Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti....
R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922)
Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944)
Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984)
Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)
Lähde:
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R....
Tietoa varatun aineiston noutoajasta löytyy kohdasta Kirjastokortti ja lainaaminen, alaotsikolla Varaaminen.
Aineistoa säilytetään sinulle varattuna kuuden arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Mistään tietokannoista (fono.fi, finna.fi, kansalliskirjaston hakupalvelu) tai verkosta etsimällä ei löytynyt tietoa, että Juan Gabrielin musiikkia olisi esitetty suomeksi.
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä...
Lainsäädännöllinen perusta juuri talvisodan alla löytyy seuraavasta kirjasesta:Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Helsinki: Valtioneuvosto, 1939.Tarkemmin talvisodan aikaisia terveydellisiä perusteluja palvelukseen kelpaamattomuudelle on avattu vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä, joka löytyy ainakin Eduskunnan kirjastosta asetuskokoelman liitteenä.Asevelvollisuuslaki ei 1920-40 -luvuilla antanut mahdollisuutta asevelvollisten poliittiseen karsintaan. Aihe on kuitenkin herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua vielä 2000-luvullakin. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas on mm. teoksessaan Yhden miehen jatkosota (Otava 2009) esittänyt, että erilaisia poliittisista syistä karsittuja olisi ollut jopa 100 000....
Voisikohan kyseessä olla Dick Brielin Tacho-kasvin arvoitus?https://www.goodreads.com/book/show/25520796-tacho-kasvin-arvoitusPiirrostyyli on samantapaista kuin Tinteissä.
Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
Kuvaus sopisi hyvin Barbro Lindgrenin kirjaan Kesä kaupungissa (Weilin+Göös, 1967). Kirjan ensimmäisessä tarinassa "Pellen käärmeenpoikanen" viisivuotiaalla Pellellä on tulitikkurasiassa omien sanojensa mukaan pieni käärmeenpoikanen. Toinen poika, Mattias, keskustelee asiasta Pellen kanssa ja pian pienen pojan mielikuvitus tekee tepposet. Käärmeestä paisuu isompi ja isompi, lopulta kirjan kuvituksen mukaan aivan lohikäärmeen näköinen otus.
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Googlen kuvahaun perusteella kyseessä näyttäisi olevan väline, jolla irrotetaan puolitetusta greipistä lohkoja. YouTubesta löytyy myös video sen käytöstä: https://www.youtube.com/watch?v=X3PqIJHXHDw
Kysyimme asiaa eräältä Hugleikur Dagssonin tuotantoa paljon lukeneelta kulttuurintutkijalta. Hänen oletuksensa on, että stripin huumori perustuu vanhaan oivallukseen lapsia/nuorisoa paheksuvista aikuisista. Sattumalta paikalle tupsahtanut aikuinen alkaa lasta/nuorta tuntematta paheksua stereotyyppisesti mahdollisesta ruudun liikakatselusta ja lapsen hölmistynyt vastaus paljastaa (ehkä) aikuisen paheksunnan älyttömyyden. Nauru rakentuu ikiaikaisen ja lähes aina katteettoman nuorten paheksunnan kuvaukseen. Ehkä hauskaa on se, että usein selän takana tai yleisellä tasolla harrastettava paheksunta osoitetaankin tässä stripissä suoraan jollekin, kenelle tahansa nuorelle, josta tämä paheksuva aikuinen ei todellisuudessa tiedä mitään.
Vastaajamme eivät valitettavast löytäneet sarjaa. Ritva-tietokannasta emme tunnistaneet, mutta ehkä itse saat siitä apua. Jos joku lukijoistamme muistaa sarjan, kommenttikenttään voi kirjoittaa tiedon.
Vanhat kartat -palvelussa on painetut peruskartat ja Senaatin kartat georeferoituna ja verrattavissa moderniin taustakarttaan. Senaatin kartat ovat kopioita venäläisten topografisten karttojen 1:21 000 alkuperäislehdistä. Alkuperäiset kartat on valmistettu vuosina vuosina 1870–1907. Palvelussa saat pudotusvalikosta näkyviin vanhat kartat vuosiluvun perusteella ja voit tarkastella esim. eri alueiden muuttumista. Kaikista alueista ei tietenkään ole palvelussa karttaa 1800-luvun lopulta, mutta esim. pääkaupunkiseudun kuntien rajalinjat näkyvät näistä kartoista.Suurin osa Suomen vanhoista kartoista löytyy Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja Maanmittauslaitoksen arkistoista. Karttoja löytyy myös Ruotsin valtionarkistosta, Ruotsin...
Siirto onnistuu sekä Turun pääkirjaston Uutistorilla että musiikkiosastolla. Diskettiasema 3,5 tuuman levykkeille lainataan kirjastokortilla näiden osastojen neuvonnasta kirjastossa käytettäväksi.
Koiramme lehtiä 1980-luvulta löytyy ainoastaan joistain yliopistokirjastoista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Lehtiä pääsee tarkastelemaan ainoastaan kirjastojen tiloissa. Lehtien saatavuuden näet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.993004683506253?sid=4984010830
Tässä listattuna kirjallisuutta, josta voisi löytyä vastaus kysymyksiisi. Nämä kirjat löytyvät myös OUTI-kirjastojen kokoelmista (linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon): George Orwell: Sinä ja atomipommi : kirjoituksia 1940-luvulta https://outi.finna.fi/Record/outi.2219485?sid=5009593799Tarmo Kunnas: Fasismin lumous : eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana https://outi.finna.fi/Record/outi.1350582?sid=5009593799Jason Stanley: Näin toimii fasismi : vastakkainasettelun politiikka https://outi.finna.fi/Record/outi.2256233?sid=5009593523Veikka Lahtinen: Mikä libεralismia vaivaa? (enemmän ehkä kapitalismista liberalismista) https://outi.finna.fi/Record/outi.2168418?sid...
Hyvää Suomesta -merkillä merkityssä meetvurstissa on käytetty kotimaista lihaa.Lähde: https://ruokatieto.fi/hyvaa-suomesta-merkki/apua-merkkiviidakkoon/
