Tällaiset teokset käsittelevät useimmiten oppaan laatimista jostain tietystä aiheesta. Niissä on kuitenkin rakenne, joka ohjaa oppaan laatimiseen, joten ne ovat varmasti tutustumisen arvoisia. Teoksia voi etsiä esimerkiksi seuraavilla hauilla:
oppaan laatiminen
oppaan suunnittelu
oppaan tekeminen
oppaan teko
Oppaiden tekemiseen kannattaa etsiä ohjeita myös asiasanoilla:
julkaisun laadinnan oppaat
kirjoittaminen oppaat
Tutkielmassa Normatiivinen ohjeistus julkaisun laatimiseksi / Hanna Vilen käsitellään useammanlaisten oppaiden julkaisua. Siitä löytyy myös viitteitä aihetta käsitteleviin muihin teoksiin.
Kotimaatutuksi.fi kertoo luostarien määrän olevan kuusi: "Nykyisin Suomessa toimivat luostarit ovat Valamon ja Lintulan luostarit sekä luterilaiset luostarit Helsingissä, Enonkoskella ja Naantalissa. Katolilaisista luostareista toimintaa on ainoastaan Turun birgittalaisluostarissa."
https://kotimaatutuksi.fi/nahtavyydet-ja-kulttuuri/luostarit/?utm_conte…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_luostarit
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastoon. Palauttamisesta ei peritä maksua, toisin kuin aikuisten aineiston varaamisesta kirjastoon.
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982)....
1723 säädetyt, ritarisäädyn ja aateliston nauttimat etuoikeudet koskivat lähinnä verovapautta, jonka viimeisetkin rippeet katosivat Suomessa vuonna 1920 tulo ja varallisuusverotukseen siirryttäessä. Aateliset menettivät poliittiset ja taloudelliset erivapautensa, mutta voimaan jäi nimilaki ts. nimi periytyy suvussa.
Tietoa Suomen aatelisista ja Suomen Ritaristoon ja Aateliin kuuluvista suvuista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli
http://myy.haaga-helia.fi/~kalei/semin/global_club010925.html
http://www.riddarhuset.fi/fi/
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi1869s.htm
Kirjallisuutta: Jahnukainen, Iiro: Aatelikuva Suomen historiassa (Tampere, 2004.
Saatavuustiedot aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet Pietilä-nimestä viitataan nimeen Pietikäinen, joka on sukua nimille Pietarila, Pietarinen, Pietiläinen, Pietinen. Näiden kaikkien alkuna saattaa olla etunimi Pietari, josta Pieti on muunnos. Pietilä-nimi olisi näin syntynyt ensin talon nimeksi isännän mukaan, ja sittemmin otettu sukunimeksi. Nimi Pietari on raamatullista alkuperää, joten se on ollut yleinen koko Suomessa kuten myös Pieti. Siitä johdettuja sukunimiä on kirjattu keskiajalta lähtien, kantakoti on Juvalta lähtöisin. Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo sanasta 'pieti' näin: pieti, pietti, piettiö tai peeti = korttipelin häviötikki ja myös pelissä hävinnyt henkilö, pulassa oleva jne. Lönnrotin keksimä merkitys sanalle on 'punajuuri' (...
”Suomalainen nimikirja” (Otava, 1984) kertoo, että sukunimi ”Rapakko” on luultavasti siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Nimellä ”Rapakko” tunnettuja taloja on ollut Ylä-Satakunnassa, Päijänteen pohjoisosissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemijoen alajuoksulla. Pohjois-Pohjanmaa on ollut myös sukunimen ”Rapakko” vahvinta aluetta, mikä antaa uskottavuutta teorialle nimen synnystä.
”Rapakko” tarkoittaa kirjakielessä ’kuralätäkköä’ mutta myös etenkin murteissa ’likaista paikkaa, suomaata, mutaa, liejua, savea’. Luultavasti tuo jälkimmäinen merkitys olisi voinut luontevammin olla nimen pohjalla. Talo on saattanut sijaita suomaan lähellä ja saada sitten nimekseen Rapakko. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen kirjallisuuden...
Sattulan kylän Kiehuvalähde on historiallisen ajan uhrilähde, josta Kanta-Hämeen muinaisjäännösten luettelossa mainitaan löytyneen mm. "kopeekoita ja muitakin rahoja, hopeaa(?)ja neuloja". Lähteen vedellä uskottiin olevan parantavia voimia.
Toivo Kallion Hattulan paikannimiä käsittelevässä teoksessa kerrotaan lähteen nimen perustuvan siihen, että pienistä aukoista pulppuava vesi antaa kiehuvan veden vaikutelman. Mistään lähteeseen liittyvästä tarinasta Kallio ei mainitse.
Kallion mukaan lähteen vettä käytettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveysvetenä.
Hattulan lähdekartoituksessa vuonna 2003 lähdettä ei löydetty ja sen arvellaan kuivuneen ojitustöiden seurauksena.
Lähteet:
Mäntylä, Eero: Hattulan historia, 1976.
Kanta-Hämeen...
Nykysuomen sanakirjan mukaan misääri tarkoittaa eräissä korttipeleissä (esim. skruuvissa) erää, jossa vältetään tikkien ottamista. Sanan alkuperä on ranskan sana "misère" eli suomeksi ahdinko, puute, huono onni.
Opintoluotsi-sivustosta löytyy Luonnonvara- ja ympäristöala -otsikon alta mm. puutarha-alan eri tasoiset koulutukset ja koulutuspaikkakunnat:
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/luonnonvara_ja…
Sananparsi sahalle töihin päässeestä siskosta on pohjoispohjalaista kulttuuriperintöämme Haukiputaalta. Haukipudas oli aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta, ja siellä toimi kuusi suurta sahaa (Maunun saha, Pateniemen saha, Pirttikarin saha, Martinniemen saha, Santaholman saha ja Halosenniemen saha). Sahat olivat paikkakunnalla merkittäviä naisten työllistäjiä.
https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/kun-sisko-paasi-sahalle-toihin-ja-seppo-mopon-osti/
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sananparsia/koyhat_ja_rikkaat
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sahat
Kokoelmistamme löytyy avioero-hakusanalla 66 tietoteosta.
Kaikkia on tässä yhteydessä mahdotonta luetella, mutta tässä muutama uudempi ja kotimainen teos aihepiiristä :
Määttä, Kaarina : Avioeron tuska ja helpotus (2002)
Pettilä, Ulla :Eron vaiheet : opas eroaville ja eroavien auttajille (2001)
Lehmusvaara, Lotta :Erossa ja elossa (1996)
Nainen ja ero : kertomuksia parisuhteen päättymisestä (2003)
Monissa terapia/keskustelupiireissä on käytetty myös teosta (käännetty suomeksi 1993 - toinen painos 1996)
Fisher, Bruce : Jälleenrakennus : kun suhteesi päättyy.
Sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavasta teoksesta:
Suuri toivelaulukirja. 4, Helsinki : Musiikki Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1984
Teoksen saatavuutta voit tarkastella HelMet -kirjastojen yhteisestä aineistohausta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuuri+toivelaulukirja+4/tsuuri+toivela…
Jos kirjastokortillasi on tunnusluku, voit varata teoksen itsellesi samasta osoitteesta.
Kiia-nimi on venäläisperäinen. Se on lyhennys Kyriakia-marttyyrin nimestä. Nimikysymyksiä voi selvittää nimikirjojista, esim. Riihonen, Mikä lapselle nimeksi?
Rosee- eli teneriffan- eli aurinkopitsin teko-ohje löytyy Internetistä google-haulla mm. sivulta http://www.pikku-k.vuodatus.net/blog/category/Rosee-pitsin+ohje .
Kauneimmat käsityöt 2 -kirjasta (1975) löytyy myös pitsin valmistusohje (s. 298-304).
Kyllä voi. Kontulan kirjastossa on aikuisten käytössä kaksi tunnin konetta sekä kaksi kahden tunnin konetta. Tulosteen hinta on 30 senttiä kappale. Ajan koneelle voitte varata osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/
Kielitoimiston ohjepankki neuvoo, että yleiskielessä voi käyttää nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suositummuusjärjestyksessä.
Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä käytetään nimiä Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso-britannia/ohje/166
Kuvasta on hieman vaikea tunnistaa kyseistä toukkaa. Toukka näyttäisi olevan karvainen, ja Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka. Kaikki nuo toukat ovat noin 4-6 mm pitkiä, ihrakuoriainen vähän isompi, n. 12 mm.
Kodin tuhohyönteisistä lisätietoa mm. täältä: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
