Finna-haun perusteella Paavo Heiniö on kirjoittanut kaksi kirjaa ja lisäksi joitakin lehtiartikkeleita. Voit kokeilla hakua osoitteessa www.finna.fi, josta löytyy myös valokuva Heiniöstä. Kirjojen saatavuus vaikuttaa heikolta. Vaasan seudun kirjastoista niitä ei löydy, mutta kaukolainana ainakin teosta Lastenhoito voi saada. Myytäviä kirjoja voi koittaa etsiä perinteisistä tai nettiantikvariaateista.
Teimme kyselykierroksen kollegoiden keskuudessa, mutta kukaan ei tuntunut tunnistavan näillä tiedoilla etsimääsi kappaletta. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kyseessä on kaksi kilpailevaa näkemystä rahoituksen ja taloudellisen kasvun suhteesta. Supply-leading esittää, että rahoituspalveluiden kehitys johtaa reaalitalouden kasvuun. Sen mukaan rahoitusinstituutiot ja niiden tarjoamat palvelut syntyvät jo ennen kuin niille on kysyntää. Demand-following teoria taas näkee asian toisin päin: taloudellinen kasvu luo tarpeita rahoituspalveluille, mikä johtaa nykyaikaisen finanssisektorin syntyyn ja kasvuun.
Lähteet:
https://www.readcube.com/articles/10.2139%2Fssrn.3198005
https://www.rba.gov.au/publications/workshops/research/2010/pdf/huang.p…
Kyseessä on Jóhannes úr Kötlumin runo Maallisuus. Runo sisältyy teokseen Ja tunturin takaa kuulet - : Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa (valik. ja islannin kielestä suom. Maj-Lis Holmberg, 1977, s. 35 - 36).
https://listvinir.is/en/johannes-ur-kotlum/
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.92881?sid=3359333245
Valitettavasti en löytänyt sellaista tahoa, joka kertoisi sisältävänsä kaikki taulut. Google-kuvahaun tulos, https://www.google.com/search?q=martti+innanen+taulut&sca_esv=585873092…
Finna.fi:stäkään ei löytynyt Innasen maalaustaidetta.
Olisiko kyseessä Eija Lappalaisen Routasisarukset -trilogia? Siinä Utu-tytöllä on erikoinen kyky ymmärtää aikoinaan hylättyjä koneita ja pakenee mm. etsimään biologisia vanhempiaan ja selvittämään kykyjensä alkuperää. Linkki Helmet-hakuun
Muiden muassa Helmet-kirjastolla on kattava kokoelma erilaisia nettipalveluita, kuten äänikirjoja, kieli- ja musiikkikursseja, aikakaus- ja sanomalehtiä, musiikkia ja vaikkapa matkoilla luettavia e-kirjoja. Että matkaviihdykettä löytyy kyllä!
helmet.fi. E-kirjasto.
Uudet ylioppilaat on vuosittain julkaistu Länsi-Uusimaa-lehdessä. Pääset selaamaan vuoden 1971 Länsi-Uusimaan mikrofilmejä Lohjan pääkirjastossa kirjaston aukioloaikoina.
Tällä hetkellä Metsolat-kirjasarjan uusintapainoksesta on mahdollista hankkia kirjaston hankintakanavien kautta Tie kotiin, Tie huipulle, Yhteinen tie ja tuo Kohtalon tie, jota kaipailit. Laitoimme sitä muutaman kappaleen tilaukseen ja voit pian tehdä kirjaan itsellesi varauksen Kuopion kaupunginkirjaston nettisivujen (kuopio.finna.fi) tai Minna-sovelluksen kautta.Uusi tie -kirjaa ei tällä hetkellä näyttäisi olevan saatavilla kuin kirjakauppojen kautta sähköisenä e-kirjana tai e-äänikirjana. Metsolan uusintapainoksen kustantaja on Saga Egmont, joka osaa paremmin kertoa sinulle, onko Uusi tie -kirjasta tulossa myös fyysistä kirjaa. Jos kirjasta tulee aikanaan uusintapainos, niin tilaamme toki sitäkin sitten kirjaston kokoelmiin.
Kyllä, varaus on peruttu. Kun Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) sivulla kirjautuu omiin tietoihin, menee varauksiin ja valitsee varauksen (rasti ruutuun) sekä painaa "poista varaus" niin varaus on peruttu. Peruttu varaus ei enää näy omissa varauksissa.
Mielenkiintoinen havainto. Jos elokuvan juoni sijoittuu menneisyyteen, vanhan elokuvan tai ohjelman näyttäminen on tietysti luontevaa. Jos tarina sen sijaan ei motivoi vanhan ohjelman näyttämistä, todennäköisin selitys on tekijänoikeudet, amerikkalaisittain copyright. Myös kohtauksessa taustalla auki olevan television näyttämä ohjelma kuuluu tekijänoikeuden piiriin, eli joku omistaa sen esitysoikeudet. Tuottajan tulee pyytää sen käyttämiseen lupa oikeuksien haltijalta. Yleensä tällaisista oikeuksista joutuu maksamaan. Vanhan ohjelman tekijänoikeudet ovat saattaneet raueta, jolloin lupaa ei tarvita, tai sitten luvat on saanut halvemmalla.
Kansallisbibliografia tuntee kolme Kirjahiiden kustantamaa kirjaa: vuonna 1959 ilmestyi Martin Marraksen historiallinen seikkailuromaani Turma kulkee, 1960 Toivo Innasen runokokoelma Kahteen mieheen ja Marraksen Turma-sarjan toinen kirja Turma taistelee.Martin Marraksen isojen poikien ajanvieteromaanien päähenkilö oli Jyrki Yrjänänpoika Hirvi, lempinimeltään Turma, eräänlainen pohjoisten metsien keskiaikainen Tarzan-hahmo. Toivo Innanen oli runoileva maanviljelijä Savonlinnasta.Kirjahiidestä ei varsinaisesti tietoja löytynyt. Helsingin sanomien Turma kulkee -arvostelussaan (16.1.1960) Timo Tiusanen arvelee, että uusi kustantaja saattaisi olla salanimellä kirjaileva tekijä itse. Yrityshakemisto Sinisen kirjan vuoden 1962 laitoksesta selviää...
Tässä muutamia kollegoiden vinkkaamia romaaneja, joissa jollakin tavalla käsitellään lapsuutta 1980- tai 1990-luvuilla: Suvi Vaarla: WestendTommi Liimatta: JeppisTiina Piilola: AlkuvedetJoonatan Tola: Punainen planeettaMikko Malila: KastanjasotaPhilip Teir: Elokuun varjotJenni Pääskysaari: Mielen maantiedeSuvi Ratinen: MatkaystäväNoora Vallinkoski: Perno Mega CitySusanna Hast: Ruumis/HuoneetRiina Katajavuori: Hevikimmat (ehkä enemmän nuoruutta 1980-luvulla)Riikka Latvala: Tytöt (lapsuus ja nuoruus, lapsuus enemmän 70-luvun puolella)
Kahvista ennustamisesta kertoo esim. Pieni Povauskirja (Anuirmeli Sallamo-Lavi 2019). Vanhempaa kirjallisuutta, ks. linkki.Prättäkitistä Vaski-kirjastoissa, ks. linkki. Lisää kirjallisuutta löydät Prättäkitti-aiheisen Wikipedia-artikkelin lähdeluettelosta, ks. linkki.Visan tietäjästä löytyy hiukan tietoa Wikipediasta, jossa mainitaan lähteenä Someron murrekirja (Pentti Virtaranta 1973), ks. tarkemmin: linkki. Lisää tietoa ja tarinoita Visan tietäjästä löytyy kansalliskirjaston kokoelman vanhoista digitoiduista lehdistä, ks. linkki.
Yhteen aikavyöhykkeeseen siirryttiin Kiinassa vuonna 1949. Kiinan kommunistinen puolue päätti silloin, että koko Kiina käyttää Pekingin aikaa. Läntisen Xinjiangin maakunnassa on kuitenkin käytössä epävirallinen paikallisaika, joka on kaksi tuntia jäljessä Pekingin aikaa. Vähemmistökansa uiguurit käyttää pääosin paikallista aikaa. Välillä se on heiltä kielletty.Lähde: https://yle.fi/a/3-10421886
