Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee...
Kiitos kysymyksestä!
Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.
’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.
’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä...
Unto Eskelinen kertoo Tavvoo savvoo –kirjassa, että ”toe’ eite” tarkoittaa tosissaan, toden totta, varmasti. Jos haluat kysyä merkitystä kirjailijalta, ehkä se onnistuu Kehvelin kustantaneen WSOY:n kautta, puh. 010 5060 200. "Eiti"-sanasta voit kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/
Lainaaminen kirjastosta edellyttää kirjastokorttia. Sen saa, jos on osoite Suomessa. Voitte siis poiketa jossakin Helmet-kirjastossa saadaksenne kortin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Tarvitsette mukaanne kuvallisen henkilötodistuksen. Kortilla voitte lainata vapaasti kirjoja.
Kyllä Helmet-kirjastoissa pitäisi olla saatavilla myös hengellistä kirjallisuutta jonkin verran. Kokeile vaikka kirjoittaa hakukenttään asiasana 'hengellisyys' tai 'hengellinen ohjaus'.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kysyin tätä Kirjastokaistalta, sieltä vastattiin näin:
Ruotsissa ei ole meidän tietojemme mukaan Kirjastokaistan kaltaista valtakunnallista toimijaa. Kirjastokaista tuottaa osana Kirjastot.fi-kokonaisuutta videoita ja podcasteja kirjallisuudesta ja kirjailijoista sekä kirjastoista ja niiden palveluista. Kirjastokaista osallistuu ohjelmillaan lukemisen edistämiseen sekä kirjastojen palveluiden ja ajankohtaisten teemojen esittelyyn, viestintään ja markkinointiin. Lisäksi Kirjastokaista toimii koulutuskanavana mm. kirjastoammattilaisille, alan opiskelijoille ja opettajille.
Useat kirjastot tuottavat toki Ruotsissakin videoita, mutta ne ovat tyypillisesti paikallisia tapahtumataltiointeja ja kirjavinkkauksia. Suomen Kansalliskirjastoa...
Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Ko. palvelu ja siinä oleva sisältö on julkista
Lausuntopalvelusta löytyy lausuntopyyntö Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta. Mukana on Suomen ortodoksisen kirkon vastaukset ja kommentit lausuntopyynnön kysymyksiin.
Kysymäsi kohta kuuluu Alice Martinin suomennoksessa (WSOY, 2010) näin:
"Oi jospa maljat oitis piripintaan täyttää vois,
ja nappeja ja nauriita myös pöydässämme ois!
Siis kahviin kissat, teehen hiiret heti kastetaan,
ja kolme kertaa kolmekymmentä huutoa hurrataan!"
Seuraavanlainen Helmet-haku tuntuu antavan varsin tarkan oloisen tuloksen (166 kpl):
Valitse tarkennettu haku. Valitse Aihe, kirjoita kenttään suomenkielinen kirjallisuus. Valitse JA ja aihe uudelleen, eläimet. JA aihe = lastenkirjallisuus. Sitten valitse EI, aihe kuvakirjat ja EI, aihe nuortenkirjallisuus.
Tarkenna aineisto kirja ja kieli suomi, vuosi 2000.
Tulos on 177 kappaletta, voi vielä rajata lasten kokoelmaan, jolloin saa tuon tuloksen 166. Oletusjärjestys on kirjastossa olevien kirjojen määrä, joten ne ovat ne suosituimmat.
Ikävä kyllä ei ole selvinnyt, mistä palanen on peräisin. Siitä on kysytty kirjastojen valtakunnallisella sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta joku sen tunnistaa, palaan asiaan
Onkohan tuo arkkitehtinasta-nimitys vähän vanhahtava? Finnan hakupalvelusta löytyy kuva arkkitehtinastapakkauksesta, joka kuuluu Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Pakkauksen kannessa nasta näyttäisi tavallista toimistoissa käytettävää paperinastaa pitkäteräisemmältä.
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1406142
Lainoja voi uusia internetissä sivulla www.helmet.fi. Siellä täytyy kirjautua Omat tiedot -sivulle etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja tunnusluku. Lainoja voi uusia myös soittamalla mihin tahansa avoinna olevaan kirjastoon. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät samasta osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Kirjastot.
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia...
Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ylläpitää kaupparekisteriä. Kaupparekisterilain (129/1979) mukaan ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehdään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkitsemistä varten ilmoitus, joka sisältää elinkeinonharjoittajaa ja tämän elinkeinotoimintaa koskevat perustiedot (perusilmoitus).
Perusilmoituksen on velvollinen tekemään elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) siten kuin elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa (122/1919) säädetään; ei kuitenkaan maatilatalouden eikä kalastuksen harjoittaja; (16.3.2001/245).
Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimiyrittäjän) on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin seuraavissa tapauksissa...
Ajan sävel-lehden numeroita löytyy luettavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tilata niitä oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Ajan sävel-lehdestä löytyy artikkeli Bibliophilos-lehden numerosta 2/2019. Artikkelin nimi on "Ajan sävel- menneisyyden sävel".
