Ainakin netin kautta Pioneer-shopista löytyy varaosia. Siellä näkyi olevan myynnissä Pioneer GEB1003 300 mm kuminen levysoitinhihna, joka sopii myös PL-61-malliseen soittimeen.
Helsingin Sanomien aikakonetta tutkimalla löytyy ilmoitusten perusteella aikakaudelta ainakin seuraavat harmonikansoittokilpailut Helsingistä:
Vuoden 1969 Suomen harmonikkamestaruuskilpailut Koiton juhlasalissa 16.3.1969
Vuoden 1970 Suomen harmonikkamestaruuskilpailut 20.4.1970 Helsingin suomalainen työväenopisto.
Muitakin harmonikkakilpailuja on tietysti voitu Helsingissä näinä vuosina järjestää. Aikakoneen haku ei ole tällaisessa etsintätyössä paras mahdollinen. Asiasta voisikin kysellä Suomen harmonikkaliitosta. Heillä voisi arkistoissaan olla tarkempaa tietoa. https://www.harmonikkaliitto.fi/suomen-harmonikkaliitto/henkilokunta-ja…;
Birgitta Stenbergin ruotsinkielisessä Billy-sarjassa näyttäisi ilmestyneen 16 kirjaa, joista 13 on suomennettu – yksi jopa kahteen kertaan. Ruotsinkielisistä alkuteoksista kaksi kirjaa on julkaistu kahdella eri nimellä.
Suomentamattomat Billy-kirjat ovat sarjan kolmas, neljäs ja kuudes kirja. Kustannus-Mäkelä julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaa ja näytti niiden jälkeen jättävän sarjan sikseen. Se kuitenkin palasi Pertun pariin kahdeksan vuoden tauon jälkeen ja jatkoi sarjan kustantamista sen seitsemännestä – siinä vaiheessa viimeisimmästä – kirjasta. Mäkelän "välivuosien" neljästä ruotsinkielisestä Billy-kirjasta yksi ilmestyi suomeksi Schildtsin kustantamana; Schildtsillä Billy oli saanut pitää alkuperäisen nimensä....
Tangon "Vain sinulle" on säveltänyt alun perin toinen harmonikansoittaja Onni Laihanen. Kalle Palonen levytti sävellyksen vuonna 1961 ja kappale on myöhemmin julkaistu myös kokoelmalla Palosen Kalle ja poika.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei sävellyksestä ole julkaistu nuottia. Netistäkään ei löydy epävirallisia versioita. Näyttää myös siltä, ettei sävellyksestä ole sanoitettua versiota.
Sukututkimusseuran sivuilta ei löytynyt varsinaista tutkimusta. Jos kyse on siitä, että haluat ottaa itsellesi Oksa -sukunimen, se on mahdollista, jos pystyt todistamaan, että sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä. Tai jos nimi on käytössä lähipiirilläsi (lapsesi, sisaruksesi, puolisosi, adoptiovanhempasi). Viraston tilastojen mukaan Suomessa elää nyt 1107 Oksa-nimistä henkilöä. Oksa-nimi on useimmiten otettu nimi, luontoaiheisena nimenä se oli usein suosittu 1800-luvun länsi-Suomessa. Joissakin tapauksessa nimi perustui talonnimeen. Tietoja Oksa-nimisistä henkilöistä on 1840-luvulta alkaen.
Sukunimen muutoksen hoitaa Digi- ja väestövirasto. Käytännön tietoa...
Valitettavasti en löytänyt sellaista tahoa, joka kertoisi sisältävänsä kaikki taulut. Google-kuvahaun tulos, https://www.google.com/search?q=martti+innanen+taulut&sca_esv=585873092…
Finna.fi:stäkään ei löytynyt Innasen maalaustaidetta.
Hei,
Jos sain kiinni oikeasta kappaleesta, on kyseessä Louis Priman säveltämä swing jazz -kappale Sing, sing, sing. Tunnetuin ehkäpä Benny Goodmanin esittämä versio.
Kyseinen kohta kuuluu suomeksi Kirstinän ja Kostamon kääntämänä seuraavasti:
"Jotta ette tuntisi Ajan hirveätä taakkaa, joka murskaa teiltä olkapäät ja painaa teidät maata päin, teidän tulee päihtyä kaiken aikaa."
Lähteet:
Pariisin ikävä / Charles Baudelaire ; suomentaneet Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo. Teoksessa Baudelaire, C., France, A., Proust, M., Kirstinä, V., Kostamo, E., Onerva, L. k., & Suni, A. (2010). Kolme ranskalaista klassikkoa. Karisto.
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole...
Kirjastojen kokoelmista aineistoa poistetaan mm. sen kuluneisuuden, sisällön vanhentuneisuuden tai vähäisten lainamäärien vuoksi. Osa poistoista siirretään Helmet-kirjastojen yhteisiin varastoihin Pasilaan ja Tikkurilaan. Kuopion varastokirjasto on myös yksi viimeisten kappaleiden sijoituspaikka.
Jos aineisto on säännöllisesti vaikka vain yhdellä ja samalla asiakkaalla lainassa, niin ei ole mitään perusteita poistaa sitä. Tällaisia tapauksiahan on paljon. Aineiston katsotaan silloin olevan kiinnostava ja riittävän hyväkuntoinen. Muussa tapauksessa se olisi mitä ilmeisimmin palautunut. Palutettunakaan aineisto ei välttämättä joutuisi heti poistetuksi, koska sen hyvät lainausluvut antaisivat olettaa, että sille olisi edelleenkin kysyntää....
Tilastokeskuksen kokeellisesta Perinnöt ja lahjat -tilastosta löytyy tietoa aiheesta. Karkeasti ottaen viimeisimpinä tilastovuosina on kuolinpäivänään vakinaisesti Suomessa asuneiden perinnönjättäjien nettovarallisuus ollut vuosittain yhteensä noin 7 miljardia euroa. Tilastokeskukselle toimitettavista perintöverotiedoista ei ole eroteltavissa testamentin jättäneitä perinnönjättäjiä tai testamentinsaajia. Tarkempia tietoja voi poimia perinnönjättäjien nettovarallisuustietoja sisältävästä tietokantataulukosta.
Uudet ylioppilaat on vuosittain julkaistu Länsi-Uusimaa-lehdessä. Pääset selaamaan vuoden 1971 Länsi-Uusimaan mikrofilmejä Lohjan pääkirjastossa kirjaston aukioloaikoina.
Kyseessä voisi olla Sami Tabellin Matireia (Aviador, 2019). Esittelyteksti ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Iida Turpeista ei palkittu yhdestä novellista, vaan kokoelmasta tekstejä. Kilpailun tuomaristo (Siri Kolu, Anne Leinonen, Pirkko Heikkinen) luonnehti perusteluissaan Turpeisen tekstejä mm. seuraavasti: "Viimeiseen asti hiottu ja jäsennelty kokoelma, jonka tekstit hakevat rohkeasti rajaa tiiviin proosailmaisun ja runollisen monimerkityksisyyden välillä. Teksti on kuulasta, ilmavaa, ajatuksia herättävää ja jättää tilaa tulkinnalle. Kirjoittajalla on tunnistettava omaääninen lause. Kokoelma on teoksena punnittu ja täysin julkaisuvalmis."Tietokantoihin tekemieni hakujen perusteella Iida Turpeiselta ei löydy julkaistuja novelleja.JH Erkon kirjoituskilpailu (erkonkilpailu.net)
Kirjaston nimikirjoista ja verkon nimilähteistä en löytänyt valitettavasti lainkaan tällaista etunimeä. Worldnames löysi nimelle Awe osumia Afrikasta, https://apps.cdrc.ac.uk/worldnames/index.php
Kyseessä on Sesse ja Ilkka Koiviston teos Tarinoita eläinten saarelta (1977). Teoksessa on luku Onko Korkeasaaresta karannut vaarallisia eläimiä?, jossa kerrotaan merimetson karkumatkoista.Teos ilmestyi e-kirjana vuonna 2022.Tarinoita eläinten saarelta KirjasammossaTarinoita eläinten saarelta Helmetissä
En löytänyt yhtään selvästi kuvaksesi mukaista kirjaa. Ainut jollain tavalla Kreikkaan linkittyvä tekijän nimi, jonka löysin Finnan ja Google Booksin avulla, on Richard Rhodes — hän on kirjoittanut muun muassa palkitun kirjan "The making of the atomic bomb". Jos joku kommentoijista osaisi vinkata, mitä kirjaa kysyjä voisi etsiä, olisimme kiitollisia.
Painetun tekstin tekijä taitaa olla erehtynyt. Tuskinpa kuppari-Miina mitenkään vaikutti Arvi-paran kuolemaan. Todennäköisesti Arvi kuoli sodassa, mahdollisesti astui miinaan tai joutui merellä kohtalokkaaseen yhteyteen sarvimiinan kanssa. Veikko Lavi käyttää tässä runoilijan vapautta riimitellä Arvi-sarvi huolimatta siitä millainen miina Arvin kohtaloksi koitui.
En onnistunut löytämään videota mistään muualta kuin Youtubesta huonolaatuisena epävirallisena kopiona. Se ei ollut mukana Ohikiitävää cd-levylläkään.Ehkäpä tuotantoyhtiön tai artistin suuntaan voi laittaa toivetta, mutta sopimukset tai artistin toiveet saattavat rajoittaa sen julkaisua. Musiikkivideon tiedot Kavin Elonet-tietokannassa: elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498904
