Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Kyseessä voisi olla ranskankielinen sveitsiläinen elokuva Pitsinnyplääjä vuodelta 1977. Se on kertomus ujon nuoren naisen ensimmäisestä rakkaudesta ja sen traagisista seurauksista. Elokuvan on ohjannut Claude Coretta ja pääosaa esittää Isabelle Huppert. Se oli Huppertin läpimurtorooli.
Runo "Let them" on Cassie Phillipsin kirjoittama ja julkaistu alun perin sosiaalisessa mediassa. Runoa on levitetty laajasti, ja monissa yhteyksissä sen tekijätiedot on jätetty pois. Lähteet:Just Let Them. A comforting poem by Cassie Phillips | by Ina | MediumArmy wife claims Mel Robbins stole her idea 'Let them' bookCassie Phillips (@cassie.phillips.letthem) • Instagram-kuvat ja -videot
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana turku tarkoittaa tosiaankin toria tai markkinapaikkaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla puolestaan kerrotaan, että sana tulee muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, joka sai suomen kielessä muodon turku. Edelleen kerrotaan, että "jo keskiajalla sana alkoi vähitellen tarkoittaa Suomen kenties merkittävintä kauppapaikkaa ja kehittyi paikannimeksi Turku." Mielestäni näistä tiedoista voi päätellä, että sanaa on alun perin käytetty kuvaamaan yleisesti kauppapaikkaa tai toria ennen kuin se vakiintui tarkoittamaan nimen omaan Turun kaupunkia.Turku Kielitoimiston sanakirjassa: turku - Kielitoimiston sanakirjaSanojen tori ja Turku alkuperästä: Tori ja Turku - Kotus
Tove Janssonin teoksessa Taikatalvi (Trollvinter, 1957) Tuu-tikki sanoo Muumipeikolle talvisessa metsässä juuri näin: "Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi." Vuonna 1994 ilmestyneessä 14. painoksessa tämä sitaatti on sivulla 22. Teoksen suomensi Laila Järvinen.
Ruotsinkieliset nuortenkirjat saa helposti näkyville
Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjasto Intron avulla
(www.ouka.fi/kirjasto/intro). Tee hakuun rajaukset: aineistolaji: kirjat, kieli: ruotsi, lasten ja nuorten aineisto. Jos haluat suosituskirjalistaa, ota yhteyttä
kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastoon:
lastenosasto.kirjasto@ouka.fi
Kirjastoihin pyritään hankkimaan aineistoa mahdollisimman monipuolisesti ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Aineistoa hankitaan myös sen mukaan, mitä on saatavissa ja mitä kirjastoille tarjotaan. Asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia kirjaston kotisivuilla olevilla lomakkeilla. Vantaan kaupunginkirjaston musiikkiaineiston hankintalomake löytyy osoitteesta https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10981&voucher=C9F046F6-…
Kirjasto ei saa tietoa nimenmuutoksesta suoraan, joten sinun on käytävä lähimmässä kirjastossa tekemässä nimenmuutos. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti, mukaan
Olet oikeassa, Marcel Khalifen levyjä ei ole HelMet-kirjastojärjestelmässä. HelMet-kirjastot ostavat levynsä tietyltä aineistotoimittajalta ja olemme hankinnoissamme pitkälti tämän yrityksen tarjonnan varassa. Voimme toki tehdä toimittajalle omia ehdotuksiamme ja tässä suhteessa saamamme asiakaspalaute ja hankintaehdotukset, joita voit toki tehdä aina kirjastoissa asioidessasi, ovat yksi kirjastotoiminnan kulmakivistä. Kiitos yhteydenosostasi. Välitän ehdotuksesi Marcel Khalifesta eteenpäin.
Espoon kaikissa kirjastoissa voi tietokoneelta tulostaa paperitulosteita ja useissa kirjastoissa on 3D -tulostimia myös, jos sattui olemaankin niistä kyse. Tervetuloa!
Kirjastossa on kyllä muutamia Linnanmäen historiikkeja, mutta niistä ei valitettavasti löydy noin yksityiskohtaisia tietoja. Jos kuvien maalaajat tunnettaisiin nimeltä, heidät todennäköisesti olisi mainittu ainakin Eeva-Kaarina Holopaisen varsin laajassa teoksessa "Saisko lipun karuselliin : Linnanmäki 1950 - 1990", mutta siinäkin kerrotaan vain vuonna 1896 valmistuneesta saksalaisesta karusellista näin:
"Koristeellisen ja suurta taitoa tekijältään vaativan karusellin oli rakentanut saksalainen tivolimies."
Myöskään verkkolähteistä en onnistunut löytämään kaipaamiasi tietoja.
Sinun kannattanee kysellä asiaa suoraan Lasten päivän säätiöltä, vaikka epäilen, ettei tietoa välttämättä sieltäkään löydy. Tässä yhteystiedot:
https://www....
Eepos-kirjaston asiakkaalle kaukolaina muualta Suomesta maksaa viisi euroa. Tilauksen haluamastasi kirjasta voit tehdä omassa kirjastossasi ja sieltä voit sen myös noutaa ja sinne palauttaa. Alla on Kurikan kirjaston yhteystiedot. Tilauksen voit tehdä käymällä kirjastossa, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia.
Kurikan pääkirjasto
Seurapuistikko 2
61300 KURIKKA
puh. 044 723 1015
kirjasto@kurikka.fi
kaukopalvelu@kurikka.fi
Kurikan muiden kirjastojen yhteystiedot https://www.kurikankirjastot.fi/kirjastot/yhteystiedot/
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen...
Helmet-tietokannasta löytyivät seuraavat 80- ja 70-luvulla ilmestyneet Eino Leinon runojen kokoomateokset:
Sata kauneinta runoa. Toimittanut Hannu Mäkelä. 1989. Otava 213 s.
Kodin suuret klassikot. Eino Leino 1. Koonnut Marja-Liisa Nevala. Weilin & Göös, 1989. 274 s.
Kodin suuret klassikot: Eino Leino 2. Eino Leino runot 2. Weilin & Göös, 1989. 266 s.
Vapauden vartio : valikoima vuosilta 1915 - 1926. Alea-kirja, 1989 152 s.
Eino Leinon suuri runokirja. Toimittanut Marja Kapari. WSOY 1. p. 1982. Runot 1. Otava, 1985. 748 s.
Runot 2. Otava, 1985. S. 749-1510
EIämän koreus: valikoima runoja. Toimittanut Hannu Mäkelä,. Otava, 1984. 487 sivua
Laulun lapsi : valikoima runoja. Toimittanut...
Suomessa ilmestyy vähän lastenlehtiä, ja todella harvoin niissä on fiktiivistä sisältöä sarjakuvalehtiä lukuunottamatta. Tarinoita löytyy lähinnä lehdistä, joita julkaisee uskonnollinen yhteisö tai järjestö. Sellaisia ovat esimerkiksi Lastenmaa- ja Lastenkirkko -lehdet sekä Luonto-Liiton Sieppo-lehti.
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa lahjoituskirjoja tarveharkintaisesti, pääsääntöisesti uudehkoja tai muuten kysyttyjä teoksia. Lukion kurssikirjoissa on yleensä ongelmana se, että painokset ja niiden sisällöt vaihtuvat nopeaan tahtiin. Vanhat oppikirjat eivät siis välttämättä ole ajanmukaisia tai tarpeellisia kirjastojen kokoelmien kannalta.
Jos haluat lahjoittaa omia kirjojasi kirjastolle, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä lähikirjastoosi ja kysyä onko kyseisille kirjoille tarvetta. Joissain kirjastoissa on myös kirjojen kierrätyspisteitä. Niihin voi viedä pienehköjä määriä hyväkuntoisia kirjoja, joita muut asiakkaat voivat ottaa omaan käyttöönsä.
