Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannut. Lähikirjastosi henkilökunta voi tarkistaa lainan asiakastiedoistasi ja auttaa sinua tilanteen kanssa.
Tavallisesti kadonneen tai rikkoutuneen kirjan voi korvata joko maksamalla kirjaston määrittämän korvaushinnan tai tuomalla vastaavan kappaleen kadonneen kirjan tilalle.
Juhani Linnoisen kirjoittama Katto pois! : 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000) on tosiaan melkoinen harvinaisuus kirjastojen kokoelmissa. Kuitenkin se on saatavana helmet-kirjastoista. Tällä hetkellä ainoa kappale on lainassa, eräpäivä on 27.3.2024. Voit varata kirjan ja saat sen haluamaasi helmet-kirjastoon. Varausjonoa teokseen ei juuri nyt ole.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375608__Skatto%20pois__O…
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Helmet-kirjastoilla ei ole erillistä hakupalvelua, jonka voisi tilata hakemaan lainat asiakkaan kotoa, vaan lainaajan pitäisi itse toimittaa lainaamansa kirjat kirjastoon. Olisiko sinulla ketään läheistä tai tuttavaa, joka voisi auttaa kyseisten kirjojen kanssa?Vastaisuudessa, jos kirjaston käyttö ja kirjastoon tuleminen on iän, sairauden tai vamman takia hankalaa, Helmet-kirjastoilla on kotipalvelu, johon voit ottaa yhteyttä. Yhteystiedot ovat tässä: puhelimitse arkisin kello 12–15 (09) 3108 5214 tai sähköpostilla kotikirjasto@hel.fi. Kotipalvelu toimittaa tilaamasi aineiston suoraan kotiin ja myös hakee sen.Tässä on myös linkki Helmet-sivulle https://helmet.finna.fi/Content/kotipalvelu-ja-joustoasiakkuus
Hei,opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, sillä ne on helppo erottaa sanoista. Äänteistä, kirjainten nimiä sekä muotoja harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen, runojen ja tarinoiden avulla. Äänteitä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan, miltä ne suussa tuntuvat. Helpointa on kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvia äänteitä. Lopuksi harjoitellaan piirtämään äännettä vastaava kirjain. Äänteitä opeteltaessa huomioidaan, että L-kirjain lausutaan "L", eikä eikä esimerkiksi "äl". Oppiminen jatkuu äänteiden yhdistämisellä tavuiksi, joka on lukemaan oppimisen välivaihe. Tavujen tunnistamista voidaan harjoitella taputtamalla. Lopuksi tavuja yhdistetään sanoiksi liukumalla äänteistä seuraavaan. Lisätietoa saat esimerkiksi täältä: LukiMat ....
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia...
Kun sarjaa tai elokuvaa ryhtyy katsomaan, voi DVD- tai BluRay-levyn asetuksista valita suomenkielisen tekstityksen. Kirjastosta lainattavista sarjoista ja elokuvista löytyy useimmiten suomenkielinen tekstitys, mikäli niissä puhuttu kieli on muu kuin suomi.
Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia Yleisradiossa ajatteli Arvo Aallas. Ohjelmaa esitettiin vuonna 1966, alkuun lauantai-iltapäivisin, myöhemmin lähetysajaksi vaihtui tiistai-ilta. Kukin ohjelma oli nimetty kulloinkin käsitellyn iskelmän mukaan, "Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia" oli eräänlainen kokoava alaotsikko – tähän tapaan: "15.30 Kielon jäähyväiset. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas. – 20.05 Ramona. Ikivihreästä iskelmästä ikituoreita ajatuksia. Ajatellut Arvo Aallas."
Lahden Erkki, vakaa kivityömies, lausuu nämä sanat Kalle Päätalon kirjassa Pyynikin rinteessä, kolmannen luvun neljännessä osassa: – Minusta on taas alkanut näyttää, että arkkitehti opettaa kohta meitä rukoilemaan! Ettekö ole pannut merkille, miten tärkeän näköisenä sovittelee sormiensa päitä vastakkain. Seuraava vaihe on, kun antaa sormiensa lipsahtaa toistensa ohi... (s. 100)
Jos kirjastokortti toimii, niin mitään ei tarvitse tehdä.Mikäli taas kortti on poistettu rekisteristä, kun sitä ei ole käytetty lainkaan noin kolmeen vuoteen, niin uuden saa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksensa. Ensimmäinen kirjastokortti on aina ilmainen. Jos kortti on kadonnut tai vahingoittunut, niin uusi kortti maksaa aikuisille kolme euroa ja lapsille kaksi.Lapsi saa kirjastokortin kelakorttiaan ja vanhemman kuvallista henkilöllisyystodistusta vastaan. Sekä lapsen että vanhemman pitää olla paikalla korttia haettaessa.Kirjastokortti ja lainaaminen | helmet.fi (finna.fi)
Tätä laulua en tunnistanut. Jos joku lukija tunnistaa sen, tiedot laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.Kirjastojen tietokannoista lauluja voi hakea laulun nimen ja nuotteja myös alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäkeellä. Muistamillasi lauluun sisältyvillä sanoilla haku ei onnistunut, joten lisätiedot laulusta ovat tarpeen. Esimerkiksi jonkinlainen tieto tai kuvaus musiikkityylistä tai esittäjästä tai tarkempi kuvaus laulun sanoista voisi auttaa. Ajankohta kysymyksessä onkin mainittu, joten laulu on ollut olemassa ainakin ennen 1990-lukua, mutta oliko se tuohon aikaan uutta musiikkia vai vanhaa, siitä ei ole tietoa. Nämä samat ohjeet pätevät kaikille, jotka haluavat, että tunnistamme tietyn kappaleen.
Sota-ajan muonituskysymyksiä käsittelee Anneli Pranttila väitöskirjassaan vuodelta 2006.Puolustuslaitos harjoitti rintaman läheisyydessä asemasodan vuosina laajamittaista viljelytoimintaa sellaisilla alueilla, joille siirtoväen ei sallittu vielä palata. Esimerkiksi III armeijakunnan sadoksi vuonna 1943 Pranttila mainitsee 50 kiloa kurpitsaa, 320 kiloa purjoa ja 100 kiloa retiisiä ja monia muita tuotteita. Sato luovutettiin kenttävarastoon ja elintarvikevarikoille, joista se luovutettiin määräysten mukaisesti joukoille.Asemasodan aikana harjoitettiin myös epävirallisempaa omatoimista palstaviljelyä:"Asemasodan aikana paikallaan pysyneillä joukoilla oli mahdollista laajentaa omatoimisuutta kasvinviljelyllä. Puolustusvoimien hallinnassa...
Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished"....
Kyseessä voisi olla Lucie Lundbergin kuvakirja Brumbo ja tähdet. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi jo vuonna 1948, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 1976 ja uudistettu painos 1995. Lastenkirjainstituutin Onnet tietokanta kertoo tarinasta seuraavasti: "Brumbo on Markun teddykarhu, joka lainaa Nukkumatin sateenvarjoa ja lentää sen avulla tähtimaailmaan. Brumboa vastaan tulee mm. Ukkosukko, marsilaiset karhut, Kuu-ukko, Pegasos ja rouva Aurinko aurinkokissoineen. Tähtikuviot (Orion, Iso Karhu, Otava, Lyyra sekä pyrstötähdet ym.) tulevat myös eläin- tai ihmishahmoisina tutuiksi."
Kevyttä ja hyväntuulista fantasiaa 2.-luokkalaiselle on erityisesti Camilla Brinckin suosittu Musse & Helium -sarja, jossa hiirisisarukset seikkailevat. Mussen ja Heliumin seikkailut pursuavat lämminhenkistä jännitystä, huumoria ja fantasiaa. Camilla Brinckin lastenromaanit on suunnattu 5-10-vuotiaille, mutta viihdyttävät koko perhettä. Tarinoiden lähtökohtana on tilanne, jossa hiirisisarukset Musse ja Helium asuvat Camillan luona tavallisina lemmikkeinä, kunnes eräänä päivänä seinään avautuu salaperäinen hiiren mentävä kolo. Uteliaat ja toimeliaat sisarukset lähtevät tutkimaan ovea ja tempautuvat salattuun satumaailmaan, missä heidän on ratkottava kuninkaallinen tehtävä. Salaperäinen kolo aloittaa viisiosaisen seikkailusarjan, jossa...
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Tässä joitakin vinkkejä erityylisistä kirjoista.Adichie, Chimamanda Ngoz: KotiinpalaajatAusten, Jane: Arkaileva sydän (suom. aiemmin nimellä Viisasteleva sydän)Haahtela, Joel: Marijan rakkausMandart, Pamela: SyliMansell, Jill: Ja sitten tulit takaisinNicholls, David: Sinä päivänäNoble, Elizabeth: Yhdessä jälleenReid, Taylor Jenkins: Vain kahdesti elämässäSantopolo, Jill: Valo jonka kadotimmeLisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/.
Sven Nordqvistin kirjassa Kun Miinus lähti avaraan maailmaan katsotaan ohjelmaa Hotta Lotan kysymyspotta, jossa rotta istuu potassa esittämässä kysymyksiä. Sinä siis olet oikeassa.
