Sven Nordqvistin kirjassa Kun Miinus lähti avaraan maailmaan katsotaan ohjelmaa Hotta Lotan kysymyspotta, jossa rotta istuu potassa esittämässä kysymyksiä. Sinä siis olet oikeassa.
Runo on nimeltään "Laulu unelmista ja haaveista". Se alkaa: "Aina muista kissaa arkaa!" Runo sisältyy kirjaan Helakisa, Kaarina: "Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88" (Otava, 1988, s. 227) ja Ismo Loivamaan toimittamaan kirjaan "Rohkaisurunoja" (Karisto, 1995, s. 67).
"The Way It Used to Be" löytyy ainakin laulumelodia- ja pianosovituksena kokoelmista Engelbert Humperdinck: in words and music (Wise 1975) ja Las Vegas Festival (Wise 1979) sekä sähköuruille sovitettuna kokoelmista Fifty favourite songs everybody loves to hear. Book 14 (Wise 1977) ja Pop Organ 2 (Wise 1976). Näitä on saatavilla kirjastoista, ja voit tehdä kaukolainapyynnön, jos yhtään kappaletta ei löydy oman alueesi kirjastosta. "Se päivä tulee kerran" on julkaistu myös nuottina. Ainoat kirjastokappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa.
Helmet-kirjastot lähettävät ilmoituksia ja muistutuksia tekstiviestinä, sähköpostitse ja postitse. Kirjautuneena Omalle tilille voit kohdassa Omat tiedot/Kirjastokortin asetukset tarkistaa, että kaikki yhteystietosi ovat ajan tasalla.Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.Helsingin kirjastojen varausilmoitukset tulevat osoitteesta varausilmoitukset.kirjastot@hel.fi. Espoon kirjastojen (paitsi kirjastoauton) varausilmoitukset tulevat osoitteesta varausilmoitukset@espoonkirjastot.fi. Kaikki muut Helmet-kirjastojen ilmoitukset tulevat osoitteista helmet@hel.fi, helmet-...
Kehotus liittyä joukkoon tummaan on alunperin tarkoittanut työväen liikkeeseen liittymistä, myöhemmin myös romanien seuraa tai 1930-luvulla mustapaitojen joukkoa. Ajan kuluessa ilmaisu on tarkoittanut yleensä joukon jatkoksi liittymistä.Lähde: Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981)
Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniasten kaupunginkirjastojen HelMet-aineitohausta voit selata teoksia aiheen mukaan. Valitse sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/ niin voit yhdistää hakusanoja. Aiheeseesi sopivia hakusanoja ovat intia and kulttuuri, intia and uskonnot ja intia and matkaoppaat.
Tässä muutamia poimintoja HelMet-järjestelmästä, josta voit myös tarkistaa teosten saatavuuden.
Maailmankulttuurien aikakirja / Marketta Ahtiainen. Helsinki: Edita, 1999. Miettinen, Jukka O. Intia : kaupunkeja, kulttuureja, historiaa. Helsinki: Otava, 1999. A cultural history of India / edited by A. L. Basham. Delhi: Oxford University Press, 1998. Grönblom, Rolf. Intian uskonnot: elämänkatsomus ja yhteiskunta. Schildt, 2001. India / Sarina...
Kari on kansallisromanttisen kauden nimiä. Yleiseen tietoisuuteen se tuli Juhani Ahon "Panun" ilmestyttyä 1897. Kari on karjalainen lyhentymä nimestä Makari, joka taasen on alkujaan kreikan Makarios (onnellinen, autuas)nimestä. Nimi tavataan myös vanhoissa karjalaisissa sukunimissä: Karilainen ja Makkonen. Lännempänä Kari on lyhentynyt nimistä Ansgarius (Oskari/Sakari).
(Uusi suomalainen nimikirja)
Kyseinen puuveistos voisi olla saksalaisen Veit Stossin veistämä Krakovan Pyhän Marian kirkon alttarikaappi, jonka natsit ryöstivät 1941:
https://en.wikipedia.org/wiki/Veit_Stoss_altarpiece_in_Krak%C3%B3w
Ryöstö on mainittu ainakin Robert K. Wittmannin ja David Kinneyn tuoreessa teoksessa Paholaisen päiväkirja: Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet (Tammi 2017).
Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila
Samantyyppisiä kirjoja ovat esimerkiksi D.D. Everestin Archie Greene -sarja tai Terry Pratchettin kirjat. Kannattaa myös käydä rohkeasti kysymässä suosituksia oman lähikirjaston henkilökunnalta.
Kaikilla keräilyesineillä on jokin arvo, mutta se määräytyy vasta kun löytyy kiinnostunut ostaja. Vanhat setelit ovat yleensä minkään arvoisia vain siinä tapauksessa, että ne ovat nimellisarvoltaan suuria, jostain muusta syystä valmistettu vain pieni määrä, kunto on hyvä tai erinomainen ja ennen muuta samaa seteliä liikkuu markkinoilla vähän. Jos sadan setelin kokonaisuus on edelleen alkuperäisessä nipussa eli käyttämätön, sen arvo on todennäköisesti suurempi kuin sadan erillisen setelin yhteenlaskettu hinta.
Kysyjä ei mainitse tarkemmin, minkä aikakauden markan setelistä on kyse. Oletan kuitenkin, että puhe on vuoden 1963 markasta, ei vuoden 1918 rahasta. Tätä "viljantähkä"seteliä valmistettiin valtavat määrät, mutta toisaalta joukossa...
Kysymykseen on todella vaikea vastata näillä lähtötiedoilla. Fennica-tietokantaa voi selata omien tietojen osalta ja toivoa, että etsitty osuisi kohdalle ja sen tunnistaisi. Mutta miten tunnistaa kirja, jonka nimeä ei itsekään muista? Kysyjän sähköpostista päättelemälläni nimellä löytyy yli 300 viitettä, mutta vanhimmatkin niistä ovat vuodelta 1990 eli ainakaan Fennicassa ei ole kysyjän nimellä mitään julkaisua.
Heikki Poroila
Pohjois-Karjala : Pohjois-Karjalan maakuntalehti on luettavissa mikrofilmattuna Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Lehteä voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston Pohjoissalin lukulaitteilla. Kotimaa-lehden mikrofilmit täytyy tilata etukäteen. Tilauksen voi lähettää osoitteeseen kk-palvelu@helsinki.fi. Tilatut mikrofilmit odottavat asiakkaan nimellä varattuna Pohjoissalin hyllyssä. Tilattu filmi saapuu noin 2 päivässä.
Kansalliskirjasto on auki maanantaista perjantaihin klo 9-17. Jos et ole aiemmin käyttänyt mikrofilmilukulaitteita, paikalle kannattaa saapua klo 10 ja 17 välisenä aikana, jolloin kirjaston neuvonta on auki ja voit pyytää apua laitteiden käyttöön. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info
Lastenkirjainsitituutin tietokanta on verkossa, sitä kannattaa tutkia, https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Haulla sadut ja aikaväli 1900-1930 löytyy seuraava listaus:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kannattaa myös kysyä Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy jonkun verran satuja 1900-luvulta, mutta suurin osa materiaalista on vanhempaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=sadut&collection=266
Finna.fi:n aineistohausta voi hakea myös sadut ja rajata vuodet, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0...
Valitettavasti emme löytäneet tekijää tälle muistolauseelle. Saattaa olla, että tekijää ei olekaan, muistolauseen on joku keksinyt, ja se on jäänyt elämään lehtien kuolinilmoitusten ja hautaustoimistojen kautta. Lause kuullostaa lyyrilliseltä, joten voi olla, että se on jonkun virren tai hengellisen laulun säe.
H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat 1-3 (1951, suom. Maila Talvio) on täydellisin suomeksi saatavana oleva Andersenin satujen kokoelma. Ruotsiksi on H. C. Andersen: Sagor och berättelser 1-4 (1955). Molemmat kokoelmat ovat lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
