Piki-kirjastojen kokoelmista ei löydy yhtään runokokoelmaa, jossa tekijän etunimenä olisi Saana.
Mutta Turun ja Oulun kaupunginkirjastoista löytyisi runoteos nimeltä Sudennälkä, jonka on kirjoittanut Saana Junkkonen. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja julkaisija on Runogalleria.
Voit lähettää teoksesta kaukolainapyynnön meille mikäli epäilet, että tämä voisi olla kyseinen teos. Kaavake ja ohjeet löytyvät sivultamme: http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm.
Hi. Good afternoon.
The first and third ones are hard to get. They are only in Arkada Library https://www.arcada.fi/en/library
You can check them all from finna.fi database: https://finna.fi/
1. https://finna.fi/Record/arken.32677#holdings
2. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Essentials+of+Human+Anatomy+and… 2015
3. https://finna.fi/Record/arken.32669#holdings 2013
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Suomalaisen Suomen vuosikerrassa on jatkuva sivunumerointi. Lounela, Pekka (1953) Aleksis Kiven ”Margareta”. – Suomalainen Suomi, 339–348 on vuoden 1953 numerossa 6.
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta....
Kyseessä on varmaankin Perussanoman vuonna 1999 julkaisema teos Ystävälle (Alles Gute), jonka on suomeksi toimittanut Aimo Mäkelä. Valitettavasti näyttää siltä, että teosta on vain Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa, joista sitä ei saa kotilainaan.
Kirjan liitteenä on CD, joka sisältää instrumentaalimusiikkia, mutta levyn sisältöä ei ole avattu luettelointitietoihin. Levyn sisältämiä kappaleita ei valitettavasti löydy ulkomaisistakaan lähteistä. Mikäli kappaleet on mainittu kirjassa, tiedon voisi saada niiden kirjastojen kautta, joilla kyseinen kirja on kokoelmissaan.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.843713
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Näin kirjaston uuden kellutus-järjestelmän tuntevat vastasivat:
Lajittelijalla on tällä hetkellä ruuhkaa jota puretaan, kellutuksen käyttöönotosta johtuen. Myös uudehkon keskuslajittelijan säätöjä optimoidaan vielä. Aineistojen kellutuksessa varaukset menevät keskuslajittelun kautta. Hyötynä tästä on, ettei varauksia enää tarvitse kirjastoissa käsitellä yksitellen vaan ne voidaan ottaa vastaan laatikoittain.
Lisäisin vielä, että mikäli samaan kirjastoon tehdyt varaukset pitäisi saada poimittua erikseen, myös asiakkaiden automaatilla palauttamat niteet, joissa varauksen noutopaikka on palautuskirjasto, pitäisi pystyä poimimaan muun kuorman seasta. Tämä tarkoittaisi erittäin suurta lisätyön määrää.
Lastenkirjainsitituutin tietokanta on verkossa, sitä kannattaa tutkia, https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Haulla sadut ja aikaväli 1900-1930 löytyy seuraava listaus:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kannattaa myös kysyä Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy jonkun verran satuja 1900-luvulta, mutta suurin osa materiaalista on vanhempaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=sadut&collection=266
Finna.fi:n aineistohausta voi hakea myös sadut ja rajata vuodet, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0...
Mikäli kortin omistajalla ei ole kirjalainoja eikä hänellä ole kirjastoon maksettavia maksuja, kortti voidaan pyynnöstä poistaa. Lainakortin omistajan henkilöllisyyden varmistamiseksi pyyntöön voi lisätä sen henkilön yhteystiedot, joka hakee jäsenyyden poistamista. Lainakortti kannattaa vielä hävittää.
Jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen, eikä asiakkaalla ole kirjastoon maksettavia maksuja tai kirjaston kirjoja lainassa, kortti saatetaan käyttämättömänä poistaa järjestelmästä.
Helsingin Sanomien artikkelissa (27.11.2020) todetaan, että pääministeri Nicola Sturgeon on sitä mieltä, että jos hänen puolueensa voittaa toikokuun parlamenttivaalit, tarkoittaa se sitä että sen jälkeen voisi järjestää uuden kansanäänestyksen itsenäistymisestä ja samalla Euroopan Unioniin jäämisestä. Britannian pääministeri Boris Johnson vastustaa uutta kansanäänestystä. Edellinen kansanäänestys järjestettiin vuonna 2014 ja silloin äänestettiin vain Skotlannin itsenäistymisestä; jonka vastustajat torjuivat 55,5 prosentilla. Nykyiset mielipidemittaukset osoittavat, että itsenäistymistä kanattaisi nyt n.51 % skotlantilaisista.
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007645722.html...
Kalle Könkkölä toimi pitkään vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana. Järjestön sivuilta löytyy sen nykyinen henkilöstö:
https://kynnys.fi/
Vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestön Vammaisfoorumi ry:n sivujen kautta löytyy myös eri järjestöjen toimijoita:
https://vammaisfoorumi.fi/
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (...
