Alla on linkkejä, joista löytyy koeajoja ja vertailuja. Suurin osa on englanninkielisiä auton valmistusaikana tehtyjä testejä. Vanhoista Tekniikan maailmoista en löytänyt testejä. Mobilisti-lehdissä on Belvedere kylläkin esitelty ja jopa koeajettu kaksi kertaa.
https://tinyurl.com/testi-ym-linkkeja
https://www.motortrend.com/s/belvedere%20test/
https://tinyurl.com/Belveder-vartailu
https://www.flickr.com/photos/triggerscarstuff/6425274735/in/photostrea…
https://www.mobilisti.fi/mobilistin-sisallysluettelo-1979-2020/
Hei,
Kyseessä lienee Mikronikkari (Disney, W., Howard, M., & Rekiaro, I. (1985). Sanoma)
Alkuperäiseltä nimeltään Disney's compurer fun. Kirjaa löytyy vielä kirjastoista kaunolainaksi sekä antikvariaateista, jos haluaa hankkia omaksi.
Kyseessä on Reinikainen-sarjan mainio jakso nimeltä Tähdet kertovat. Reinikainen kertoo painijuttua kollegoille poliisiaseman saunan pukuhuoneessa. Pian tämän jälkeen tulee sähkökatko, ja Reinikainen jää Ritva Valkaman kanssa jumiin hissiin, jonne saunasta pimeässä lähteneet kollegatkin lopulta päätyvät.
Tämän jakson numero on esityspaikasta ja tallennemuodosta riippuen 7 tai 8, sillä sarjan ensimmäistä jaksoa on esitetty sekä yhtenä pidempänä jaksona että kahtena erillisenä lyhyempänä jaksona. Jakson nimi on kuitenkin tuo Tähdet kertovat.
Linkki jaksoon Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4409411
Hei,
Kyseinsen sarja lienee Tuulikki Ojasen Anne-sarja, jonka hän kirjoitti 1980-luvun lopulla. Kirjasarjasta on SAGA-kustantamon uusintapainokset 2022-2023.
Sarjaan kuuluvat:
Annen ensimmäinen leiri
Anne ja seikkailujen kesä
Anne ratsastuskilpailuissa
Anne ja laskiaisratsastus
Annen ponikesä
Positiivisessa roolissa esiintyviä rottia löytyy enemmän lastenkirjallisuudesta. Tässä vinkkejä:
Laurell, Seppo: Paikatun kevätesikon tarina
Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta -sarja
Pullman, Philip: Olin rotta! eli punaiset kengät
Stenberg, Birgitta: Perttu ja mummi
Talvio, Pirkko: Rotta joka ei ollut totta
Lisäksi Disneyn Rottatouille-elokuvasta on julkaistu myös kirjaversio.
Aikuisten kirjoissa Inger Frimanssonin Rotanpyytäjässä erakoituneella henkilöhahmolla on seuranaan puolikesyjä rottia. Andrzej Zaniewskin allegorisen Rottaodysseia-romaanin päähenkilö on rotta.
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jossa kortti tehtiin. Jokin osa kortin tiedoista on jäänyt tallentumatta. Kortin pitäisi olla voimassa heti, kun fyysinen kortti on ojennettu Sinulle.
Kaikista pienvesivoimaloista ei löydy tietoa, mutta Wikipediasta löytyy luettelo Suomen vesivoimaloista, myös joistain pienistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vesivoimalaitoksista#Minivesivoimalat_(alle_1_MW)
Lisää tietoa pienistä ja/tai vanhoista vesivoimaloista:
Yksityishenkilön laatima kartta Suomen vesivoimaloista
Kalatalousvelvoitteista
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista voimaloista
Pienvesivoimaloista yleisesti
The Reverse Coloring Book on suomennettu, ainakin vielä, suoraan Käänteiseksi värityskirjaksi.
"The reverse coloring book – käänteinen värityskirja, jonka kuvat Kendra Norton on jo ehtinyt värittää ennen sinua. Kirja on siis täysin valmiiksi väritetty. Voit ostaa sen ja laittaa kirjahyllyyn. Tai sitten voit ottaa esiin mieleisesi kynät ja piirtää ääriviivat kaikkiin Kendran värittämiin kuviin!" Linkki Panduro.com
Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Nameberry sivuston mukaan:"The name Bradley is a boy's name of English origin meaning "wide meadow"." Linkki sivustolleBehind Names sivusto taas kertoo:"Bradley m EnglishFrom an English surname that originally came from a place name meaning "broad clearing" in Old English. A famous bearer of the surname was the World War II American general Omar Bradley (1893-1981)." Linkki sivustolle.Olisiko suomennos leveä raivio?
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
Arkkitehti Kai Blomstedt on yleisen kirjaston lähdekirjallisuudessa kovin tuntematon henkilö. Finna-haku "Blomstedt, Kai" antaa 16 osumaa (https://www.finna.fi), lähinnä Arkitekten-lehden artikkeleita. Mukana on myös viite Blomstedtin Teknillisen korkeakoulun diplomityöhön "Tennis-stadion" vuodelta 1934. Se on saatavilla Aalto-yliopiston kautta. Lisätietoja Kai Blomstedtin töistä voisi tiedustella Arkkitehtitoimistojen liitosta (atl.fi), vaikka heidän sivuiltaan löytyvästä hakuportaalista ei suoraan löytynytkään tietoja Kai Blomstedtista. Samoin Arkkitehtuurimuseon kirjaston Finna-haku antoi nollatuloksen. Arkkitehtuurimuseosta saattaisi kuitenkin olla apua Blomstedtin suunnittelemien rakennusten kartoittamisessa. Linkki...
Tämä ompelukone on Singerin sarjanumerotietokannan mukaan valmistettu 3.6.1938. Singerin sarjanumerotietokanta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
LTO viittaa lääkärintarkastusohjesääntöön, joka olisi 1939 ollut vuoden 1935 versio. I ei esiinny luokituksessa, eikä myöskään E II -luokkaa ole. Olisiko kyseessä epäselvästi merkitty B II, joka olisi merkinnyt tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättävää II luokan apumiestä? E-merkintä yksinään merkitsi "tilapäisesti kelpaamatonta, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi. "Luokka 68:n merkitys on seuraava:68. Haava vatsalaukussa tai pohjukkaissuolessa, jos se on esiintynyt kroonillisena 3 viimeksikuluneen vuoden aikana ja on lääkärin toteama, -verenvuodot, röntgentutkimus (Ulcus ventriculi, duodeni).
Hyvin paljon suomennettua tai suomenkielistä kaunokirjallisuutta sijoittuu suurkaupunkeihin, joten kattavaa listaa mahdotonta tässä koota. Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia vinkkejä teoksista, joissa kaupungin elämää, kaupunkiympäristöä ja tunnelmaa kuvataan paljon. Alla luetelluissa esimerkeissä on sekä nykyaikaan, että historialliseen aikaan sijoittuvia teoksia, jolloin kaupunki näyttäytyy niissä hieman eri näkökulmasta. Lontoo:Sarah Waters: Yövartio Teos sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Lontooseen. Lontoossa kuvaillaan muun muassa upeasti öisen kaupungin tunnelmaa pommitusten jälkeen. S.K. Tremayne: Äänet Teos on psykologinen trilleri, jossa liikutaan konkreettisesti Lontoon kaduilla, puistoissa ja...
Näillä tiedoilla en onnistu löytämään etsimäsi kaltaista julkaistua teosta aiheesta, vaikka hain Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa ilmestynyt painettu aineisto. Voi olla että jos on kyse noin vanhasta teoksesta, sen asiasanoitus ei ole kovin kattava, eli löytääkseen pitäisi tietää tekijä tai teoksen nimi. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennicaUudempi aihetta sivuava teos löytyi: Antti Lappalainen: Savon metsärosvojen jäljillä (SKS, 2001)Kannattaa kurkata sekin, jos sieltä löytyisi esimerkiksi viitteitä Ukko Uokariin tai hänestä mahdollisesti julkaistuun aikaisempaan teokseen.
Runon "Ranunculus" on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Runo alkaa: "Ranunculus, kultatukka, hän keväällä nosti nuoren pään." Runo sisältyy Koskenniemen kokoelmaan "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja" (WSOY, 1908) ja esimerkiksi kirjaan Koskenniemi, V. A.: "Kootut runot" (17. painos; WSOY, 1998).
