Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Loru näyttää olevan Anonyymin kommentoijan lisäämä. En löytänyt tarkempaa lähdettä tai jatkoa lorulle. Ehkä suullista perinnettä?Toivottavasti nimetön kommentoija lisää tähän vastaukseen lähteensä.
Valitettavasti missään näistä palveluissa ei ole tällä hetkellä Iltalehteä saatavilla. Valikoima kuitenkin päivittyy (erityisesti e-kirjaston osalta), joten voimme toivoa, että Iltalehti (ja mahdollisimman moni muukin lehti) saadaan lisättyä kirjaston tarjoamaan valikoimaan.
Esimerkiksi selkokirjat voisivat olla tähän tarkoitukseen sopivia. Selkokirjoissa käytetään yksinkertaista kieltä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Alla olevista linkeistä löydät selkokirjavinkkejä suomen kielen opiskelijalle:https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-kysynyt-millaisia-kirjoja-selkokirjoja?language_content_entity=fihttps://selkosanomat.fi/arki/kauniita-ja-hauskoja-selkokirjoja/https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuvinkkeja_S2.pdfhttps://selkosanomat.fi/arki/selkokirja-on-kaikkien-kaveri/Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mikäli...
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston sivuilta löytyy tietoa runojen käytöstä kuolinilmoituksissa: https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Hei,Tokrajärvestä ei näyttäisi löyvyän omaa paikallishistoriaa. Lähtisin liikkeelle näistä Ilomantsin alueen paikallishistorioista:Björn, Ismo, ja Anne Vikkula. Suur-Ilomantsin Historia: Enon, Ilomantsin Ja Tuupovaaran Historia Vuoteen 1860. Suur-Ilomantsin Esihistoria. Suur-Ilomantsin Talonhaltijaluettelo. Paikallishistoriatoimikunta, 1991.Björn, Ismo, ja Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta. Ilomantsin Historia. [Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta], 2006.Härkönen, Armas, et al. Koitere Ja Kylät: Elämää Satasaarisen Järven Rannalla. Koitereen kylät / Seppo Lehtinen, 2020.
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
Saat apua asiaan lähimmän Helmet kirjaston asiakaspalvelutiskiltä.Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti, niin kirjastokorttisi tiedot voidaan päivittää ajan tasalle ja pin koodisi vaihtaa.Asian hoitaminen siis vaatisi kirjastossa käyntiä.
Hei, Pohjoismaista yhteistyötä kartoittavalla sivustolla on mainittu Suomesta seuraavia asioita:Suomi tunnetaan järvien peittämänä pitkänomaisena maana.Suomi on kuuluisa muumeistaan, koulutusjärjestelmästään ja Angry Birdsistä.Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsien peitossa ja sisävesistöjä n. 10%.Maailman suomalaisimpia asioita voisi siis olla esimerkiksi luontosuhteemme, tuhannet järvet ja metsät, mytologiamme kuten Kalevala ja uudemmat tuotteemme, kuten Muumit ja Angry Birds. Lähteet: Tietoa Suomesta | Pohjoismainen yhteistyö
Voit lähettää kaukolainoja koskevat kysymykset suoraan osoitteeseen kaukopalvelu@kuopio.fi Kaukopalvelun työntekijä tarkistaa kaukolainamahdollisuuden ja hinnan. Kannattaa mainita viestissä myös, mistä CD-levystä on tarkemmin kyse.
Laakson asuijamistoa 1900-luvun alkupuolella luonnehditaan useammassa lähteessä huvila-alueeksi:"Laakso luettiin vielä vuoden 1924 henkikirjoissa kaupungin ulkopuolisiin alueisiin, josta Helsingin kaupunki oli lunastanut maita. Laakson huvila-alue oli jaettu asuntopalstoihin. Sen takana alkoivat Grejuksen eli Reijolan tilan maat - yksi sen ulkopalsta sijaitsi nykyisen Reijolankadun paikkeilla. Laakson sairaala valmistui 1929 keuhkotautisten hoitolaitokseksi. Sitä ei rakennettu hetkeäkään liian aikaisin, sillä tuberkuloosi oli tuohon aikaan tappava kansansairaus."Rakennukset toki näyttävät huomattavasti vaatimattomammilta kuin Meilahden huvila-alueella.
Turuntie (= Mannerheimintie 69, 71). Huviloita Lääkärinkadun kulmassa. Helsingin...
Voisikohan kyseessä olla mahdollisesti Frank McCourtin omaelämäkerrallinen teos Seitsemännen portaan enkeli, joka kertoo köyhän perheen elämästä Irlannissa? Kollega muisti, että siinä ainakin on samantyyppinen kohtaus, missä lapsi toivoo pääsevänsä hautajaisiin, jossa olisi tarjolla herkkuja, koska perhe kärsii nälkää. Teoksen saatavuustiedot löydät Piki-verkkokirjastosta: PIKI-verkkokirjasto | piki.fi
Juha Tapion esittämä Päiväni ilman sinua löytyy nuottina Pop tänään Vol. 9 -kokoelmalta (Otava, 2020). Kyseistä nuottia on laajasti kirjastojen kokoelmissa, joten kysy lähikirjastostasi miten saat sen helpoimmin.
https://finna.fi/Record/piki.4547522?sid=5085120835#componentparts
Kertosäe ”Jalka potkee, suksi notkee sujuilevi sukkelaan” on ”Suksimiesten laulun” ensimmäisestä säkeistöstä. Laulu alkaa: ”Ylös Suomen pojat nuoret” tai ”Ylös Suomen poiat nuoret” tai ”Ylös Suomen poijat nuoret”. Laulun on säveltänyt Karl Collan Julius Krohnin runoon, jonka hän kirjoitti nimellä Suonio. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 11 (kolme säkeistöä) ja nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (viisi säkeistöä; Tammi, 2008).Koko runo sisältyy esimerkiksi kirjaan ”Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat” (Clouberg & kumpp, 1882, s. 61-63). Se on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906666?term=Koti&term=kontion&term=on...
Hei,maatuskoiden valmistus aloitettiin Venäjällä 1800-luvulla. Ensimmäisen prototyypin teki Sergei Malyutin, jota pidetään venäläisen tyylin perustajana. Tämän jälkeen lelujenvalmistaja Vasiliy Zvezdochkin alkoi veistämään nukkeja puusta ja ne saivat nykyisen nimensä maatuska. Itse maatuskanukke ei kuitenkaan ole venäläinen keksintö, vaan sen esikuva on 1890-luvulla Japanista Moskovaan tuotu sisäkkäisistä viisaannäköisistä, kaljuista mieshahmoista koostuva leikkikalu Fukuruma. Lähteet: Maatuskojen historiaa - Suomi-Venäjä-SeuraMaatuskoja - Kotus
Puhelinkoppeja ei ole ollut Suomessa enää vuosiin. Niiden määrä alkoi laskea 1990-luvulla matkapuhelinten yleistyttyä. Puhelinkopit olivat käytössä vuosien 2007-2008 tienoille, jolloin teleyritykset lakkasivat ylläpitämästä niitä ja viimeisetkin puhelinkopit purettiin.Eli vastaus on ei: vuonna 2026 Suomessa ei ole enää puhelinkoppeja eikä yleisöpuhelimia. Lähteet: Tilastokeskus: Teleyritysten ylläpitämät yleisöpuhelimet vuosina 1990, 1995 ja 2000-2007Yle.fi: Kaltoinkohdellut puhelinkopit katosivat katukuvastaYle.fi: Lahden viimeistä puhelinkoppia vietiin | YleWikipedia: Puhelinkioski
