mainittakoon kuusiosainen teos The World Crisis, joka käsittelee ensimmäistä maailman sotaa, sekä myöskin kuusiosainen teos The Second World War, joka käsittelee toista maailman sotaa. Erityisesti voisin suositella aloittamaan Churchillin tuotantoon tutustumisen juurikin teoksesta The Second World War, jonka Churchill kirjoitti osittain omien sodanaikaisten muistiinpanojensa pohjalta ja joka oli ilmestyessään suuri menestys.
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
Lian irrottamiseksi pinnoilta tarvitaan monen tekijän yhteispeliä. Puhdistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan yleensä kemiallinen energia, mekaaninen energia, lämpöenergia ja aika. Mainitut tekijät voivat jossain määrin korvata toisiaan eli jos yhtä vähennetään, toista on lisättävä. Jos esimerkiksi puhdistusainetta on niukalti tai ei lainkaan (jolloin kemiallista energiaa saadaan ainoastaan vedestä) eli kemiallista energiaa puuttuu, sitä voidaan korvata mekaanisella energialla eli hankauksella.
Veden lämpö tehostaa puhdistusaineen toimintaa. Muita lämpötilaan liittyviä positiivisia tekijöitä ovat lian tartuntavoimien heikkeneminen, lian viskositeetin aleneminen, rasvalian sulaminen, pesuliuoksen alustaan tunkeutumisen...
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Gulliksen, Geir: Kertomus eräästä avioliitosta
Sandström, Peter: Rakkaus on kesy eläin
Shields, Carol: Kuiva kausi
Starnone, Domenico: Solmut
Vann, David: Kylmä saari
Ilmeisesti ainakin elokuvassa Uudenlaista rakkautta (A New Kind of Love, 1963) esiintyy Lanvinin hajuvesi My Sin.
Ks. https://www.imdb.com/title/tt0057360/?ref_=fn_al_tt_1
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Tomi Kontion lastenromaaniin Keväällä isä sai siivet perustuva näytelmä, joka tosin sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vasta vuonna 2004.
Tietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd57970b-ebf1-4020-a52e-0…
Laulajan muotokuva (1984) -kokoelmalla oleva kappale Tänä yönä on ilmestynyt alun perin vuonna 1981 samannimisellä levyllä. Suomen kansallisdiskografian ja Discogsin mukaan kappaleen on sanoittanut ja säveltänyt esittäjä Harri Saksala itse.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620437?_=1682052795278…
https://www.discogs.com/release/5151111-Harri-Saksala-T%C3%A4n%C3%A4-Y%…
Ainakin netin kautta Pioneer-shopista löytyy varaosia. Siellä näkyi olevan myynnissä Pioneer GEB1003 300 mm kuminen levysoitinhihna, joka sopii myös PL-61-malliseen soittimeen.
Helsingin Sanomien aikakonetta tutkimalla löytyy ilmoitusten perusteella aikakaudelta ainakin seuraavat harmonikansoittokilpailut Helsingistä:
Vuoden 1969 Suomen harmonikkamestaruuskilpailut Koiton juhlasalissa 16.3.1969
Vuoden 1970 Suomen harmonikkamestaruuskilpailut 20.4.1970 Helsingin suomalainen työväenopisto.
Muitakin harmonikkakilpailuja on tietysti voitu Helsingissä näinä vuosina järjestää. Aikakoneen haku ei ole tällaisessa etsintätyössä paras mahdollinen. Asiasta voisikin kysellä Suomen harmonikkaliitosta. Heillä voisi arkistoissaan olla tarkempaa tietoa. https://www.harmonikkaliitto.fi/suomen-harmonikkaliitto/henkilokunta-ja…;
Birgitta Stenbergin ruotsinkielisessä Billy-sarjassa näyttäisi ilmestyneen 16 kirjaa, joista 13 on suomennettu – yksi jopa kahteen kertaan. Ruotsinkielisistä alkuteoksista kaksi kirjaa on julkaistu kahdella eri nimellä.
Suomentamattomat Billy-kirjat ovat sarjan kolmas, neljäs ja kuudes kirja. Kustannus-Mäkelä julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaa ja näytti niiden jälkeen jättävän sarjan sikseen. Se kuitenkin palasi Pertun pariin kahdeksan vuoden tauon jälkeen ja jatkoi sarjan kustantamista sen seitsemännestä – siinä vaiheessa viimeisimmästä – kirjasta. Mäkelän "välivuosien" neljästä ruotsinkielisestä Billy-kirjasta yksi ilmestyi suomeksi Schildtsin kustantamana; Schildtsillä Billy oli saanut pitää alkuperäisen nimensä....
Tangon "Vain sinulle" on säveltänyt alun perin toinen harmonikansoittaja Onni Laihanen. Kalle Palonen levytti sävellyksen vuonna 1961 ja kappale on myöhemmin julkaistu myös kokoelmalla Palosen Kalle ja poika.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei sävellyksestä ole julkaistu nuottia. Netistäkään ei löydy epävirallisia versioita. Näyttää myös siltä, ettei sävellyksestä ole sanoitettua versiota.
Kysymyksessä kuvaillun kirjan kaltainen on ainakin unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982).
Aivan tarkalleen toista samanlaista en valitettavasti osaa ehdottaa, mutta ehkäpä paremman puutteessa voisi käydä esimerkiksi Malcolm Bradburyn Vaihtokurssit (WSOY, 1984).
Epepe | Kirjasampo
Vaihtokurssit | Kirjasampo
Sukututkimusseuran sivuilta ei löytynyt varsinaista tutkimusta. Jos kyse on siitä, että haluat ottaa itsellesi Oksa -sukunimen, se on mahdollista, jos pystyt todistamaan, että sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä. Tai jos nimi on käytössä lähipiirilläsi (lapsesi, sisaruksesi, puolisosi, adoptiovanhempasi). Viraston tilastojen mukaan Suomessa elää nyt 1107 Oksa-nimistä henkilöä. Oksa-nimi on useimmiten otettu nimi, luontoaiheisena nimenä se oli usein suosittu 1800-luvun länsi-Suomessa. Joissakin tapauksessa nimi perustui talonnimeen. Tietoja Oksa-nimisistä henkilöistä on 1840-luvulta alkaen.
Sukunimen muutoksen hoitaa Digi- ja väestövirasto. Käytännön tietoa...
Valitettavasti en löytänyt sellaista tahoa, joka kertoisi sisältävänsä kaikki taulut. Google-kuvahaun tulos, https://www.google.com/search?q=martti+innanen+taulut&sca_esv=585873092…
Finna.fi:stäkään ei löytynyt Innasen maalaustaidetta.
Hei,
Jos sain kiinni oikeasta kappaleesta, on kyseessä Louis Priman säveltämä swing jazz -kappale Sing, sing, sing. Tunnetuin ehkäpä Benny Goodmanin esittämä versio.
Kyseinen kohta kuuluu suomeksi Kirstinän ja Kostamon kääntämänä seuraavasti:
"Jotta ette tuntisi Ajan hirveätä taakkaa, joka murskaa teiltä olkapäät ja painaa teidät maata päin, teidän tulee päihtyä kaiken aikaa."
Lähteet:
Pariisin ikävä / Charles Baudelaire ; suomentaneet Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo. Teoksessa Baudelaire, C., France, A., Proust, M., Kirstinä, V., Kostamo, E., Onerva, L. k., & Suni, A. (2010). Kolme ranskalaista klassikkoa. Karisto.
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Kirjastojen kokoelmista aineistoa poistetaan mm. sen kuluneisuuden, sisällön vanhentuneisuuden tai vähäisten lainamäärien vuoksi. Osa poistoista siirretään Helmet-kirjastojen yhteisiin varastoihin Pasilaan ja Tikkurilaan. Kuopion varastokirjasto on myös yksi viimeisten kappaleiden sijoituspaikka.
Jos aineisto on säännöllisesti vaikka vain yhdellä ja samalla asiakkaalla lainassa, niin ei ole mitään perusteita poistaa sitä. Tällaisia tapauksiahan on paljon. Aineiston katsotaan silloin olevan kiinnostava ja riittävän hyväkuntoinen. Muussa tapauksessa se olisi mitä ilmeisimmin palautunut. Palutettunakaan aineisto ei välttämättä joutuisi heti poistetuksi, koska sen hyvät lainausluvut antaisivat olettaa, että sille olisi edelleenkin kysyntää....
