Voisikohan kysymyksessä olla Night Visions -sarja, jonka jaksossa 11b "Harmony" musiikki on kielletty eräässä kaupungissa. Kaupunkiin saapuu muukalainen, joka yrittää saada kaupunkilaiset uskomaan, että musiikissa ei ole mitään pelättävää. Tässä sarjan jaksojen kuvaukset englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Night_Visions_(TV_series)
Taide-esineiden tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta...
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa toimi useita kymmeniä sotasairaaloita, osa melko lyhytaikaisesti. Suuntaa-antava luettelo sotasairaaloista löytyy Wikipediasta:Luettelo Suomen sotasairaaloista toisen maailmansodan aikana – WikipediaSotavuosien lääkintähuoltoa on käsitellyt lääkintäeversti evp, lääkintähuollon dosentti Ilkka Mäkitie teoksessaan Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina : terveydenhuolto tulikokeessa 1939-1945 (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021). Mäkitalo listaa teoksen liitteissä talvisodan sotasairaalat, ja jatkosodan sotasairaalat sekä syksyn 1941 että talven 1944 osalta. Teoksen sotasairaaloita käsittelevissä luvuissa ei mainita, että mikään sotasairaaloista olisi ollut luonteeltaan salainen. Useiden...
"Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihinja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotojakäytetään", sanotaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 . Koulut voivat päättää välituntikäytännöistään itsenäisesti, mutta yleinen käytäntö leinee ainakin alakouluissa se, että välitunneilla mennään ulos. Esimerkiksi kuopiolaisen Pyörön koulun Pedanet-sivulla välitunteja kuvataan näin: "Joka päivä on ns. pitkä välitunti klo 9:30-10:00. Silloin välitunnilla on myös ohjattua liikunnallista toimintaa. Kentän viereinen metsä on raivattu pitkiä välitunteja varten oppilaiden välituntialueeksi. Muilla välitunneilla metsä ei ole...
Laanti on kymenlaaksolainen sukunimi. Lähtökohtana saattaa olla muinaisruotsalainen henkilönimi Lande tai jokin muu -land-loppuinen nimi. LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kyseessä saattaisi olla slaavilainen kansansatu Kaksitoista kuukautta. Tarinassa on äiti, jolla on kaksi tytärtä, oma tytär ja tytärpuoli. Tytär on ruma ja ilkeä, ja häntä äiti rakastaa yli kaiken. Tytärpuoli taas on hyvä ja kaunis, ja häntä sekä äitipuoli että siskopuoli vihaavat. Eräänä päivänä he käskevät tytärpuolen metsään poimimaan orvokkeja, vaikka on talvi. Tyttö tekee työtä käskettyä, ja hän löytää metsästä nuotion, jonka ääressä istuu kaksitoista miestä ja poikaa, jotka edustavat eri kuukausia. Maaliskuu loihtii tytölle kevään ja orvokit.Myöhemmin tyttö lähetetään taas metsään hakemaan mansikoita ja omenia, jotka ko. kuukaudet loihtivat hänelle.Lopulta siskopuoli ja äitipuoli lähtevät metsään hakemaan omenoita itse...
Aihetta on käsitelty mm. seuraavissa julkaisuissa:Halme, Liisa, Pankkisääntely ja valvonta : oikeuspoliittinen tutkimus säästöpankkien riskinotosta / Liisa Halme. - Väitöskirja : [Helsinki] : Suomen Pankki, 1999 - (Bank of Finland studies. 15.) - Väitöskirja : Helsingin yliopisto, 1999. ISBN 951-686-607-7Saatavilla verkossa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071707Heino, Timo-Erkki. Säästöpankkikäräjistä tuli kallis erehdys. // Kanava. - ISSN 0355-0303. - 38(2010) : 3, s.30-35Artikkelin metatiedot verkossa: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/E5L94EE3CUJY25T3D8U13L98QN2IX1I2…Oikeudenkäynteihin liittyvät julkiset asiakirjat ovat saatavilla tuomioistuinten arkistoista: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/yhteystiedot....
Juha Silvo on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliot runosta Little Gidding näin:"-- me emme luovu tutkimusmatkoistamme,ja kaiken tutkimisemme päämääräon saapua sinne mistä lähdimmekinja tuntea paikka ensi kertaa." T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 2007, s. 83 - 85)
Sinun kannattaa varata esimerkiksi Helsingin Sanomat ja/tai Turun Sanomat mikrofilmeinä toukokuulta 1956. Jos tuo filmin suluissa annettu päivämäärä tarkoittaa ottelupäivää, voisi kuvitella, että päivämäärää 1.5.1956 lähellä olevassa sanomalehdessä voisi olla ottelusta juttu.Voit varata mikrofilmit ja lukulaitteen soittamalla numeroon 02 2620630 tai käymällä Turun pääkirjaston tieto-osastolla (2. krs.). Mikrofilmit täytyy varata etukäteen, ne noudetaan seuraavana arkipäivänä. Varaamossa voi myös sekä varata mikrofilmilukulaitteen että tilata mikrofilmit kirjautumalla palveluun kirjastokortilla https://varaamo.turku.fi/Yle elävä arkisto Painija ja nyrkkeilijä samassa kehässä https://yle.fi/a/20-82052Yle elävä arkisto Lii-Filmi Oy. (1.5.1956...
Finna.fi -tietokannasta löytyy viite äänikasetista "Radiomafian filmiparaati : kotimaiset elokuvasävelmät", joka sisältää Nils-Eric Fougstedtin kappaleen "Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Romanssi" Juha Lehden esittämänä.
https://finna.fi/Record/fikka.4779160?sid=4983297817#componentparts
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin Helsingin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.Vuonna 2002 HKLJ:stä ilmestyi verkkoversio http://finto.fi/hklj/fi/.Vastaus pohjautuu vastausarkistoon.Nyt Helsingissä valmistaudutaan siirtymään YKL-...
Kyseessä voisi olla John Irvingin Oman elämänsä sankari (The cider house rules). Se kertoo tohtori William Larchista ja hänen orpolapsestaan, jota kukaan ei adoptoi.Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11564
Ei toki. Itten kehitti väriteoriansa maalaustaidetta varten. s.53-54. Linkki Anne-Mari Meltaus, pro gradu tutkielma 2008.Värien nimet syaani ja magenta tulevat englanninkielisten nimien Cyan ja Magenta pohjalta. Linkki Wikipedia.Lisää tietoa väreistä, niiden nimistä ja muusta niihin liittyvästä. https://www.coloria.net/index.htm
Oletan, että kysymys koskee verotusta. Ottakaa yhteyttä verottajaan. Linkin takana sivu, jossa on eri yhteydenottotapoja.https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Varsinaiset taikasanat siinä ovat toiset, mutta arvelisin, että muisteltu kirja on Mio Martinellin Seikkailu Alhambrassa (Otava, 1960). Siinä käyntiä salaperäiseen Alhambraan etsivä Simo-poika päätyy saamiaan ohjeita seurattuaan vanhan tammen luo. Puun runkoon on naulattu kilpi, jossa lukee "Alhambraan". Tammessa on myös ovi ja rungon sisällä toinen kilpi, jossa sanotaan näin: "Alas mentäessä sanokaa viskuna ja astukaa sen jälkeen hissiin. Ylös mentäessä istukaa hissiin ja sanokaa heipparallaa."
Näytelmä "Siinä näkijä, missä tekijä" on näytetty ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginteatterissa 09/08/1976.Lähde:Siinä näkijä, missä tekijä - naytelmat.fi
Deutsche Bundesbank on tehnyt vertailusivuston saksan markan arvolle vuodesta 1873 alkaen.Sen mukaan 1 saksanmarkka vuonna 1942 vastaa 4,60 €. Linkki sivustolle.
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki...
